Yli rajojen. Pekka Juntti työskentelee Torniossa mutta asuu Haaparannassa Ruotsin puolella. Hän haluaa kirjoittaa välillä hauskasti, välillä tylysti ja välillä pelkkää asiaa, joskus myös murteella. Rohkeuden suorapuheisuuteen hän arvelee kumpuavan juuristaan. ”Vai oletko joskus nähnyt esimerkiksi länsilappilaisen urheilijan, joka ei sano mitä ajattelee televisiossa?”

Ilman sordiinoa

Pekka Juntti, 35

Toimittaja Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan Luppo-viikonvaihdeliitteessä.

Työskennellyt aiemmin Alma Median ja muutamien muiden maakuntalehtien yhteisessä viikonvaihdetoimituksessa.

Voitti Bonnierin Journalistipalkinnon vuonna 2013 Yleisön suosikki -kategoriassa. Ehdolla Sanomalehtien liiton Vuoden parhaat -kilpailun feature-kategoriassa vuonna 2014.

JOURNALISTI
17.3.2016

Nina Erho, teksti
Jyrki Nikkilä, kuva

Pekka Juntin maahanmuuttoaiheiset kolumnit puhkaisivat viime syksynä Sara Rigatellin somekuplan.

”Kun pakolaisia alkoi syksyllä tulla tänne Tornioon ja keskustelu meni hulluksi koko Suomessa, asiaan piti muodostaa omakin suhde. Sitä mietittyäni halusin kirjoittaa hämmennyksestäni ihan suoraan. Ilman sordiinoa ja yritystä olla parempi kuin onkaan”, sanoo Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan viikonloppuliitteen toimittaja Pekka Juntti.

”Uutispäällikkö ei oikein lämmennyt idealle vaan sanoi, että keskitytään me paikalliseen, kun Lännen Mediasta tulee yleistä analyysia. Kimmastuin vähän ja sanoin, että ikkunasta katsottuna aihe kyllä vaikuttaa paikalliselta. Sitten olin taas yhtenä perjantaina valmis viikoittaisen repparini kanssa ja päätin, että nyt kyllä hakkaan sen kolumnin kasaan. Syntyi Pakolaisista – rehellisesti. Pyysin verkkotuottajaa lukemaan tekstin, ja sitten löimme sen nettiin.

Kotiin ajellessani mietin, että mitähän tuli taas tehtyä. Virheitä en enää yhdeksän toimittajavuoden jälkeen pelkää, ne voi korjata, mutta tyhmältä ja naiivilta ei kukaan halua näyttää. Hirveintä olisi, jos lukijat ajattelisivat, että siellä se on kuplassaan eikä enää tiedä, mitä arkielämässä tapahtuu. Toisaalta ahdistus kertoo tekstin merkityksestä. Siitä tietää tehneensä enemmän kuin ’käyneensä töissä’.

Oli hauskaa, että teksti, jonka ei pitänyt syntyä, löi kaikki verkkoennätyksemme. Palautevyöryn mukaan moni koki sen kuvanneen ja selventäneen ajatuksiaan. Ehkä mielipidekirjoitus tai kolumni onkin parhaimmillaan, kun se tarjoaa myös vastauksia, ei pelkkää ärtymystä.

Kolumnin päätelmä oli, että jos kohtelemme tulijoita rehdisti ja annamme heille mahdollisuuden, iso osa käyttää sen hyvin. Näin ajattelen edelleen, mutta muutoin puhe pakolaiskeskustelun kahdesta ääripäästä eli hetkessä. Nyt on vain yksi ääripää, jonka puhe ja teot raaistuvat koko ajan. Niitä, jotka hyväksyivät maahanmuuttoasioissa aivan kaiken, ei tunnu enää olevan. Silti rasismin ja ihmisarvon kunnioituksen välissä ei ole mitään välitilaa. Tästä kirjoitin helmikuussa Tolokun immeisen toiveissa.”

Pekka Juntti, 35

Toimittaja Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan Luppo-viikonvaihdeliitteessä.

Työskennellyt aiemmin Alma Median ja muutamien muiden maakuntalehtien yhteisessä viikonvaihdetoimituksessa.

Voitti Bonnierin Journalistipalkinnon vuonna 2013 Yleisön suosikki -kategoriassa. Ehdolla Sanomalehtien liiton Vuoden parhaat -kilpailun feature-kategoriassa vuonna 2014.

Sara Rigatellin valinta

Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksen toimittaja Sara Rigatelli valitsi esiteltäväksi Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan viikonvaihdeliitteen toimittajan Pekka Juntin kolumnit.

”Viime syksynä somekuplani puhkaisi Pakolaisista – rehellisesti. Se jätti jäljen suorapuheisuudellaan ja erilaisella otteellaan. Tammikuussa silmiin sattui Odinin soturit uhkasivat minua.

Viimeksi luin Juntin hervottoman blogikirjoituksen Tolokun immeisen toiveet. Se on mainiota kieltä, kunnon Lapin nuottia! Olen itsekin aloittanut urani Lapin Kansasta ja tiedän, kuinka paljon siellä paiskitaan töitä, joita harvemmin täällä pääkaupungin ’latte-ajattelijoiden’ keskuudessa noteerataan.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta