Sisällissodasta Suomeen. Wali Hashi päätti ryhtyä toimittajaksi nähtyään amerikkalaistoimittajan raportoimassa Somalian sisällissodasta vuonna 1994.

Edelläkävijä

JOURNALISTI
17.3.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Maahanmuuttaja kelpaa bussinkuljettajaksi ja lähihoitajaksi, mutta entä toimittajaksi?

Kun CNN:n kirjeenvaihtaja raportoi Yhdysvaltain johtamien YK-joukkojen yrityksistä kukistaa Somalian sisällissodan osapuoli, ​parikymppinen Wali Hashi katsoi tv:tä ​kaukana Suomessa. Oli vuosi 1993, ja Hashi päätti, että hän haluaisi tehdä jotain tuollaista.

Amerikkalaiset jättivät Somalian lopulta täydelliseen kaaokseen. Hashi  ​oli vaihtanut ​v​ihreän merenrantakaupungin miellyttävä​n ​ilmasto​n​ ​ja saapunut Suomeen.

Muistot amerikkalaisten iskusta raportoineesta ulkomaantoimittajasta eivät kuitenkaan kylmenneet, ja Paasikivi-Opistossa Hashi pääsi suorittamaan toimittajanopintoja vuonna 2001. Sieltä hän meni pakolaiskurssilaisena Keniaan, ja puolitoista vuotta hän oli harjoittelijana BBC:n somalinkielisessä palvelussa Lontoossa.

Hashi onkin se toimittaja, jonka nimi tulee usein esille, kun puhutaan maahanmuuttajien edustuksesta Suomen journalistikunnassa. Valinnanvaraa ei juuri ole.

 

Journalistin haastattelemat päätoimittajat ovat sinänsä kiinnostuneita palkkaamaan eri etnisistä taustoista olevia toimittajia, mutta käytännön toimet ovat vähänlaiset.

Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen ei muista, että yksikään maahanmuuttajataustainen toimittaja olisi toisaalta edes hakenut lehdestä töitä.

”Periaatteessa olisin kyllä ehdottomasti halukas palkkaamaan maahanmuuttajia Kalevaan”, Karvonen sanoo.

”Etnisiä vähemmistöjä tulisi saada muillekin aloille kuin esimerkiksi hoito- ja kuljetusalalle. Heitä pitäisi saada poliisin palvelukseen, mediaan ja niin edelleen. Se edesauttaisi kotoutumista ja hälventäisi kantaväestön epäluuloja.”

Wali Hashi tarjosi alun perin Ylelle juttuja, jotka eivät liittyneet maahanmuuttajiin, mutta ne eivät kelvanneet ostajille. Vasta kun hän ehdotti juttua somalialaisista merirosvoista, ovet Pasilaan aukenivat.

Palkittua merirosvojuttua tuskin olisi voinut tehdä toimittaja, joka ei ole somalialaistaustainen. Mutta Yle on jatkuvasti ollut penseä niille Hashin juttutarjouksille, jotka eivät liity jollain tavalla maahanmuuttajiin.

Hashin mielestä Suomen media ei osaa hyödyntää ulkomaalaistaustaisten toimittajien globaalia näkökulmaa tavallisiin suomalaisiin aiheisiin.

”Tuntuu, että toimittajan ammatti ei ole vielä maahanmuuttajalle tarkoitettua työtä. Jos on maahanmuuttaja, sopiviksi töiksi ajatellaan Suomessa siivoojan, taksinkuljettajan ja bussinkuljettajan töitä”, Hashi sanoo.

 

Wali Hashin mielestä lähes kymmenentuhannen suomensomalialaisen asioista kerrotaan mediassa kehnonlaisesti. Julkisuudessa näkyy vain kahta tarinaa: on sodasta pois päässyt, onnellinen somali – tai somali, joka on tehnyt jotain negatiivista.

”Mutta Suomessa ei tiedetä, mitä somaliyhteisössä tapahtuu. On paljon aiheita, joita ei ole käsitelty, koska ei-somalitaustaiset toimittajat eivät edes tiedä, että niitä on olemassa”, Hashi sanoo.

Helsingin sanomien päätoimittaja Kaius Niemi sanoo lehden tekevän runsaasti juttuja etnisistä vähemmistöistä.

”Maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat jo osa suomalaista arkea, joten vähemmistöt näkyvät myös muissa jutuissa kuin heidän yhteisöjään koskevissa artikkeleissa”, Niemi sanoo.

HS ei kuitenkaan pyri rekrytoimaan erityisesti maahanmuuttajia.

”Maahanmuuttajataustaisuus ei itsessään riitä rekrytointiperusteeksi, vaan vaakakupissa painavat ensisijaisesti journalistiset näytöt”, Niemi sanoo.

Hashi on asunut Suomessa parikymmentä vuotta eikä ole sinä aikana huomannut suomalaisen median edistyneen monikulttuurisuusasioissa. Esimerkiksi ulkomaisesti murtaen puhuttu suomi oudoksuttaa toimituksia.

”Monen tuottajan kanssa puhuttiin Ylessä, että aksenttini ei ole tarpeeksi huomaamaton. En ole ikinä ymmärtänyt sellaista”, Hashi sanoo.

Hänestä oikea lähestymistapa on esimerkiksi BBC:llä ja Al Jazeeralla, joissa toimittaja voi puhua englantia vaikkapa voimakkaalla intialaisella aksentilla ilman, että siihen kiinnitetään huomiota.

”Kun maahanmuuttajien määrä koko ajan kasvaa, suomalaisetkin tulevat ymmärtämään, että suomea puhutaan monilla eri tavoilla – halusivat he sitä tai eivät.”

 

Uutisten ja ajankohtaisohjelmien päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo, että journalistien etnistä taustaa on pohdittu Ylessä paljon.

”Kansainvälisesti juuri yleisradioyhtiöissä on katsottu, että yhteiskunnan moninaisuuden ja erilaisten äänien ja kasvojen on näyttäydyttävä niiden journalismissa. Jo Ruotsissa, jossa on paljon Suomea pidempään ollut maassa pitkään asuneita maahanmuuttajia, tilanne on toinen.”

Jääskeläisen mukaan Ylellä ei kuitenkaan ole rahkeita kouluttaa erityisesti maahanmuuttajia uutis- ja ajankohtaistoimituksiinsa.

”Meidän lähtökohtamme on, että journalisti on journalisti eikä edusta mitään ryhmää. Meille edustavuus on vieraampaa ajattelua kuin joissain muissa maissa.”

Maahanmuuton lisääntyessä tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, mutta prosessi vie aikaa. Ylessä on jo nyt painotettu rekrytoinnissa muun muassa arabian kielen taitoa.

Myös Helsingin Sanomien Kaius Niemi sanoo, että toimituksessa kaivataan eritoten arabian ja venäjän kielten taitoa. Niemen mukaan maahanmuuttajat tulevat näkymään toimituksissakin, kun yhä useampi maahanmuuttajataustainen ihminen hakeutuu media-alalle.

Wali Hashi oli kuitenkin liikkeellä liian varhain. Hän on hakenut useita Ylellä avoinna olleita toimittajan paikkoja mutta hän ei ole koskaan päässyt sinne työsuhteeseen.

Siksi hän perusti oman yrityksen. Asiakkaita on onneksi muuallakin kuin Suomessa, esimerkiksi Etelä-Afrikassa.

 

Oikaisu (17.3.2016 klo 16.45): Painetun Journalistin jutussa todetaan ​​virheellisesti, että Wali Hashi katsoi 14-vuotiaana CNN:ää​ Mogadishussa vuonna 1994​ ja muutti Suomeen kolme vuotta myöhemmin​. ​Oikea vuosi on kuitenkin 1993, ja Hashi oli jo muuttanut Suomeen, jossa CNN:ää katsoi. ​​Hän oli silloin jo yli 20-vuotias​. Virhe on korjattu tähän verkkolehden juttuun.

Journalistin toimitus

Täydennyskoulutus harkintaan

Maahanmuuttajia ei ole erityisesti otettu huomioon Tampereen yliopiston toimittajakoulutusta järjestettäessä. Journalistiikkaan keskittyvää englanninkielistä ohjelmaa on viestinnän yksikön johtajan Heikki Hellmanin mukaan kuitenkin harkittu.

Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta on esittänyt opetusministeriölle, että alan koulutustarpeesta tehtäisiin valtakunnallinen selvitys.

”Olisi viisasta ottaa maahanmuut-taja-asia siinä yhteydessä tarkasteluun. Yliopisto voisi esimerkiksi tarjota journalistiikkaan liittyvää täydennyskolutusta”, Hellman sanoo.

Ari Lahdenmäki



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta