Tiedon välittäjä

Hanna Nikkanen

35-vuotias toimittaja ja tietokirjailija. Long Playn perustajajäsen. Valtiotieteiden kandidaatti.

Saanut muun muassa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2011 ja Bonnierin journalistipalkinnon 2012.

Valittiin Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessoriksi kaikkien aikojen nuorimpana. Aloittaa tehtävässä elokuun alussa.

JOURNALISTI
17.3.2016

Marja Honkonen, teksti
Liisa Huima, kuva

Tampereen yliopiston seuraavaksi journalistiikan vierailijaprofessoriksi valittu Hanna Nikkanen haluaa tiedon kulkevan toimittajasukupolvelta toiselle.

Suomalaisessa mediakeskustelussa on niin paljon pielessä, ettei Hanna Nikkanen oikein tiedä, mistä aloittaa: Sisällöistä vai taloudesta? Siitä, miten rasismia käsitellään? Siitä, mitä annettavaa toimittajakuplan ulkopuolisilla olisi? Vai siitä, mistä ei puhuta tarpeeksi?

Tampereen yliopiston tuleva journalistiikan vierailijaprofessori epäilee, että taistelunsa kannattaa valita tarkkaan. Esimerkiksi eräänlaisten onnettomuustutkintojen tekeminen epäonnistuneista jutuista voisi olla kiinnostavaa, mutta:

”Pieni maa, pienet piirit. Täällä aika herkästi loukkaannutaan, jos kollegan töitä arvostellaan”, Nikkanen sanoo.

Rauhassa tehdyistä analyyseistä olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin kiivaasta ja pinnallisesta nokittelusta.

Esimerkiksi A2: Turvattomuus-illasta käytiin pari päivää kovilla kierroksilla. Sitten aihe lopahti. Olisiko ollut hyödyllisempää keskustella laajemmin, miten toimituksen tekemät valinnat vaikuttivat tai mikä keskustelutyypin paikka yhteiskunnassa on?

”En tietenkään usko, että roolini on tehdä isoja julkisia purkuja jokaisesta A2-illasta”, Nikkanen pohtii tulevaa tehtäväänsä.

”Minulla voisi kuitenkin olla mahdollisuus käydä asiasta keskustelua, joka ei ole tiivistetty 140 merkkiin.”

 

Lausuntoautomaatiksi Nikkanen ei ole Tampereelle menossa. Ensisijaisesti hän haluaa opettaa: keskustella opiskelijoiden kanssa niistä arvaamattomistakin suunnista, joihin ala kehittyy.

Tulevaan professuuriin kuuluvat myös uudet ansaintamallit. Tamperetta hän kiittää siitä, ettei siellä opiskelijoita ole peloteltu hengiltä.

”Opetus ei lähde siitä, että ala kuolee ja teistä tulee chattijuontajia”, Nikkanen sanoo.

Parhaimmillaan se, ettei kaikkia pakoteta yrittäjiksi, voi johtaa Nikkasen mielestä uusien ideoiden syntyyn.

Hän toivoo, että mahdollisimman moni voisi aloittaa uransa perinteisissä toimituksissa. Vaikka Nikkanen itse aikanaan valitsi vapaan toimittajan työn vanhojen mediajättiläisten sijasta, aikaa esimerkiksi STT:n ulkomaantoimituksessa hän ei vaihtaisi mihinkään. Siellä oli mahdollista kohentaa yleissivistystä, saada tarvittavat toistot kirjoitustaidon kerryttämiseksi sekä ammentaa vanhempien kollegojen hiljaista tietoa, hän sanoo. Aikaa oli myös etiikkapohdintoihin.

Miten sitten varmistetaan, että tieto kulkee toimittajasukupolvelta toiselle? Valmista vastausta vierailijaprofessorilla ei vielä siihen ole.

”Ainakin jatketaan kunnianhimoisen journalismin opettamista sisältö edellä. Ei tehdä yliopistoista yrityshautomoja.”

Lue lisää: Vierailijaprofessori uskoo toimittajien omistamien julkaisujen kasvuun (24.2.2016)

Hanna Nikkanen

35-vuotias toimittaja ja tietokirjailija. Long Playn perustajajäsen. Valtiotieteiden kandidaatti.

Saanut muun muassa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2011 ja Bonnierin journalistipalkinnon 2012.

Valittiin Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessoriksi kaikkien aikojen nuorimpana. Aloittaa tehtävässä elokuun alussa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta