Kierrätys köyhdyttää journalismin

JOURNALISTI
17.3.2016

Elina Grundström, teksti

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Toimittajan arjessa Google käyttää salaista valtaa muokkaamalla hakutuloksia. Se nostaa esiin lähteitä, jollaisista käyttäjä on aiemmin ollut kiinnostunut, Elina Grundström kirjoittaa.

Uutisen kirjoittaminen tiedotteen pohjalta ei ole journalismin kuninkuuslaji. Tiivistetään lukijan kannalta olennainen, lisätään vähän tulkintaa, pyydetään puhelimitse kommentti. Ja se on siinä.

Olen itsekin tehnyt nuorempana läjäpäin tällaisia uutisia. Aina en ole ollut niistä valtavan ylpeä. Mutta kyllä ne ovat journalismista menneet.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana olen ollut yllättynyt siitä, miten paljon eteeni on tullut juttuja, joissa näinkin vähäinen journalistinen työ on jäänyt tekemättä.

Vaikka vesirajan yläpuolella pysyminen ei paljoa vaadi, sitä ei ole edes yritetty. Uutiseen on vain huitaistu copypaste-toiminnolla pitkät pätkät tiedotetta sellaisenaan. Tekstistä ei ole kaivettu omaa näkökulmaa, eikä ensimmäistäkään puhelua ole viitsitty soittaa. Jos tiedote on peräisin kaupalliselta palveluntarjoajalta, juttu muuttuu piilomainonnaksi, vaikka tiedotusväline ei saa siitä penniäkään rahaa.

 

Googlea on syytetty siitä, että se tuhoaa medioiden talouden imuroimalla niiden mainosrahat. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että Google köyhdyttää myös journalismin sisältöä.

Kopiointi on internetajan älyllinen syöpä, joka opitaan jo koulussa. Kun oppimateriaaleista ei haluta maksaa, eikä tiedonhankintaa osata opettaa, koululaiset pannaan etsimään tietoa Google-hauilla ja Wikipediasta. Kun Googlen kasvattama nuorisopolvi päätyy yliopistoihin ja verkkomedioiden uutisvuoroihin, se jatkaa sisältöjen kopioimista ja kierrättämistä ihan niin kuin koulussa opetettiin.

Tilanne on pahenemassa, kun kouluissa aletaan ensi syksynä noudattaa uutta opetussuunnitelmaa, joka painottaa ”ilmiöpohjaista” oppimista. Huonosti toteutettuna se voi lisätä nettisisältöjen googlettamista ja kopioimista entisestään.

Suoranainen tekstilohkojen kopioiminen on kuitenkin vain jäävuoren huippu journalismiin hiipineestä kierrätyskulttuurista. Google-haut ovat niin nopeita ja helppoja, että niistä on salakavalasti tullut kokeneidenkin journalistien tärkein lähde.

Googlen ongelma ei todennäköisesti ole tulosten tahallinen poliittinen manipuloiminen – vaikkakin on syytä tiedostaa, että monopoliaseman saavuttaneella hakukoneella on koska tahansa mahdollisuus siihen.

 

Toimittajan arjessa Google käyttää salaista valtaa muokkaamalla hakutuloksia. Se nostaa esiin lähteitä, jollaisista käyttäjä on aiemmin ollut kiinnostunut. Journalistin tapauksessa se johtaa toimittajan näköpiirin kapenemiseen ja hänen juttujensa samanlaistumiseen. Jos hänen kollegansakin ovat samojen aiheiden kimpussa, hekin tulevat käyttäneeksi samoja yksipuolisia Googlen tarjoamia lähteitä.

Kun he kaikki vielä tarkistavat faktansa ja käsitteensä suomenkielisestä Wikipediasta, joka puolestaan käyttää lähteenään suomalaisten toimittajien juttuja, kierrätys pelaa paremmin kuin Lassila&Tikanojalla.

Lue lisää: Googlen kaksiteräinen miekka (Journalisti 4/2016)



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta