Kierrätys köyhdyttää journalismin

JOURNALISTI
17.3.2016

Elina Grundström, teksti

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Toimittajan arjessa Google käyttää salaista valtaa muokkaamalla hakutuloksia. Se nostaa esiin lähteitä, jollaisista käyttäjä on aiemmin ollut kiinnostunut, Elina Grundström kirjoittaa.

Uutisen kirjoittaminen tiedotteen pohjalta ei ole journalismin kuninkuuslaji. Tiivistetään lukijan kannalta olennainen, lisätään vähän tulkintaa, pyydetään puhelimitse kommentti. Ja se on siinä.

Olen itsekin tehnyt nuorempana läjäpäin tällaisia uutisia. Aina en ole ollut niistä valtavan ylpeä. Mutta kyllä ne ovat journalismista menneet.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana olen ollut yllättynyt siitä, miten paljon eteeni on tullut juttuja, joissa näinkin vähäinen journalistinen työ on jäänyt tekemättä.

Vaikka vesirajan yläpuolella pysyminen ei paljoa vaadi, sitä ei ole edes yritetty. Uutiseen on vain huitaistu copypaste-toiminnolla pitkät pätkät tiedotetta sellaisenaan. Tekstistä ei ole kaivettu omaa näkökulmaa, eikä ensimmäistäkään puhelua ole viitsitty soittaa. Jos tiedote on peräisin kaupalliselta palveluntarjoajalta, juttu muuttuu piilomainonnaksi, vaikka tiedotusväline ei saa siitä penniäkään rahaa.

 

Googlea on syytetty siitä, että se tuhoaa medioiden talouden imuroimalla niiden mainosrahat. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että Google köyhdyttää myös journalismin sisältöä.

Kopiointi on internetajan älyllinen syöpä, joka opitaan jo koulussa. Kun oppimateriaaleista ei haluta maksaa, eikä tiedonhankintaa osata opettaa, koululaiset pannaan etsimään tietoa Google-hauilla ja Wikipediasta. Kun Googlen kasvattama nuorisopolvi päätyy yliopistoihin ja verkkomedioiden uutisvuoroihin, se jatkaa sisältöjen kopioimista ja kierrättämistä ihan niin kuin koulussa opetettiin.

Tilanne on pahenemassa, kun kouluissa aletaan ensi syksynä noudattaa uutta opetussuunnitelmaa, joka painottaa ”ilmiöpohjaista” oppimista. Huonosti toteutettuna se voi lisätä nettisisältöjen googlettamista ja kopioimista entisestään.

Suoranainen tekstilohkojen kopioiminen on kuitenkin vain jäävuoren huippu journalismiin hiipineestä kierrätyskulttuurista. Google-haut ovat niin nopeita ja helppoja, että niistä on salakavalasti tullut kokeneidenkin journalistien tärkein lähde.

Googlen ongelma ei todennäköisesti ole tulosten tahallinen poliittinen manipuloiminen – vaikkakin on syytä tiedostaa, että monopoliaseman saavuttaneella hakukoneella on koska tahansa mahdollisuus siihen.

 

Toimittajan arjessa Google käyttää salaista valtaa muokkaamalla hakutuloksia. Se nostaa esiin lähteitä, jollaisista käyttäjä on aiemmin ollut kiinnostunut. Journalistin tapauksessa se johtaa toimittajan näköpiirin kapenemiseen ja hänen juttujensa samanlaistumiseen. Jos hänen kollegansakin ovat samojen aiheiden kimpussa, hekin tulevat käyttäneeksi samoja yksipuolisia Googlen tarjoamia lähteitä.

Kun he kaikki vielä tarkistavat faktansa ja käsitteensä suomenkielisestä Wikipediasta, joka puolestaan käyttää lähteenään suomalaisten toimittajien juttuja, kierrätys pelaa paremmin kuin Lassila&Tikanojalla.

Lue lisää: Googlen kaksiteräinen miekka (Journalisti 4/2016)



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta