Yli rajojen. Pekka Juntti työskentelee Torniossa mutta asuu Haaparannassa Ruotsin puolella. Hän haluaa kirjoittaa välillä hauskasti, välillä tylysti ja välillä pelkkää asiaa, joskus myös murteella. Rohkeuden suorapuheisuuteen hän arvelee kumpuavan juuristaan. ”Vai oletko joskus nähnyt esimerkiksi länsilappilaisen urheilijan, joka ei sano mitä ajattelee televisiossa?”

Ilman sordiinoa

Pekka Juntti, 35

Toimittaja Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan Luppo-viikonvaihdeliitteessä.

Työskennellyt aiemmin Alma Median ja muutamien muiden maakuntalehtien yhteisessä viikonvaihdetoimituksessa.

Voitti Bonnierin Journalistipalkinnon vuonna 2013 Yleisön suosikki -kategoriassa. Ehdolla Sanomalehtien liiton Vuoden parhaat -kilpailun feature-kategoriassa vuonna 2014.

JOURNALISTI
17.3.2016

Nina Erho, teksti
Jyrki Nikkilä, kuva

Pekka Juntin maahanmuuttoaiheiset kolumnit puhkaisivat viime syksynä Sara Rigatellin somekuplan.

”Kun pakolaisia alkoi syksyllä tulla tänne Tornioon ja keskustelu meni hulluksi koko Suomessa, asiaan piti muodostaa omakin suhde. Sitä mietittyäni halusin kirjoittaa hämmennyksestäni ihan suoraan. Ilman sordiinoa ja yritystä olla parempi kuin onkaan”, sanoo Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan viikonloppuliitteen toimittaja Pekka Juntti.

”Uutispäällikkö ei oikein lämmennyt idealle vaan sanoi, että keskitytään me paikalliseen, kun Lännen Mediasta tulee yleistä analyysia. Kimmastuin vähän ja sanoin, että ikkunasta katsottuna aihe kyllä vaikuttaa paikalliselta. Sitten olin taas yhtenä perjantaina valmis viikoittaisen repparini kanssa ja päätin, että nyt kyllä hakkaan sen kolumnin kasaan. Syntyi Pakolaisista – rehellisesti. Pyysin verkkotuottajaa lukemaan tekstin, ja sitten löimme sen nettiin.

Kotiin ajellessani mietin, että mitähän tuli taas tehtyä. Virheitä en enää yhdeksän toimittajavuoden jälkeen pelkää, ne voi korjata, mutta tyhmältä ja naiivilta ei kukaan halua näyttää. Hirveintä olisi, jos lukijat ajattelisivat, että siellä se on kuplassaan eikä enää tiedä, mitä arkielämässä tapahtuu. Toisaalta ahdistus kertoo tekstin merkityksestä. Siitä tietää tehneensä enemmän kuin ’käyneensä töissä’.

Oli hauskaa, että teksti, jonka ei pitänyt syntyä, löi kaikki verkkoennätyksemme. Palautevyöryn mukaan moni koki sen kuvanneen ja selventäneen ajatuksiaan. Ehkä mielipidekirjoitus tai kolumni onkin parhaimmillaan, kun se tarjoaa myös vastauksia, ei pelkkää ärtymystä.

Kolumnin päätelmä oli, että jos kohtelemme tulijoita rehdisti ja annamme heille mahdollisuuden, iso osa käyttää sen hyvin. Näin ajattelen edelleen, mutta muutoin puhe pakolaiskeskustelun kahdesta ääripäästä eli hetkessä. Nyt on vain yksi ääripää, jonka puhe ja teot raaistuvat koko ajan. Niitä, jotka hyväksyivät maahanmuuttoasioissa aivan kaiken, ei tunnu enää olevan. Silti rasismin ja ihmisarvon kunnioituksen välissä ei ole mitään välitilaa. Tästä kirjoitin helmikuussa Tolokun immeisen toiveissa.”

Pekka Juntti, 35

Toimittaja Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan Luppo-viikonvaihdeliitteessä.

Työskennellyt aiemmin Alma Median ja muutamien muiden maakuntalehtien yhteisessä viikonvaihdetoimituksessa.

Voitti Bonnierin Journalistipalkinnon vuonna 2013 Yleisön suosikki -kategoriassa. Ehdolla Sanomalehtien liiton Vuoden parhaat -kilpailun feature-kategoriassa vuonna 2014.

Sara Rigatellin valinta

Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksen toimittaja Sara Rigatelli valitsi esiteltäväksi Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan viikonvaihdeliitteen toimittajan Pekka Juntin kolumnit.

”Viime syksynä somekuplani puhkaisi Pakolaisista – rehellisesti. Se jätti jäljen suorapuheisuudellaan ja erilaisella otteellaan. Tammikuussa silmiin sattui Odinin soturit uhkasivat minua.

Viimeksi luin Juntin hervottoman blogikirjoituksen Tolokun immeisen toiveet. Se on mainiota kieltä, kunnon Lapin nuottia! Olen itsekin aloittanut urani Lapin Kansasta ja tiedän, kuinka paljon siellä paiskitaan töitä, joita harvemmin täällä pääkaupungin ’latte-ajattelijoiden’ keskuudessa noteerataan.”



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta