Pöllön sulkasato

JOURNALISTI
17.3.2016

Jarno Liski, teksti
Klaus Welp, kuvitus

MTV on määrätietoisesti muokannut itseään osto- ja myyntiliikkeeksi, joka ainoastaan ”kaupallistaa” ostamiaan sisältöjä. Toistaiseksi MTV itse ei ole ollut myllerryksessä voittajien joukossa.

Perjantaina 12. joulukuuta 2014 Pasilanraitio 9:n kattokerroksessa juhlittiin. MTV:n uutis- ja ajankohtaistoimituksen pikkujoulut oli jätetty väliin säästösyistä, mutta MTV:n alihankkija Nouhau sentään järjesti komeat juhlat.

Ruokatarjoilusta vastasi Top Chef -kokki Akseli Herlevi ja ”lientä” riitti, kuten kutsussa oli luvattu.

Juhlia isännöivät Nouhaun omistajat eli MTV:n pitkäaikainen Saksan-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen ja hänen vaimonsa Virvatuulia Nurminen.

Tilikauden päätteeksi nähtiin, että Nouhaulla olikin syytä juhlia. Liikevaihto oli kasvanut samana vuonna Huomenta Suomi -ulkoistussopimuksella pari miljoonaa euroa. Samalla Nouhau-yhtiöiden kannattavuus oli parantunut selvästi. Nurmisten Nouhau-yhtiöiden voitto oli lähes miljoona euroa ja he maksoivat itselleen 450 000 euron osingon.

MTV puolestaan teki tappiota jo kolmatta vuotta peräjälkeen.

Nouhau Productions on tuotantoyhtiö, joka tekee MTV:lle muun muassa aamuisin lähetettävää Huomenta Suomea ja Studio55.fi -ohjelmaa. Sen tytäryhtiö Nouhau Professionals välittää vuokratyövoimaa MTV:n toimitukseen.

Nouhau Productionsin hallituksen puheenjohtaja Virvatuulia Nurminen ei ole lainkaan mielissään siitä, että Journalistin jutussa on tarkoitus käsitellä heidän yhtiötään.

”Jos minulle soittaa toimittaja Kauppalehdestä tai Talouselämästä, pystyisin puhumaan asioista kuten näistä yleensä puhutaan, mutta teille en todellakaan rupea mitään asioita sen enempää aukaisemaan”, hän sanoo.

 

MTV on jo vuosien ajan johdonmukaisesti karsinut henkilöstöä ja ulkoistanut sisällöntuotantoaan. Viimeisin ulkoistamiskierros alkoi keväällä 2011, kun MTV ilmoitti korvaavansa tarvittaessa töihin tulevat toimittajansa vuokratyövoimalla. Sijaisille tarjottiin mahdollisuutta jatkaa vuorojen tekemistä Nurmisten perustaman Nouhau Professionals -yhtiön palkkalistoilla.

Samana syksynä MTV ulkoisti kääntäjät monikansalliselle käännöstoimistolle BTI International Oy:lle. Valtaosa BTI:lle siirtyneistä yli sadasta kääntäjästä irtisanoutui välittömästi sanoen, ettei palkalla tullut enää toimeen.

Vuonna 2012 MTV vähensi yt-neuvotteluiden seurauksena yli 60 henkilöä, joista joka kolmas teki journalistista työtä. Uutisten alueverkosto typistettiin kahteen toimittajayrittäjään, joista toinen on Kokkolassa ja toinen Joensuussa.

Vuonna 2013 lopetettiin katsojia ja journalismipalkintoja kahminut tutkivan journalismin ohjelma 45 minuuttia. Huomenta Suomi ulkoistettiin Nouhaulle seuraavan vuoden alusta.

Vuonna 2014 uutisgrafiikan tekijät ulkoistettiin Valve Media -nimiseen MTV:n ja markkinointiviestintäyhtiö Valven yhteisyritykseen. Lähetystekniikka ulkoistettiin Ericssonille.

 

Keväällä 2015 MTV:ssä käytiin taas yt-neuvottelut – jo kolmannet isot syksyn 2012 jälkeen. Tällä kertaa irtisanomisiin oli varattu neuvotteluhuone Pöllölaakson A-talosta. Vielä vuonna 2013 itkuisia, raivoavia tai järkyttyneitä ihmisiä haettiin yksi kerrallaan päätoimittaja Merja Ylä-Anttilan lasihuoneeseen irtisanottavaksi koko toimituksen silmien alla.

Nyt säästötoimet saivat jo surkuhupaisiakin piirteitä. Irtisanotuille tarjottiin mahdollisuutta ostaa vanha työpuhelin mukaansa. Uusimmat iPhonet myytiin 250 eurolla ja vanhimmat viidellä kympillä. Loppuvuodesta yhtiön hankkimia tauluja huutokaupattiin työntekijöille.

Näiden viimeisimpien yt-neuvottelujen seurauksena yhtiöstä lähti noin 100 henkilöä. Journalistiliiton jäseniä irtisanottiin 26. Jäljelle jäänyt toimituksellinen henkilöstö siirrettiin Mediahub Helsinki -nimiseen tuotantoyhtiöön.

Journalistit ovat siis nyt töissä tuotantoyhtiössä, jolta MTV Oy ostaa uutislähetykset ja muuta journalistista sisältöä.

Nykyisessä MTV Oy:ssä ei ole enää toimitusta. Yhtiö keskittyy MTV:n ydinbisnekseen, jota on ”sisältöjen ostaminen ja kaupallistaminen”. Se siis esimerkiksi ostaa ohjelmia ja myy niihin mainoksia.

Tämän organisaatiomyllerryksen sai toimitusjohtajana vedettäväkseen Heikki Rotko. Hänen pestinsä toimitusjohtajana alkoi kesällä 2012 ja jäi noin kolmeen vuoteen. Tähän kauteen mahtui kolmet isot yt:t.

Lopulta Rotko sai potkut kesken kevään 2015 yt-neuvottelujen. Bonnierin broadcasting-liiketoiminnan johtaja Casten Almqvist saapui Pöllölaaksoon ilmoittamaan Rotkolle henkilökohtaisesti potkuista. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nousi MTV:n talousjohtaja Jani Koskinen.

 

Yt-neuvotteluja irtisanomisineen perusteltiin alusta alkaen laskeneella mainosmyynnillä, mutta kulutkin kasvoivat. Rotko sai siivottavakseen Pekka Karhuvaaran kaudella syntyneen sotkun. Karhuvaara itse vetäytyi toimitusjohtajan paikalta 58-vuotiaana ennen syksyn 2012 yt-neuvotteluja.

Karhuvaaran kaudella MTV oli hankkinut urheilun lähetysoikeuksia alaa tuntevien mukaan lähes mihin hintaan hyvänsä. Kaupat jäivät pahasti tappiollisiksi, sillä suomalaiset eivät innostuneetkaan hankkimaan maksukanavapaketteja, kuten oli ennakoitu.

Yhtiö on itsekin myöntänyt, että esimerkiksi jääkiekon MM-oikeudet ostettiin liian kalliilla. Isoja tappioita tuli myös hiihdon ja mäkihypyn lähetysoikeuksista. Kalliilla ostettiin myös formulat ja Valioliiga, mutta niillä saatiin myös asiakkaita maksu-tv:lle.

MTV:n liikevaihto on supistunut tasaisesti vuodesta 2012 alkaen, mutta ilman urheiluoikeuksien tuomia kymmenien miljoonien kuluja yhtiö olisi tehnyt joka vuosi voittoa ilman irtisanomisiakin.


Uusi MTV Oy ei tee journalismia, vaan ostaa sitä. Aamuohjelma tilataan Nouhaulta ja uutiset Mediahubilta, joka tavoittelee asiakkaita niin journalismin, tapahtumatuotannon kuin sisältömarkkinoinninkin saralla.

Vuoden alussa Universalilta MTV:n toimitusjohtajaksi siirtyneen Jarkko Nordlundin mukaan MTV ei saa olla Media-hubin ainoa asiakas, vaan sen pitää löytää muitakin asiakkaita.

Helmikuussa tiedotettiinkin, että STT ja Mediahub syventävät yhteistyötään radiouutisten tuottamisessa. Heinäkuun alusta alkaen ne tuottavat yhteistyössä radiouutislähetyksiä, tiedotteessa kerrottiin.

”Eli periaatteessa STT ajaa alas omat radiouutisensa ja me teemme Mediahubin kautta nyt myös STT:n radiopartnereille. Nämä ovat ensimmäisiä askeleita, mutta sellaisia, että meidän ei tarvitse MTV:nä olla Mediahubin ainoa asiakas”, Nordlund sanoo.

Huomenta Suomea tuottavan Nouhaun kanssa käytiin neuvotteluja myös siitä, että se olisi tullut Mediahubin vähemmistöomistajaksi. Niin ei kuitenkaan tapahtunut.

Nordlund sanoo, että tulevaisuudessa omistajaksi voisi ”aivan mahdollisesti löytyä joku sopiva partneri”, mutta mitään pakkoa siihen ei hänen mukaansa ole.

Työsuhteiden pysyvyyttä verkostomainen toimintamalli on omiaan nakertamaan. Jos ohjelma tai sen hinta ei miellytä, voidaan tekijät vaihtaa yksinkertaisesti vaihtamalla alihankkijaa. Ulkoistamiset vievät myös työntekijöitä pois MTV:n työehtosopimuksen piiristä.

Nordlund korostaa, että pelkkä hinta ei ratkaise, kun sisältöjä ostetaan.

”Sisältöpuolella haen monessa asiassa myös laadullista kulmaa: olemmeko me tyytyväisiä siihen laatuun, mitä me saamme?”


Nouhau-yhtiöt lukeutuu MTV:n uudelleenjärjestelyiden voittajiin. Vuosina 2011 – 2014 Nurmiset ovat nostaneet pääosin MTV-yhteistyöstä syntyneistä voitoista osinkoja yhteensä 990 000 euroa. Lisäksi yhtiöihin jäi vuosi sitten yli 700 000 euroa vapaita voittovaroja.

Nouhau-yhtiöiden huima kasvu alkoi vuonna 2011. Silloin MTV päätti ostaa pätkätoimittajansa vuokratyövoimana samana vuonna perustetusta Nurmisten Nouhau Professionalsista. MTV:n pätkätyöläisille tarjottiin mahdollisuutta siirtyä työskentelemään yhtiön kautta, mikäli halusivat työskentelyä jatkaa.

Sopimuksen neuvotteluista vastasi uutisten osalta MTV:n vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila.

Huomenta Suomen MTV ulkoisti Nouhaun tehtäväksi vuoden 2014 alusta alkaen. Sen tekemisestä oli tarkoitus järjestää tuotantoyhtiöille tarjouskilpailu, jota oli jo keväällä ja kesällä 2013 valmisteltu. Syksyllä sopimus tehtiin Nouhaun kanssa ilman kilpailutusta.

Työntekijöissä närkästystä on herättänyt se, että Nurmisille erittäin tuottoisien sopimusten neuvotteluista vastannut Merja Ylä-Anttila ja Tapio Nurminen ovat hyviä ystäviä. Ylä-Anttila kiistää ystävyyden vaikuttaneen mitenkään sopimuksiin ja muistuttaa, että Huomenta Suomi -sopimuksen hyväksyivät toimitusjohtaja Heikki Rotko sekä neuvotteluissa eri vaiheissa mukana olleet talousjohtaja Jani Koskinen ja ohjelmajohtaja Kristiina Werner-Autio.

Ylä-Anttila haluaa myös korostaa, että pitkäaikaisena kollegana ja ystävänä hän saattoi päätoimittajana luottaa Nurmisen osaamiseen, eikä olisi voinut vastuullisena päätoimittajana ulkoistaa työtä ”kenelle tuntemattomalle tahansa”.

Ylä-Anttila muistuttaa myös, että suurin osa Nouhaun vuokratyövoimasta tulee MTV:n lifestyle-toimitukseen, jonka osalta sopimukset neuvotteli verkkojohtaja Henrik Laine.

 

Merja Ylä-Anttila sanoo sopimuksesta syntyneen MTV:lle huomattavia säästöjä.

Edullinen sopimus näyttää olleen myös Nouhau-yhtiöille, sillä niiden kannattavuus oli jo vuonna 2014 erinomainen. Reilun viiden miljoonan liikevaihdosta jäi yli miljoona euroa voittoa. Samalla Huomenta Suomen katsojaluvut laskivat selvästi.

Liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu selittyy pitkälti MTV-yhteistyöllä, sillä samana vuonna TV5:lle tehty kevyen tuotannon tosi-tv Myyntimies Jethro selittää vain pienen osan yli puoli miljoonaa euroa kasvaneesta liikevoitosta.

Vuoden 2015 tilinpäätöksiä ei vielä ole käytettävissä, mutta MTV on tiedottanut tehneensä tappiota myös vuonna 2015. Virvatuulia Nurmisen mukaan Nouhaunkin tulos on huomattavasti pienempi kuin vuonna 2014, vaikka liikevaihto on pysynyt samalla tasolla.

Yksi syy Nouhaun kannattavuuden heikkenemiselle ovat lisäsatsaukset Huomen Suomen tuotantoon, joihin ryhdyttiin katsojien menettämisen vuoksi.

Ylä-Anttila sanoo, ettei tiedä Nouhaun kannattavuudesta ”yksityiskohtaisesti”.

”Täällä on tehty kaikkien kumppanuuksien analyysi muistaakseni 2014 – 2015 ja siinä ne varmasti on läpivalaistu ja mietitty, että mikä on kannattavaa ja mikä ei. Sopimuksia on muutettu joltakin osin, mutta ei välttämättä juuri näitä”, Ylä-Anttila sanoo.

Virvatuulia Nurminen ei anna suoraa vastausta kysymykseen, miten heidän yhtiönsä voi tehdä huikeaa tulosta MTV:n journalismilla samaan aikaan, kun MTV itse kyntää tappioissa.

”No tämä on asia, jonka voit itse päätellä, että miksi pieni yhtiö saa usein tehtyä tehokkaammin asioita kuin iso. Kyse on myös siitä, olisiko osaamista joillakin alueilla sitten enemmän. Heitän pallon nyt sinulle, että sinä voit miettiä”, hän sanoo.

Nouhaun sopimukset vaikuttavat MTV:n kannalta oudoilta. Jos Nouhau pystyy tekemään huikeaa voittoa tekemällä MTV:lle journalismia, eikö MTV:n kannattaisi tehdä työ itse?

Toimitusjohtaja Nordlund puolestaan sanoo voivansa ottaa kantaa Nouhaun sopimuksiin vasta saatuaan sopimukset ”läpivalaistua”. Hän kertoo käyvänsä parhaillaan läpi alihankintasopimuksia.

”Peräänkuulutan sitä, että se olisi täysin läpinäkyvää, että millä kustannuksilla tehdään ja että kaikki olisi avoimesti kilpailutettua, mikä kuuluu ihan tällaiseen moderniin henkeen. Sitä minä tällä hetkellä selvitän, joten minulla ei ole antaa ihan täyttä vastausta”, hän sanoo.

Kymmenien miljoonien moka

Valtavat rahasummatkaan eivät tehneet maksu-tv:stä uutta lypsylehmää. Samalla alkoi vanhakin ehtyä.

MTV:n kymmenillä miljoonilla kasvaneiden kulujen suurin selittäjä ovat maksu-tv:tä varten hankitut urheiluoikeudet. MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund sanoo niiden ”osittain painavan” tulosta vielä tulevinakin vuosina.

”Vaikka esimerkiksi jääkiekon MMoikeudet ovat meille mahtavat oikeudet, ovat ne aika pahastikin tappiollinen tuote maksu-tv-puolella”, sanoo toimitusjohtaja Nordlund.

Summista yhtiö ei kerro, eivätkä Journalistin haastattelemat alaa seuraavat asiantuntijat halua kertoa arvioistaan nimellään. Useampi lähde kuitenkin arvioi jääkiekon MM-kisojen maksavan MTV:lle noin 6 – 8 miljoonaa euroa vuodessa. Sopimus on voimassa ensi vuoden loppuun.

Lisäksi formuloista ja MM-rallista MTV maksoi samojen lähteiden mukaan enemmän katsojaa kohden kuin mikään muu kanava maailmassa.

Maksu-tv:stä odotettiin viime vuosikymmenellä uutta lypsylehmää mainosrahoitteisten vapaiden kanavien rinnalle. Pekka Karhuvaaran johdolla yhtiö käytti huolettomasti rahaa oikeuksiin.

Rahaa riitti, sillä mainostajat halusivat televisioon ja MTV hallitsi markkinoita. Haalimalla kaikki merkittävät urheilulajit itselleen yhtiö olisi varmistanut asemansa myös maksu-tv:n puolella. Urheilu on maksu-tv:n vetonaula ja MTV:n visioissa kilpailijoille olisi jätetty korkeintaan pöytätenniksen piirisarja.

Maksu-tv ei kuitenkaan Suomessa saanut likimainkaan sellaista suosiota kuin odotettiin tai mitä muissa Pohjoismaissa nähtiin.

”Ne olivat sen aikaisen johdon tekemiä päätöksiä ja perustuivat niihin oletuksiin, että markkina kasvaa hyvin voimakkaasti”, tyytyy Nordlund toteamaan.

Jarno Liski

 

Viisi miljoonaa vuodessa veroparatiisiin

MTV maksaa yli sadan miljoonan euron lainasta kovia korkoja Luxemburgiin. Yhtiön johto ei kommentoi järjestelyä.

Journalistin keräämien tietojen mukaan Bonnier-konserni lainasi luxemburgilaisesta tytäryhtiöstään MTV:lle yli 100 miljoonaa euroa kesäkuussa 2014. Samalla päätettiin, että lainan korko on vuoden 2015 alusta alkaen 5,02 prosenttia. Bonnierin omistuksessa MTV on maksanut vuosien mittaan yli 170 miljoonaa euroa konserniavustuksia Ruotsiin. Nyt se maksaa 100 miljoonaan lainasta omistajalleen vuosittain korkoa yli viisi miljoonaa euroa. Summa riittäisi 50 – 100 työntekijän palkkaamiseen.

Viisi prosenttia on nollakorkojen maailmassa korkea korko konsernin sisäiselle lainalle. Ennen Luxemburgin-lainaa yhtiö maksoi Bonnier-konsernille korkoja vain reilun miljoonan, vaikka konsernivelkaa oli yli kaksi kertaa enemmän. Korkokulut näyttävät siis viisinkertaistuneen ja korkoprosentti kymmenkertaistuneen parin vuoden takaiseen verrattuna.

Järjestelyn seurauksena verotus kevenee. Vuoden 2014 tilitiedoista käy ilmi, että Bonnier Treasury S.A. sai Luxemburgiin lainojen korkotuottona noin 23 miljoonaa euroa. Nämä rahat yhtiö ”menetti” Commerzbankin kanssa laaditun johdannaissopimuksen perusteella.

Sama johdannaissopimus taas tuotti Bonnier Luxemburg S.a.r.l -yhtiölle 23 miljoonaa euroa, jotka maksettiin ennakko-osinkoina Bonnier Finans A.B. -yhtiölle Ruotsiin.

Osinko oli ruotsalaiselle yhtiölle lain mukaan verovapaa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Luxemburgin yhtiöt nimittäin olivat jo maksaneet verot näistä tuloista. Bonnier Treasury maksoi Luxemburgiin veroja 6 420 euroa ja Bonnier Luxembourg 3 210 euroa.

Ruotsiin kierrätetyt 23 miljoonaa euroa olivat pois Bonnierin omistamien yritysten verotettavista tuloksista ympäri Eurooppaa. Luxemburgin perimät verot olivat noin 0,04 prosenttia kyseisestä summasta. Yhtiöiden voitoista maksettava yhteisövero oli EU-maissa keskimäärin noin 22 prosenttia vuonna 2014.

MTV on Bonnierilla erityisasemassa sikäli, että siltä peritty korko on noin kaksi kertaa suurempi kuin muiden Bonnier-yhtiöiden, joista Luxemburgiin rahaa nostetaan.

Bonnier-konsernin viestintäjohtaja David Salsbäck sanoo lainan koron olevan markkinaehtoinen, kuten laki edellyttää.

”Jos katsotaan Suomen makrotaloudellista tilannetta ja MTV:n haasteellista alueellista markkinaa, ei ole kovin yllättävää, että MTV:ltä peritty korko on suurempi kuin joidenkin muiden Bonnierin tytäryhtiöiden”, hän vastaa Bonnierin rahoitusjohtaja Göran Öhrnille sähköpostitse osoitettuihin kysymyksiin.

Salsbäck kiertää vastauksessaan kaikki kysymykset siitä, onko järjestelyn tarkoituksena pienentää verotusta. MTV:n talousjohtaja Jani Koskinen tyytyy myös toteamaan, että lainan korko on markkinaehtoinen, eikä Suomi näin ollen menetä verotuloja järjestelyn vuoksi.

Bonnier Luxemburgilla ei ollut tilinpäätöstietojen mukaan lainkaan työntekijöitä vuonna 2014. Bonnier Treasuryssä puolen miljardin euron varojen perään katsoi neljä työntekijää.

”Ruotsin ja Suomen veroviranomaisten pitäisi tutkia, onko järjestelyssä kyse verosuunnittelusta, veronkierrosta vai veropetoksesta”, sanoo harmaan talouden torjunnassa työskennellyt varatuomari Jarmo Mielonen, joka jäi marraskuussa eläkkeelle verohallinnon ylitarkastajan virasta neljänkymmenen vuoden uran jälkeen. Hän on nykyään Transparency Finlandin puheenjohtaja.

Jarno Liski

 

Toimilupa pöytälaatikkoyhtiössä

Nykyinen MTV Oy ei ole sama yhtiö kuin vanha ja tuttu MTV Oy. Yhtiö on perustettu vuonna 2014 nimellä Bonext Oy. Nykyisen nimensä se sai vuoden 2015 alusta, jolloin puolestaan perinteinen MTV Oy muutti nimensä MTV Sisällöt Oy:ksi.

MTV Sisällöt Oy:ssä ei ole ainuttakaan työntekijää. Sen toimitusjohtaja on Jarkko Nordlund. Tällä yhtiöllä on kuitenkin valtioneuvoston myöntämä ohjelmistolupa, ohjelmaoikeudet, tavaramerkit ja muut aineettomat oikeudet. Lisäksi yhtiö omistaa sekä MTV Oy:n että Mediahub Helsinki Oy:n osakkeet.

Pöytälaatikkoyhtiö on mahdollista myydä myös ilman näitä mainosmyynnistä ja muusta bisnespuolesta sekä sisällöntuotannosta vastaavia tytäryhtiöitään. Toimilupa siirtyy lain mukaan uudelle omistajalle, kunhan ostaja on riittävän vakavarainen täyttääkseen lupaehtojen toteutumisen.

Järjestely herättää kysymyksen myyntiaikeista, sillä toimiluvan siirtäminen konsernin sisällä uudelle MTV Oy:lle olisi ollut pelkkä ilmoitusasia. Viimeisin vakava myyntispekulaatio oli kaksi vuotta sitten Talouselämän uutisoima tieto, että Elisa oli tehnyt tunnusteluja MTV:n ostamiseksi. Yhtiöt kuitenkin kiistivät uutisen. Jarkko Nordlund vakuuttaa nytkin, että kanava ei ole myynnissä.

Jos Bonnier kuitenkin päätyisi kanavan myymään, niin toimiluvan siirtymisestä haettaisiin luultavasti ennakkopäätös Viestintävirastolta. Sellaista hakemusta ei virastoon tätä kirjoittaessa ole tullut. Aika näyttää, myydäänkö MTV, ja jos myydään, siirtyvätkö uudelle omistajalle ainoastaan toimiluvat ja brändit.

Jarno Liski



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta