Lukijaa kuunnellen. KSF Median kustantaja ja toimitusjohtaja Barbro Teir kertoo, että parin ensimmäisen kuukauden ajan verkkosivuilla on lähes samat uutissisällöt kuin maksullisessa sovelluksessa. Päätöksiä eriyttämisestä tehdään lukijoiden käyttäytymisen perusteella. Maksullisen HBL 365 -mobiilisovelluksen alusta on sama kuin Helsingin Sanomilla.

Joko maksumuurit murtuvat?

Maksumuurisanastoa

Freemium: Osa sisällöstä ilmaista, osa maksullista. Tilaajille tarkoitettu sisältö usein merkitty esimerkiksi lukon kuvalla.

Mittaroitu: Antaa lukea tietyn määrän ennen maksun pyytämistä. Yhdysvalloissa ylivoimaisesti suosituin malli. Kuvataan usein myös pehmeäksi tai huokoiseksi.

Kova muuri: Kaikki sisältö vain tilaajille. Käytössä esimerkiksi brittilehti The Timesilla.

JOURNALISTI
17.3.2016

Johanna Vehkoo, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

KSF Media luopui muurista verkkosivuilla, mutta pystytti sen mobiilisovellukseen. Yleisin malli Suomessa on Freemium, vaikka maailmalla suositaan mittarimallia.

Suomen Lehdistö uutisoi helmikuussa 2015, että jokainen päivälehti aikoi pystyttää maksumuurin. Vuotta myöhemmin voi jo haistella ainakin loivaa suunnanmuutosta: tulevaisuudessa muurit pehmenevät tai siirtyvät sovelluksiin.

Tämän vuoden helmikuun alussa suomenruotsalainen mediayhtiö KSF Media ilmoitti purkavansa maksumuurin verkkosivuiltaan ja lanseeraavansa uuden mobiilisovelluksen. Uudessa HBL 365 -sovelluksessa maksumuuri on kovinta lajia. Yhtäkään juttua ei pääse tilaamatta lukemaan.

Hufvudstadsbladetin, Västra Nylandin ja Östnylandin lukijan täytyy edelleen rekisteröityä voidakseen lukea juttuja. Täysin esteetöntä pääsy ei siis ole. KSF Media haluaa vastineeksi tietää jotakin lukijoistaan.

KSF Median toimitusjohtaja Barbro Teir kertoo, että Hbl:n digistrategia perustuu neljän erilaisen kohderyhmän palvelemiseen.

Ensimmäinen ryhmä, ”paperinrakastajat”, lukee paljon, mutta ei lainkaan digitaalisesti. Toisena tulevat ”konservatiiviset digitaaliset”, jotka lukevat yhä paljon paperilta, mutta satunnaisesti myös sähköistä lehteä, esimerkiksi lomamatkoillaan. Näköislehti on täsmätuote heille. Kolmas ryhmä on ”modernit digitaaliset”, joille paperi ei enää ole tärkeä. He ovat valmiita maksamaan digitilauksista. Neljäntenä ryhmänä KSF Media tutki vuonna 1985 tai sen jälkeen syntyneitä ”digitaalisia natiiveja”.

”Me olemme tehneet todella paljon testejä heidän kanssaan, ja he eivät vain maksa digisisällöistä, vaikka mikä olisi”, Barbro Teir kertoo.

Muurin takana sovelluksessa ovat esimerkiksi näköislehdet sekä digitaalinen aamupainos Morgon ja iltapäivästä ilmestyvä Kväll, samoin elämäntapajutut ja osa videoista. Siellä voi lukea myös brittiläisen Financial Timesin ja ruotsalaisen Svenska Dagbladetin uutisia.

Muuri tuli Hufvudstadsbladetiin syksyllä 2013. Teirin mukaan kävijämäärät laskivat muurin vuoksi 20 prosenttia. Nyt lehti haluaa houkutella saitille mahdollisimman suuren määrän lukijoita, vaikka Teir myöntääkin, että suomenruotsalaisen lehden kasvun rajat tulevat melko nopeasti vastaan.

”Tämä on riskinotto, olemme siitä kyllä tietoisia. Moni mediayhtiö menee ihan toiseen suuntaan, mutta teemme päätöksiä sen perusteella, mitä oma lukijakuntamme haluaa.”

 

Journalisti testasi 6  –  7 kertaa viikossa ilmestyvien lehtien verkkosivustojen maksumuurit. Näitä lehtiä on 29.

Freemium-malli on edelleen Suomessa suosituin. Sitä käyttää 14 lehteä, kun taas mittarimalli on käytössä vain viidellä. Kymmenellä ei ole muuria ollenkaan, mutta näilläkin lehdillä on tarjolla maksullinen digitaalinen näköislehti.

Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien kaikki oma juttutuotanto on muurin takana. Ilmaiseksi saa lähinnä STT:n uutisia.

”Kun saitti oli ilmainen, lukijoita kiusattiin verkossa sanomalla, että lue lisää paperilehdestä. Nykyään uutiset tehdään verkko edellä, printtiin ei säästetä mitään”, päätoimittaja Perttu Kauppinen sanoo.

”Ongelmana on oikeastaan vain se, miten saada printtitilaajat aktivoitua verkkoon käyttämään lukuoikeuttaan.”

Myös Kauppinen uskoo, että mobiililaitteista tulee ensisijainen kanava uutisten kuluttamiselle, jolloin verkkosivuston tehtäväksi jää kävijämäärien maksimoiminen. Siksi Hbl:n malli kiinnostaa.

 

Yhtenä suunnannäyttäjistä voi pitää Aamulehteä, joka siirtyi kovasta freemium-muurista mittarimalliin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä helmikuussa. Uusi malli on samanlainen kuin Helsingin Sanomilla: vierailija saa lukea muutaman jutun viikossa ennen kuin häntä maanitellaan tilaamaan.

”Mittarimalli on siitä hyvä, että trafiikki pysyy korkeana. Ilmoittajat saavat yleisöä ja lukijat, jotka eivät vieraile niin usein, näkevät mitä on tarjolla. Ei tarvitse ostaa sikaa säkissä”, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Vain maksaville asiakkaille ovat tarjolla näköislehti, mobiilisovellus, arkisto ja iltapäivän digipainos Hetki.

Muurittomista lehdistä suurin on Kaleva. Lehden verkkopäätoimittaja Niiles Nousuniemi kertoo, että Kaleva tyytyy edelleen seuraamaan, millaisia ratkaisuja toiset tekevät.

”Ei ole tehty kategorista päätöstä, että maksumuuri läpsäytetään tai ei läpsäytetä.”

Kaleva julkistaa kevään aikana uuden mobiilisovelluksen, mutta sekin on suunniteltu mainosrahoitteiseksi. Sitä voidaan myöhemmin säätää myös maksulliseksi Hbl:n malliin.

 

Maksumuurit ovat Suomessa yhä uusi juttu, eikä niistä vielä synny kovin merkittäviä tuloja. Sanomalehtien liiton jäsenlehtien vuoden 2014 tilaustuotot olivat hieman yli 515 miljoonaa euroa, josta digitaalisen myynnin osuus oli 3,2 prosenttia eli noin 16,6 miljoonaa. Vuoden 2015 luvut valmistuvat myöhemmin keväällä.

Ainakin se on nyt huomattu, ettei ole olemassa yhtä ainoaa jokaiselle sanomalehdelle sopivaa mallia. Esimerkiksi Lapin Kansan kovaa muuria voi perustella sillä, että pitkien välimatkojen Lapissa moni lukee pelkkää digiä jo nyt. Kilpailua ei juuri ole.

Vanha totuus pätee yhä: silloin kun on jotain uniikkia myytävää, siitä kannattaa pyytää hyvä hinta. Esimerkiksi laadukkaina talouslehtinä tunnetuille Financial Timesille ja Wall Street Journalille maksumuuri on tuottoisa bisnes.

Yleissanomalehdille tällaisen korvaamattoman sisällön tuottaminen on vaikeaa. Yleensä kilpailuvalttia on etsitty paikallisuudesta.

Maksumuurisanastoa

Freemium: Osa sisällöstä ilmaista, osa maksullista. Tilaajille tarkoitettu sisältö usein merkitty esimerkiksi lukon kuvalla.

Mittaroitu: Antaa lukea tietyn määrän ennen maksun pyytämistä. Yhdysvalloissa ylivoimaisesti suosituin malli. Kuvataan usein myös pehmeäksi tai huokoiseksi.

Kova muuri: Kaikki sisältö vain tilaajille. Käytössä esimerkiksi brittilehti The Timesilla.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta