Sisällissodasta Suomeen. Wali Hashi päätti ryhtyä toimittajaksi nähtyään amerikkalaistoimittajan raportoimassa Somalian sisällissodasta vuonna 1994.

Edelläkävijä

JOURNALISTI
17.3.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Maahanmuuttaja kelpaa bussinkuljettajaksi ja lähihoitajaksi, mutta entä toimittajaksi?

Kun CNN:n kirjeenvaihtaja raportoi Yhdysvaltain johtamien YK-joukkojen yrityksistä kukistaa Somalian sisällissodan osapuoli, ​parikymppinen Wali Hashi katsoi tv:tä ​kaukana Suomessa. Oli vuosi 1993, ja Hashi päätti, että hän haluaisi tehdä jotain tuollaista.

Amerikkalaiset jättivät Somalian lopulta täydelliseen kaaokseen. Hashi  ​oli vaihtanut ​v​ihreän merenrantakaupungin miellyttävä​n ​ilmasto​n​ ​ja saapunut Suomeen.

Muistot amerikkalaisten iskusta raportoineesta ulkomaantoimittajasta eivät kuitenkaan kylmenneet, ja Paasikivi-Opistossa Hashi pääsi suorittamaan toimittajanopintoja vuonna 2001. Sieltä hän meni pakolaiskurssilaisena Keniaan, ja puolitoista vuotta hän oli harjoittelijana BBC:n somalinkielisessä palvelussa Lontoossa.

Hashi onkin se toimittaja, jonka nimi tulee usein esille, kun puhutaan maahanmuuttajien edustuksesta Suomen journalistikunnassa. Valinnanvaraa ei juuri ole.

 

Journalistin haastattelemat päätoimittajat ovat sinänsä kiinnostuneita palkkaamaan eri etnisistä taustoista olevia toimittajia, mutta käytännön toimet ovat vähänlaiset.

Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen ei muista, että yksikään maahanmuuttajataustainen toimittaja olisi toisaalta edes hakenut lehdestä töitä.

”Periaatteessa olisin kyllä ehdottomasti halukas palkkaamaan maahanmuuttajia Kalevaan”, Karvonen sanoo.

”Etnisiä vähemmistöjä tulisi saada muillekin aloille kuin esimerkiksi hoito- ja kuljetusalalle. Heitä pitäisi saada poliisin palvelukseen, mediaan ja niin edelleen. Se edesauttaisi kotoutumista ja hälventäisi kantaväestön epäluuloja.”

Wali Hashi tarjosi alun perin Ylelle juttuja, jotka eivät liittyneet maahanmuuttajiin, mutta ne eivät kelvanneet ostajille. Vasta kun hän ehdotti juttua somalialaisista merirosvoista, ovet Pasilaan aukenivat.

Palkittua merirosvojuttua tuskin olisi voinut tehdä toimittaja, joka ei ole somalialaistaustainen. Mutta Yle on jatkuvasti ollut penseä niille Hashin juttutarjouksille, jotka eivät liity jollain tavalla maahanmuuttajiin.

Hashin mielestä Suomen media ei osaa hyödyntää ulkomaalaistaustaisten toimittajien globaalia näkökulmaa tavallisiin suomalaisiin aiheisiin.

”Tuntuu, että toimittajan ammatti ei ole vielä maahanmuuttajalle tarkoitettua työtä. Jos on maahanmuuttaja, sopiviksi töiksi ajatellaan Suomessa siivoojan, taksinkuljettajan ja bussinkuljettajan töitä”, Hashi sanoo.

 

Wali Hashin mielestä lähes kymmenentuhannen suomensomalialaisen asioista kerrotaan mediassa kehnonlaisesti. Julkisuudessa näkyy vain kahta tarinaa: on sodasta pois päässyt, onnellinen somali – tai somali, joka on tehnyt jotain negatiivista.

”Mutta Suomessa ei tiedetä, mitä somaliyhteisössä tapahtuu. On paljon aiheita, joita ei ole käsitelty, koska ei-somalitaustaiset toimittajat eivät edes tiedä, että niitä on olemassa”, Hashi sanoo.

Helsingin sanomien päätoimittaja Kaius Niemi sanoo lehden tekevän runsaasti juttuja etnisistä vähemmistöistä.

”Maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat jo osa suomalaista arkea, joten vähemmistöt näkyvät myös muissa jutuissa kuin heidän yhteisöjään koskevissa artikkeleissa”, Niemi sanoo.

HS ei kuitenkaan pyri rekrytoimaan erityisesti maahanmuuttajia.

”Maahanmuuttajataustaisuus ei itsessään riitä rekrytointiperusteeksi, vaan vaakakupissa painavat ensisijaisesti journalistiset näytöt”, Niemi sanoo.

Hashi on asunut Suomessa parikymmentä vuotta eikä ole sinä aikana huomannut suomalaisen median edistyneen monikulttuurisuusasioissa. Esimerkiksi ulkomaisesti murtaen puhuttu suomi oudoksuttaa toimituksia.

”Monen tuottajan kanssa puhuttiin Ylessä, että aksenttini ei ole tarpeeksi huomaamaton. En ole ikinä ymmärtänyt sellaista”, Hashi sanoo.

Hänestä oikea lähestymistapa on esimerkiksi BBC:llä ja Al Jazeeralla, joissa toimittaja voi puhua englantia vaikkapa voimakkaalla intialaisella aksentilla ilman, että siihen kiinnitetään huomiota.

”Kun maahanmuuttajien määrä koko ajan kasvaa, suomalaisetkin tulevat ymmärtämään, että suomea puhutaan monilla eri tavoilla – halusivat he sitä tai eivät.”

 

Uutisten ja ajankohtaisohjelmien päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo, että journalistien etnistä taustaa on pohdittu Ylessä paljon.

”Kansainvälisesti juuri yleisradioyhtiöissä on katsottu, että yhteiskunnan moninaisuuden ja erilaisten äänien ja kasvojen on näyttäydyttävä niiden journalismissa. Jo Ruotsissa, jossa on paljon Suomea pidempään ollut maassa pitkään asuneita maahanmuuttajia, tilanne on toinen.”

Jääskeläisen mukaan Ylellä ei kuitenkaan ole rahkeita kouluttaa erityisesti maahanmuuttajia uutis- ja ajankohtaistoimituksiinsa.

”Meidän lähtökohtamme on, että journalisti on journalisti eikä edusta mitään ryhmää. Meille edustavuus on vieraampaa ajattelua kuin joissain muissa maissa.”

Maahanmuuton lisääntyessä tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, mutta prosessi vie aikaa. Ylessä on jo nyt painotettu rekrytoinnissa muun muassa arabian kielen taitoa.

Myös Helsingin Sanomien Kaius Niemi sanoo, että toimituksessa kaivataan eritoten arabian ja venäjän kielten taitoa. Niemen mukaan maahanmuuttajat tulevat näkymään toimituksissakin, kun yhä useampi maahanmuuttajataustainen ihminen hakeutuu media-alalle.

Wali Hashi oli kuitenkin liikkeellä liian varhain. Hän on hakenut useita Ylellä avoinna olleita toimittajan paikkoja mutta hän ei ole koskaan päässyt sinne työsuhteeseen.

Siksi hän perusti oman yrityksen. Asiakkaita on onneksi muuallakin kuin Suomessa, esimerkiksi Etelä-Afrikassa.

 

Oikaisu (17.3.2016 klo 16.45): Painetun Journalistin jutussa todetaan ​​virheellisesti, että Wali Hashi katsoi 14-vuotiaana CNN:ää​ Mogadishussa vuonna 1994​ ja muutti Suomeen kolme vuotta myöhemmin​. ​Oikea vuosi on kuitenkin 1993, ja Hashi oli jo muuttanut Suomeen, jossa CNN:ää katsoi. ​​Hän oli silloin jo yli 20-vuotias​. Virhe on korjattu tähän verkkolehden juttuun.

Journalistin toimitus

Täydennyskoulutus harkintaan

Maahanmuuttajia ei ole erityisesti otettu huomioon Tampereen yliopiston toimittajakoulutusta järjestettäessä. Journalistiikkaan keskittyvää englanninkielistä ohjelmaa on viestinnän yksikön johtajan Heikki Hellmanin mukaan kuitenkin harkittu.

Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta on esittänyt opetusministeriölle, että alan koulutustarpeesta tehtäisiin valtakunnallinen selvitys.

”Olisi viisasta ottaa maahanmuut-taja-asia siinä yhteydessä tarkasteluun. Yliopisto voisi esimerkiksi tarjota journalistiikkaan liittyvää täydennyskolutusta”, Hellman sanoo.

Ari Lahdenmäki



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta