Nyt numeroita murskaamaan!

JOURNALISTI
17.3.2016

Marja Honkonen, teksti

Datajournalismin työkäytännöt -kirja pyrkii rohkaisemaan nykyistä useampia lajin pariin.

Mikä siinä on, kun numerot eivät maistu toimittajille? Jyväskylän yliopistossa työskentelevä tutkija Heikki Kuutti, toinen 11. maaliskuuta julkaistun Datajournalismin työkäytännöt -kirjan tekijöistä, löytää datajournalismin vähyydelle Suomessa kaksi syytä.

Yksi: Toimittajilta ja esimiehiltä puuttuu osaamista. Datajournalismi on jämähtänyt muutaman innostuneen ”nörtin” jutuksi. Päälliköt taas tuntevat vastuunsa sisällöistä epämukavaksi, jos eivät käsitä niiden syntytapaa.

”Jos ei ymmärrä, ei osaa vaatia”, Kuutti summaa.

Kaksi: Datajournalismin lisääntyminen edellyttäisi lisää dataa. Julkiset tietovarannot kuitenkin taipuvat Kuutin mukaan huonosti kokonaan avoimiksi. Tarvittaisiin viranomaisilta tahtoa ja rahaa.

Jo avatusta datasta löytyisi tosin myös juttuaiheita. Kuutti vinkkaa tutkimaan esimerkiksi Helsingin kaupungin hankintoja. Hän toivoisi näkevänsä enemmän tutkivia datajuttuja – sellaisia, joissa sirpaleisesta tiedosta löydetään suurempia linjoja.

”Datajournalismi on vain yksi metodi tehdä juttuja”, Kuutti muistuttaa.

Turo Uskali & Heikki Kuutti: Datajournalismin työkäytännöt Vastapaino 2016



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta