”Hakkaan sinut paskaksi”

Journalistin uhkailukysely

Kysely toteutettiin 4. – 7. 3. 2016.

Kyselyyn vastasi 1 398 Suomen Journalistiliiton jäsentä.

Vastaajista noin 70 prosenttia oli työsuhteessa olevia toimittajia ja noin 60 prosenttia naisia.

Uhkausviestejä oli saanut noin 16 prosenttia vastaajista. (Naiset 15,7 ja miehet 16,3).

Uhkauksia saaneista naisista 7,9 ja miehistä 6,7 prosenttia kertoo, että heihin on käyty myös fyysisesti käsiksi.

JOURNALISTI
17.3.2016

Manu Marttinen, teksti
UG Jartsa, kuvitus

Joka kuudes journalisti on joutunut työnsä takia uhkailun kohteeksi. Osa on kokenut myös fyysistä väkivaltaa työnsä takia. Journalistin uhkailukyselyn mukaan selvästi eniten uhkauksia ja vihaviestejä tulee maahanmuuton käsittelystä.

”Ei suoraa uhkausta ’tapan sinut’, mutta uhattiin tuhota elämä”.

Näin kuvailee eräs journalisti saamaansa uhkausviestiä Journalistin kyselyssä, jossa Suomen Journalistiliiton työikäisiltä jäseniltä kysyttiin kokemuksia uhkailusta ja vihaviesteistä.

Kyselyyn vastasi noin 1 400 journalistia. Vastaajista 16 prosenttia eli noin joka kuudes kertoo saaneensa parin viime vuoden aikana viestejä, jotka ovat sisältäneet uhkailua.

Uhkaukset kohdistuivat tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Uhkauksia saaneista noin 17 prosenttia on freelancereita.

Pieneen osaan uhkauksia saaneista vastaajista on myös käyty työtilanteessa fyysisesti käsiksi. Kyselyn avoimien vastausten perusteella kyse on esimerkiksi tuuppimisesta, tönimisestä, kameraan tarttumisesta, mutta myös lyömisestä.

”Osapuoli iski nyrkillä kasvoihin, hammas lohkesi, turvotusta ja aristusta, kieli jäi hampaiden väliin”, eräs vastaaja kertoo.

 

Yleisin uhkausmuoto on väkivallalla uhkaaminen. Uhkauksia saaneista naisista 14 prosenttia on uhattu seksuaalisella väkivallalla. Miehiä ei ole uhattu seksuaalisella väkivallalla.

”Suoria tappouhkauksia on tullut. Toki myös väkivallalla uhkaamisia. Seksuaalisella väkivallalla lähinnä uhkailtu perhettä. Vaimoa ja tyttäriä”, eräs vastaaja kertoo.

”Puheluissa on muun muassa todettu, että ’jos tulet vastaan kadulla, niin hakkaan sinut paskaksi’”, toinen vastaaja sanoo.

Suoria tappouhkauksia oli saanut noin viisi prosenttia sekä miehistä että naisista. Oman tai perheen terveyden vahingoittamisella oli uhattu noin seitsemää prosenttia uhkauksia saaneista miehistä ja noin neljää prosenttia naisista.

”Lähettäjistä yksi kertoi, missä esikoulussa lapseni ovat. Toinen kertoi, että minun pitäisi joutua pahoinpidellyksi. Kolmas sanoi, että kirjoitukseni osoittavat että kärsin mielisairaudesta.”

Avoimista vastauksista nousivat esiin myös epämääräisillä seurauksilla ja maineen pilaamisella uhkailu, perättömien tietojen levittäminen, hautapaikan hankkiminen, haukkuminen, solvaaminen, huorittelu sekä uhkaukset tilausperuutuksista, oikeusseuraamuksista tai työsuhteen päättymisestä.

Vastaajien mukaan useista viesteistä saattoi kuitenkin päätellä, että henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa ei välttämättä ole, vaikka viestin sisältö olisikin uhkaava.

”On uhattu hankkia potkut ja epäsuorasti uhattu seksuaalisella väkivallalla sanomalla, että tollanen suvakkihuora pitää lähettää mokkamunien kanssa testaamaan SPR:n kenttäpatjoja.”


Suurin osa uhkausviesteistä tulee sähköpostitse, puhelimitse tai kasvokkain, mutta usein eri kanavia käyttäen. Yleisiä ovat myös pikaviestit, sosiaalisen median ja rasististen vihasivustojen, kuten MV-lehden kommenttipalstoilla sekä Facebookissa ja Twitterissä julkaistut uhkaukset.

Lähes aina uhkaus tai törkyviesti tulee sähköisenä, mutta kirjeitä ja pakettejakin lähetetään.

”Sain postitse hevosen tai muun eläimen kakkaa paketissa, saatekirjeessä uhattiin tuhota elämäni ja urani.”

Eri aihealueista ylivoimaisesti eniten uhkausviestejä aiheuttaa monikulttuurisuus- ja maahanmuuttoasioiden käsittely. Noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti uhkauksen liittyneen maahanmuuttoon.

Mikään muu yksittäinen aihe ei noussut yhtä selvästi esiin. Talousrikollisuus ja muutenkin rikoksista sekä politiikasta uutisoiminen mainittiin useissa avoimissa vastauksissa.

Avoimien vastausten perusteella uhkausviestejä voi saada lähes minkä aiheen käsittelystä tahansa. Esiin nousivat esimerkiksi Venäjä, kannabis, rapujuhlat, rokotteet, ilmastonmuutos, ratsastus, Talvivaara, työttömyys, äärioikeisto, sudet, ruotsin kieli, Israel, Palestiina, seksi, tekijänoikeudet, elintarviketuotanto ja niin edelleen.


Työnantajat saavat vastaajilta pääosin hyvää palautetta tavastaan reagoida uhkaustilanteisiin. Uhkauksia saaneista noin kolmannes (miehet 26 ja naiset 32 prosenttia) kertoo, että työnantaja on ottanut asian hoitaakseen ja antanut uhatuille tukensa.

Noin 18 prosenttia miehistä ja 12,8 prosenttia naisista vastasi, että työnantaja ei ole reagoinut mitenkään, vaikka asiasta on ilmoitettu. Naisista viidesosa ja miehistä vajaa kolmannes ei ole kertonut uhkailusta työnantajalle ollenkaan.

Poliisin puoleen työnantajat eivät ole juurikaan kääntyneet. Vain pari prosenttia uhkauksista on päätynyt poliisille.

Vastaajien enemmistö (yli 70 prosenttia) arvioi, että työnantaja suhtautuu turvallisuusasioihin yleisesti neutraalisti tai myönteisesti. Noin viidennes vastasi, että työnantajan suhtautuminen on epämääräistä tai välinpitämätöntä.

 

Kyselyssä kysyttiin myös, mikä on hyvä tapa varautua uhkausviesteihin. Enemmistö kaikista kyselyyn vastanneista (miehet 44, naiset 53 prosenttia) on sitä mieltä, että on työnantajan vastuulla huolehtia työntekijän työturvallisuudesta. Noin viidesosan mukaan tapauk-set pitää ilmoittaa itse poliisille tai olla välittämättä asiasta.

Muista varautumiskeinoista mainintoja saivat myös esimerkiksi yhteystietojen salaaminen, kahden matkapuhelimen käyttö, riitaisan otsikointityylin välttäminen, avoin keskustelu aiheesta työpaikalla ja tiiviimpi yhteistyö poliisin kanssa.

Noin seitsemän prosentin kannatuksen kaikilta saa myös tulenaroista aiheista nimettömästi kirjoittaminen. Kirjoittamatta jättämistä ei kannattanut uhkauksia saaneista yksikään vastaaja.

”Ei missään nimessä pidä jättää kirjoittamasta vaikeista aiheista. Se olisi uhkaajan voitto.”

Lue lisää: Journalistiliiton tiedote: ”Pelon lietsomisen on loputtava”

Artikeln på svenska: "Jag skall hacka skiten ur dig"

Journalistin uhkailukysely

Kysely toteutettiin 4. – 7. 3. 2016.

Kyselyyn vastasi 1 398 Suomen Journalistiliiton jäsentä.

Vastaajista noin 70 prosenttia oli työsuhteessa olevia toimittajia ja noin 60 prosenttia naisia.

Uhkausviestejä oli saanut noin 16 prosenttia vastaajista. (Naiset 15,7 ja miehet 16,3).

Uhkauksia saaneista naisista 7,9 ja miehistä 6,7 prosenttia kertoo, että heihin on käyty myös fyysisesti käsiksi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta