Edelläkävijä

Maahanmuuttaja kelpaa bussinkuljettajaksi ja lähihoitajaksi, mutta entä toimittajaksi?

Sisällissodasta Suomeen. Wali Hashi päätti ryhtyä toimittajaksi nähtyään amerikkalaistoimittajan raportoimassa Somalian sisällissodasta vuonna 1994.

JOURNALISTI
17.3.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Kun CNN:n kirjeenvaihtaja raportoi Yhdysvaltain johtamien YK-joukkojen yrityksistä kukistaa Somalian sisällissodan osapuoli, ​parikymppinen Wali Hashi katsoi tv:tä ​kaukana Suomessa. Oli vuosi 1993, ja Hashi päätti, että hän haluaisi tehdä jotain tuollaista.

Amerikkalaiset jättivät Somalian lopulta täydelliseen kaaokseen. Hashi  ​oli vaihtanut ​v​ihreän merenrantakaupungin miellyttävä​n ​ilmasto​n​ ​ja saapunut Suomeen.

Muistot amerikkalaisten iskusta raportoineesta ulkomaantoimittajasta eivät kuitenkaan kylmenneet, ja Paasikivi-Opistossa Hashi pääsi suorittamaan toimittajanopintoja vuonna 2001. Sieltä hän meni pakolaiskurssilaisena Keniaan, ja puolitoista vuotta hän oli harjoittelijana BBC:n somalinkielisessä palvelussa Lontoossa.

Hashi onkin se toimittaja, jonka nimi tulee usein esille, kun puhutaan maahanmuuttajien edustuksesta Suomen journalistikunnassa. Valinnanvaraa ei juuri ole.

 

Journalistin haastattelemat päätoimittajat ovat sinänsä kiinnostuneita palkkaamaan eri etnisistä taustoista olevia toimittajia, mutta käytännön toimet ovat vähänlaiset.

Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen ei muista, että yksikään maahanmuuttajataustainen toimittaja olisi toisaalta edes hakenut lehdestä töitä.

”Periaatteessa olisin kyllä ehdottomasti halukas palkkaamaan maahanmuuttajia Kalevaan”, Karvonen sanoo.

”Etnisiä vähemmistöjä tulisi saada muillekin aloille kuin esimerkiksi hoito- ja kuljetusalalle. Heitä pitäisi saada poliisin palvelukseen, mediaan ja niin edelleen. Se edesauttaisi kotoutumista ja hälventäisi kantaväestön epäluuloja.”

Wali Hashi tarjosi alun perin Ylelle juttuja, jotka eivät liittyneet maahanmuuttajiin, mutta ne eivät kelvanneet ostajille. Vasta kun hän ehdotti juttua somalialaisista merirosvoista, ovet Pasilaan aukenivat.

Palkittua merirosvojuttua tuskin olisi voinut tehdä toimittaja, joka ei ole somalialaistaustainen. Mutta Yle on jatkuvasti ollut penseä niille Hashin juttutarjouksille, jotka eivät liity jollain tavalla maahanmuuttajiin.

Hashin mielestä Suomen media ei osaa hyödyntää ulkomaalaistaustaisten toimittajien globaalia näkökulmaa tavallisiin suomalaisiin aiheisiin.

”Tuntuu, että toimittajan ammatti ei ole vielä maahanmuuttajalle tarkoitettua työtä. Jos on maahanmuuttaja, sopiviksi töiksi ajatellaan Suomessa siivoojan, taksinkuljettajan ja bussinkuljettajan töitä”, Hashi sanoo.

 

Wali Hashin mielestä lähes kymmenentuhannen suomensomalialaisen asioista kerrotaan mediassa kehnonlaisesti. Julkisuudessa näkyy vain kahta tarinaa: on sodasta pois päässyt, onnellinen somali – tai somali, joka on tehnyt jotain negatiivista.

”Mutta Suomessa ei tiedetä, mitä somaliyhteisössä tapahtuu. On paljon aiheita, joita ei ole käsitelty, koska ei-somalitaustaiset toimittajat eivät edes tiedä, että niitä on olemassa”, Hashi sanoo.

Helsingin sanomien päätoimittaja Kaius Niemi sanoo lehden tekevän runsaasti juttuja etnisistä vähemmistöistä.

”Maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat jo osa suomalaista arkea, joten vähemmistöt näkyvät myös muissa jutuissa kuin heidän yhteisöjään koskevissa artikkeleissa”, Niemi sanoo.

HS ei kuitenkaan pyri rekrytoimaan erityisesti maahanmuuttajia.

”Maahanmuuttajataustaisuus ei itsessään riitä rekrytointiperusteeksi, vaan vaakakupissa painavat ensisijaisesti journalistiset näytöt”, Niemi sanoo.

Hashi on asunut Suomessa parikymmentä vuotta eikä ole sinä aikana huomannut suomalaisen median edistyneen monikulttuurisuusasioissa. Esimerkiksi ulkomaisesti murtaen puhuttu suomi oudoksuttaa toimituksia.

”Monen tuottajan kanssa puhuttiin Ylessä, että aksenttini ei ole tarpeeksi huomaamaton. En ole ikinä ymmärtänyt sellaista”, Hashi sanoo.

Hänestä oikea lähestymistapa on esimerkiksi BBC:llä ja Al Jazeeralla, joissa toimittaja voi puhua englantia vaikkapa voimakkaalla intialaisella aksentilla ilman, että siihen kiinnitetään huomiota.

”Kun maahanmuuttajien määrä koko ajan kasvaa, suomalaisetkin tulevat ymmärtämään, että suomea puhutaan monilla eri tavoilla – halusivat he sitä tai eivät.”

 

Uutisten ja ajankohtaisohjelmien päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo, että journalistien etnistä taustaa on pohdittu Ylessä paljon.

”Kansainvälisesti juuri yleisradioyhtiöissä on katsottu, että yhteiskunnan moninaisuuden ja erilaisten äänien ja kasvojen on näyttäydyttävä niiden journalismissa. Jo Ruotsissa, jossa on paljon Suomea pidempään ollut maassa pitkään asuneita maahanmuuttajia, tilanne on toinen.”

Jääskeläisen mukaan Ylellä ei kuitenkaan ole rahkeita kouluttaa erityisesti maahanmuuttajia uutis- ja ajankohtaistoimituksiinsa.

”Meidän lähtökohtamme on, että journalisti on journalisti eikä edusta mitään ryhmää. Meille edustavuus on vieraampaa ajattelua kuin joissain muissa maissa.”

Maahanmuuton lisääntyessä tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, mutta prosessi vie aikaa. Ylessä on jo nyt painotettu rekrytoinnissa muun muassa arabian kielen taitoa.

Myös Helsingin Sanomien Kaius Niemi sanoo, että toimituksessa kaivataan eritoten arabian ja venäjän kielten taitoa. Niemen mukaan maahanmuuttajat tulevat näkymään toimituksissakin, kun yhä useampi maahanmuuttajataustainen ihminen hakeutuu media-alalle.

Wali Hashi oli kuitenkin liikkeellä liian varhain. Hän on hakenut useita Ylellä avoinna olleita toimittajan paikkoja mutta hän ei ole koskaan päässyt sinne työsuhteeseen.

Siksi hän perusti oman yrityksen. Asiakkaita on onneksi muuallakin kuin Suomessa, esimerkiksi Etelä-Afrikassa.

 

Oikaisu (17.3.2016 klo 16.45): Painetun Journalistin jutussa todetaan ​​virheellisesti, että Wali Hashi katsoi 14-vuotiaana CNN:ää​ Mogadishussa vuonna 1994​ ja muutti Suomeen kolme vuotta myöhemmin​. ​Oikea vuosi on kuitenkin 1993, ja Hashi oli jo muuttanut Suomeen, jossa CNN:ää katsoi. ​​Hän oli silloin jo yli 20-vuotias​. Virhe on korjattu tähän verkkolehden juttuun.

Journalistin toimitus

Täydennyskoulutus harkintaan

Maahanmuuttajia ei ole erityisesti otettu huomioon Tampereen yliopiston toimittajakoulutusta järjestettäessä. Journalistiikkaan keskittyvää englanninkielistä ohjelmaa on viestinnän yksikön johtajan Heikki Hellmanin mukaan kuitenkin harkittu.

Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta on esittänyt opetusministeriölle, että alan koulutustarpeesta tehtäisiin valtakunnallinen selvitys.

”Olisi viisasta ottaa maahanmuut-taja-asia siinä yhteydessä tarkasteluun. Yliopisto voisi esimerkiksi tarjota journalistiikkaan liittyvää täydennyskolutusta”, Hellman sanoo.

Ari Lahdenmäki



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta