Joko maksumuurit murtuvat?

KSF Media luopui muurista verkkosivuilla, mutta pystytti sen mobiilisovellukseen. Yleisin malli Suomessa on Freemium, vaikka maailmalla suositaan mittarimallia.

Lukijaa kuunnellen. KSF Median kustantaja ja toimitusjohtaja Barbro Teir kertoo, että parin ensimmäisen kuukauden ajan verkkosivuilla on lähes samat uutissisällöt kuin maksullisessa sovelluksessa. Päätöksiä eriyttämisestä tehdään lukijoiden käyttäytymisen perusteella. Maksullisen HBL 365 -mobiilisovelluksen alusta on sama kuin Helsingin Sanomilla.

Maksumuurisanastoa

Freemium: Osa sisällöstä ilmaista, osa maksullista. Tilaajille tarkoitettu sisältö usein merkitty esimerkiksi lukon kuvalla.

Mittaroitu: Antaa lukea tietyn määrän ennen maksun pyytämistä. Yhdysvalloissa ylivoimaisesti suosituin malli. Kuvataan usein myös pehmeäksi tai huokoiseksi.

Kova muuri: Kaikki sisältö vain tilaajille. Käytössä esimerkiksi brittilehti The Timesilla.

JOURNALISTI
17.3.2016

Johanna Vehkoo, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

Suomen Lehdistö uutisoi helmikuussa 2015, että jokainen päivälehti aikoi pystyttää maksumuurin. Vuotta myöhemmin voi jo haistella ainakin loivaa suunnanmuutosta: tulevaisuudessa muurit pehmenevät tai siirtyvät sovelluksiin.

Tämän vuoden helmikuun alussa suomenruotsalainen mediayhtiö KSF Media ilmoitti purkavansa maksumuurin verkkosivuiltaan ja lanseeraavansa uuden mobiilisovelluksen. Uudessa HBL 365 -sovelluksessa maksumuuri on kovinta lajia. Yhtäkään juttua ei pääse tilaamatta lukemaan.

Hufvudstadsbladetin, Västra Nylandin ja Östnylandin lukijan täytyy edelleen rekisteröityä voidakseen lukea juttuja. Täysin esteetöntä pääsy ei siis ole. KSF Media haluaa vastineeksi tietää jotakin lukijoistaan.

KSF Median toimitusjohtaja Barbro Teir kertoo, että Hbl:n digistrategia perustuu neljän erilaisen kohderyhmän palvelemiseen.

Ensimmäinen ryhmä, ”paperinrakastajat”, lukee paljon, mutta ei lainkaan digitaalisesti. Toisena tulevat ”konservatiiviset digitaaliset”, jotka lukevat yhä paljon paperilta, mutta satunnaisesti myös sähköistä lehteä, esimerkiksi lomamatkoillaan. Näköislehti on täsmätuote heille. Kolmas ryhmä on ”modernit digitaaliset”, joille paperi ei enää ole tärkeä. He ovat valmiita maksamaan digitilauksista. Neljäntenä ryhmänä KSF Media tutki vuonna 1985 tai sen jälkeen syntyneitä ”digitaalisia natiiveja”.

”Me olemme tehneet todella paljon testejä heidän kanssaan, ja he eivät vain maksa digisisällöistä, vaikka mikä olisi”, Barbro Teir kertoo.

Muurin takana sovelluksessa ovat esimerkiksi näköislehdet sekä digitaalinen aamupainos Morgon ja iltapäivästä ilmestyvä Kväll, samoin elämäntapajutut ja osa videoista. Siellä voi lukea myös brittiläisen Financial Timesin ja ruotsalaisen Svenska Dagbladetin uutisia.

Muuri tuli Hufvudstadsbladetiin syksyllä 2013. Teirin mukaan kävijämäärät laskivat muurin vuoksi 20 prosenttia. Nyt lehti haluaa houkutella saitille mahdollisimman suuren määrän lukijoita, vaikka Teir myöntääkin, että suomenruotsalaisen lehden kasvun rajat tulevat melko nopeasti vastaan.

”Tämä on riskinotto, olemme siitä kyllä tietoisia. Moni mediayhtiö menee ihan toiseen suuntaan, mutta teemme päätöksiä sen perusteella, mitä oma lukijakuntamme haluaa.”

 

Journalisti testasi 6  –  7 kertaa viikossa ilmestyvien lehtien verkkosivustojen maksumuurit. Näitä lehtiä on 29.

Freemium-malli on edelleen Suomessa suosituin. Sitä käyttää 14 lehteä, kun taas mittarimalli on käytössä vain viidellä. Kymmenellä ei ole muuria ollenkaan, mutta näilläkin lehdillä on tarjolla maksullinen digitaalinen näköislehti.

Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien kaikki oma juttutuotanto on muurin takana. Ilmaiseksi saa lähinnä STT:n uutisia.

”Kun saitti oli ilmainen, lukijoita kiusattiin verkossa sanomalla, että lue lisää paperilehdestä. Nykyään uutiset tehdään verkko edellä, printtiin ei säästetä mitään”, päätoimittaja Perttu Kauppinen sanoo.

”Ongelmana on oikeastaan vain se, miten saada printtitilaajat aktivoitua verkkoon käyttämään lukuoikeuttaan.”

Myös Kauppinen uskoo, että mobiililaitteista tulee ensisijainen kanava uutisten kuluttamiselle, jolloin verkkosivuston tehtäväksi jää kävijämäärien maksimoiminen. Siksi Hbl:n malli kiinnostaa.

 

Yhtenä suunnannäyttäjistä voi pitää Aamulehteä, joka siirtyi kovasta freemium-muurista mittarimalliin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä helmikuussa. Uusi malli on samanlainen kuin Helsingin Sanomilla: vierailija saa lukea muutaman jutun viikossa ennen kuin häntä maanitellaan tilaamaan.

”Mittarimalli on siitä hyvä, että trafiikki pysyy korkeana. Ilmoittajat saavat yleisöä ja lukijat, jotka eivät vieraile niin usein, näkevät mitä on tarjolla. Ei tarvitse ostaa sikaa säkissä”, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Vain maksaville asiakkaille ovat tarjolla näköislehti, mobiilisovellus, arkisto ja iltapäivän digipainos Hetki.

Muurittomista lehdistä suurin on Kaleva. Lehden verkkopäätoimittaja Niiles Nousuniemi kertoo, että Kaleva tyytyy edelleen seuraamaan, millaisia ratkaisuja toiset tekevät.

”Ei ole tehty kategorista päätöstä, että maksumuuri läpsäytetään tai ei läpsäytetä.”

Kaleva julkistaa kevään aikana uuden mobiilisovelluksen, mutta sekin on suunniteltu mainosrahoitteiseksi. Sitä voidaan myöhemmin säätää myös maksulliseksi Hbl:n malliin.

 

Maksumuurit ovat Suomessa yhä uusi juttu, eikä niistä vielä synny kovin merkittäviä tuloja. Sanomalehtien liiton jäsenlehtien vuoden 2014 tilaustuotot olivat hieman yli 515 miljoonaa euroa, josta digitaalisen myynnin osuus oli 3,2 prosenttia eli noin 16,6 miljoonaa. Vuoden 2015 luvut valmistuvat myöhemmin keväällä.

Ainakin se on nyt huomattu, ettei ole olemassa yhtä ainoaa jokaiselle sanomalehdelle sopivaa mallia. Esimerkiksi Lapin Kansan kovaa muuria voi perustella sillä, että pitkien välimatkojen Lapissa moni lukee pelkkää digiä jo nyt. Kilpailua ei juuri ole.

Vanha totuus pätee yhä: silloin kun on jotain uniikkia myytävää, siitä kannattaa pyytää hyvä hinta. Esimerkiksi laadukkaina talouslehtinä tunnetuille Financial Timesille ja Wall Street Journalille maksumuuri on tuottoisa bisnes.

Yleissanomalehdille tällaisen korvaamattoman sisällön tuottaminen on vaikeaa. Yleensä kilpailuvalttia on etsitty paikallisuudesta.

Maksumuurisanastoa

Freemium: Osa sisällöstä ilmaista, osa maksullista. Tilaajille tarkoitettu sisältö usein merkitty esimerkiksi lukon kuvalla.

Mittaroitu: Antaa lukea tietyn määrän ennen maksun pyytämistä. Yhdysvalloissa ylivoimaisesti suosituin malli. Kuvataan usein myös pehmeäksi tai huokoiseksi.

Kova muuri: Kaikki sisältö vain tilaajille. Käytössä esimerkiksi brittilehti The Timesilla.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta