Lukijaa kuunnellen. KSF Median kustantaja ja toimitusjohtaja Barbro Teir kertoo, että parin ensimmäisen kuukauden ajan verkkosivuilla on lähes samat uutissisällöt kuin maksullisessa sovelluksessa. Päätöksiä eriyttämisestä tehdään lukijoiden käyttäytymisen perusteella. Maksullisen HBL 365 -mobiilisovelluksen alusta on sama kuin Helsingin Sanomilla.

Joko maksumuurit murtuvat?

Maksumuurisanastoa

Freemium: Osa sisällöstä ilmaista, osa maksullista. Tilaajille tarkoitettu sisältö usein merkitty esimerkiksi lukon kuvalla.

Mittaroitu: Antaa lukea tietyn määrän ennen maksun pyytämistä. Yhdysvalloissa ylivoimaisesti suosituin malli. Kuvataan usein myös pehmeäksi tai huokoiseksi.

Kova muuri: Kaikki sisältö vain tilaajille. Käytössä esimerkiksi brittilehti The Timesilla.

JOURNALISTI
17.3.2016

Johanna Vehkoo, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

KSF Media luopui muurista verkkosivuilla, mutta pystytti sen mobiilisovellukseen. Yleisin malli Suomessa on Freemium, vaikka maailmalla suositaan mittarimallia.

Suomen Lehdistö uutisoi helmikuussa 2015, että jokainen päivälehti aikoi pystyttää maksumuurin. Vuotta myöhemmin voi jo haistella ainakin loivaa suunnanmuutosta: tulevaisuudessa muurit pehmenevät tai siirtyvät sovelluksiin.

Tämän vuoden helmikuun alussa suomenruotsalainen mediayhtiö KSF Media ilmoitti purkavansa maksumuurin verkkosivuiltaan ja lanseeraavansa uuden mobiilisovelluksen. Uudessa HBL 365 -sovelluksessa maksumuuri on kovinta lajia. Yhtäkään juttua ei pääse tilaamatta lukemaan.

Hufvudstadsbladetin, Västra Nylandin ja Östnylandin lukijan täytyy edelleen rekisteröityä voidakseen lukea juttuja. Täysin esteetöntä pääsy ei siis ole. KSF Media haluaa vastineeksi tietää jotakin lukijoistaan.

KSF Median toimitusjohtaja Barbro Teir kertoo, että Hbl:n digistrategia perustuu neljän erilaisen kohderyhmän palvelemiseen.

Ensimmäinen ryhmä, ”paperinrakastajat”, lukee paljon, mutta ei lainkaan digitaalisesti. Toisena tulevat ”konservatiiviset digitaaliset”, jotka lukevat yhä paljon paperilta, mutta satunnaisesti myös sähköistä lehteä, esimerkiksi lomamatkoillaan. Näköislehti on täsmätuote heille. Kolmas ryhmä on ”modernit digitaaliset”, joille paperi ei enää ole tärkeä. He ovat valmiita maksamaan digitilauksista. Neljäntenä ryhmänä KSF Media tutki vuonna 1985 tai sen jälkeen syntyneitä ”digitaalisia natiiveja”.

”Me olemme tehneet todella paljon testejä heidän kanssaan, ja he eivät vain maksa digisisällöistä, vaikka mikä olisi”, Barbro Teir kertoo.

Muurin takana sovelluksessa ovat esimerkiksi näköislehdet sekä digitaalinen aamupainos Morgon ja iltapäivästä ilmestyvä Kväll, samoin elämäntapajutut ja osa videoista. Siellä voi lukea myös brittiläisen Financial Timesin ja ruotsalaisen Svenska Dagbladetin uutisia.

Muuri tuli Hufvudstadsbladetiin syksyllä 2013. Teirin mukaan kävijämäärät laskivat muurin vuoksi 20 prosenttia. Nyt lehti haluaa houkutella saitille mahdollisimman suuren määrän lukijoita, vaikka Teir myöntääkin, että suomenruotsalaisen lehden kasvun rajat tulevat melko nopeasti vastaan.

”Tämä on riskinotto, olemme siitä kyllä tietoisia. Moni mediayhtiö menee ihan toiseen suuntaan, mutta teemme päätöksiä sen perusteella, mitä oma lukijakuntamme haluaa.”

 

Journalisti testasi 6  –  7 kertaa viikossa ilmestyvien lehtien verkkosivustojen maksumuurit. Näitä lehtiä on 29.

Freemium-malli on edelleen Suomessa suosituin. Sitä käyttää 14 lehteä, kun taas mittarimalli on käytössä vain viidellä. Kymmenellä ei ole muuria ollenkaan, mutta näilläkin lehdillä on tarjolla maksullinen digitaalinen näköislehti.

Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien kaikki oma juttutuotanto on muurin takana. Ilmaiseksi saa lähinnä STT:n uutisia.

”Kun saitti oli ilmainen, lukijoita kiusattiin verkossa sanomalla, että lue lisää paperilehdestä. Nykyään uutiset tehdään verkko edellä, printtiin ei säästetä mitään”, päätoimittaja Perttu Kauppinen sanoo.

”Ongelmana on oikeastaan vain se, miten saada printtitilaajat aktivoitua verkkoon käyttämään lukuoikeuttaan.”

Myös Kauppinen uskoo, että mobiililaitteista tulee ensisijainen kanava uutisten kuluttamiselle, jolloin verkkosivuston tehtäväksi jää kävijämäärien maksimoiminen. Siksi Hbl:n malli kiinnostaa.

 

Yhtenä suunnannäyttäjistä voi pitää Aamulehteä, joka siirtyi kovasta freemium-muurista mittarimalliin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä helmikuussa. Uusi malli on samanlainen kuin Helsingin Sanomilla: vierailija saa lukea muutaman jutun viikossa ennen kuin häntä maanitellaan tilaamaan.

”Mittarimalli on siitä hyvä, että trafiikki pysyy korkeana. Ilmoittajat saavat yleisöä ja lukijat, jotka eivät vieraile niin usein, näkevät mitä on tarjolla. Ei tarvitse ostaa sikaa säkissä”, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Vain maksaville asiakkaille ovat tarjolla näköislehti, mobiilisovellus, arkisto ja iltapäivän digipainos Hetki.

Muurittomista lehdistä suurin on Kaleva. Lehden verkkopäätoimittaja Niiles Nousuniemi kertoo, että Kaleva tyytyy edelleen seuraamaan, millaisia ratkaisuja toiset tekevät.

”Ei ole tehty kategorista päätöstä, että maksumuuri läpsäytetään tai ei läpsäytetä.”

Kaleva julkistaa kevään aikana uuden mobiilisovelluksen, mutta sekin on suunniteltu mainosrahoitteiseksi. Sitä voidaan myöhemmin säätää myös maksulliseksi Hbl:n malliin.

 

Maksumuurit ovat Suomessa yhä uusi juttu, eikä niistä vielä synny kovin merkittäviä tuloja. Sanomalehtien liiton jäsenlehtien vuoden 2014 tilaustuotot olivat hieman yli 515 miljoonaa euroa, josta digitaalisen myynnin osuus oli 3,2 prosenttia eli noin 16,6 miljoonaa. Vuoden 2015 luvut valmistuvat myöhemmin keväällä.

Ainakin se on nyt huomattu, ettei ole olemassa yhtä ainoaa jokaiselle sanomalehdelle sopivaa mallia. Esimerkiksi Lapin Kansan kovaa muuria voi perustella sillä, että pitkien välimatkojen Lapissa moni lukee pelkkää digiä jo nyt. Kilpailua ei juuri ole.

Vanha totuus pätee yhä: silloin kun on jotain uniikkia myytävää, siitä kannattaa pyytää hyvä hinta. Esimerkiksi laadukkaina talouslehtinä tunnetuille Financial Timesille ja Wall Street Journalille maksumuuri on tuottoisa bisnes.

Yleissanomalehdille tällaisen korvaamattoman sisällön tuottaminen on vaikeaa. Yleensä kilpailuvalttia on etsitty paikallisuudesta.

Maksumuurisanastoa

Freemium: Osa sisällöstä ilmaista, osa maksullista. Tilaajille tarkoitettu sisältö usein merkitty esimerkiksi lukon kuvalla.

Mittaroitu: Antaa lukea tietyn määrän ennen maksun pyytämistä. Yhdysvalloissa ylivoimaisesti suosituin malli. Kuvataan usein myös pehmeäksi tai huokoiseksi.

Kova muuri: Kaikki sisältö vain tilaajille. Käytössä esimerkiksi brittilehti The Timesilla.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta