Tiedon välittäjä

Hanna Nikkanen

35-vuotias toimittaja ja tietokirjailija. Long Playn perustajajäsen. Valtiotieteiden kandidaatti.

Saanut muun muassa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2011 ja Bonnierin journalistipalkinnon 2012.

Valittiin Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessoriksi kaikkien aikojen nuorimpana. Aloittaa tehtävässä elokuun alussa.

JOURNALISTI
17.3.2016

Marja Honkonen, teksti
Liisa Huima, kuva

Tampereen yliopiston seuraavaksi journalistiikan vierailijaprofessoriksi valittu Hanna Nikkanen haluaa tiedon kulkevan toimittajasukupolvelta toiselle.

Suomalaisessa mediakeskustelussa on niin paljon pielessä, ettei Hanna Nikkanen oikein tiedä, mistä aloittaa: Sisällöistä vai taloudesta? Siitä, miten rasismia käsitellään? Siitä, mitä annettavaa toimittajakuplan ulkopuolisilla olisi? Vai siitä, mistä ei puhuta tarpeeksi?

Tampereen yliopiston tuleva journalistiikan vierailijaprofessori epäilee, että taistelunsa kannattaa valita tarkkaan. Esimerkiksi eräänlaisten onnettomuustutkintojen tekeminen epäonnistuneista jutuista voisi olla kiinnostavaa, mutta:

”Pieni maa, pienet piirit. Täällä aika herkästi loukkaannutaan, jos kollegan töitä arvostellaan”, Nikkanen sanoo.

Rauhassa tehdyistä analyyseistä olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin kiivaasta ja pinnallisesta nokittelusta.

Esimerkiksi A2: Turvattomuus-illasta käytiin pari päivää kovilla kierroksilla. Sitten aihe lopahti. Olisiko ollut hyödyllisempää keskustella laajemmin, miten toimituksen tekemät valinnat vaikuttivat tai mikä keskustelutyypin paikka yhteiskunnassa on?

”En tietenkään usko, että roolini on tehdä isoja julkisia purkuja jokaisesta A2-illasta”, Nikkanen pohtii tulevaa tehtäväänsä.

”Minulla voisi kuitenkin olla mahdollisuus käydä asiasta keskustelua, joka ei ole tiivistetty 140 merkkiin.”

 

Lausuntoautomaatiksi Nikkanen ei ole Tampereelle menossa. Ensisijaisesti hän haluaa opettaa: keskustella opiskelijoiden kanssa niistä arvaamattomistakin suunnista, joihin ala kehittyy.

Tulevaan professuuriin kuuluvat myös uudet ansaintamallit. Tamperetta hän kiittää siitä, ettei siellä opiskelijoita ole peloteltu hengiltä.

”Opetus ei lähde siitä, että ala kuolee ja teistä tulee chattijuontajia”, Nikkanen sanoo.

Parhaimmillaan se, ettei kaikkia pakoteta yrittäjiksi, voi johtaa Nikkasen mielestä uusien ideoiden syntyyn.

Hän toivoo, että mahdollisimman moni voisi aloittaa uransa perinteisissä toimituksissa. Vaikka Nikkanen itse aikanaan valitsi vapaan toimittajan työn vanhojen mediajättiläisten sijasta, aikaa esimerkiksi STT:n ulkomaantoimituksessa hän ei vaihtaisi mihinkään. Siellä oli mahdollista kohentaa yleissivistystä, saada tarvittavat toistot kirjoitustaidon kerryttämiseksi sekä ammentaa vanhempien kollegojen hiljaista tietoa, hän sanoo. Aikaa oli myös etiikkapohdintoihin.

Miten sitten varmistetaan, että tieto kulkee toimittajasukupolvelta toiselle? Valmista vastausta vierailijaprofessorilla ei vielä siihen ole.

”Ainakin jatketaan kunnianhimoisen journalismin opettamista sisältö edellä. Ei tehdä yliopistoista yrityshautomoja.”

Lue lisää: Vierailijaprofessori uskoo toimittajien omistamien julkaisujen kasvuun (24.2.2016)

Hanna Nikkanen

35-vuotias toimittaja ja tietokirjailija. Long Playn perustajajäsen. Valtiotieteiden kandidaatti.

Saanut muun muassa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2011 ja Bonnierin journalistipalkinnon 2012.

Valittiin Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessoriksi kaikkien aikojen nuorimpana. Aloittaa tehtävässä elokuun alussa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta