Voimannäyttö. Ammattiliitot osoittivat Helsingin Rautatientorilla syyskuussa mieltä hallituksen pakkolakisuunnitelmia vastaan. Pakkolakiuhka toi jäsenryntäyksen joihinkin SAK:n ja STTK:n liittoihin, mutta molempien keskusjärjestöjen jäsenmäärä laski silti viime vuonna.

Ammattiliittojen jäsenmäärät pienenivät

SJL kasvoi aavistuksen

Journalistiliiton jäsenmäärä pysyi viime vuonna käytännössä ennallaan. Vuoden lopussa SJL:ssä oli 14 921 jäsentä, vuotta aiemmin 14 901.

SAK:n liittoihin kuului viime vuoden lopussa noin 992 700 jäsentä, Akavan liittoihin 596 900 ja STTK:n liittoihin 546 600.

SJL ei kuulu nykyisiin keskusjärjestöihin, mutta on 49 ammattiliiton kanssa valmistelemassa uutta keskusjärjestöä. SJL ei ole vielä päättänyt, liittyykö se suurjärjestöön, joka korvaisi SAK:n ja STTK:n.

JOURNALISTI
17.3.2016

Janne Salomaa, teksti
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, kuva

Pakkolakien uhka aiheutti syksyllä jäsenryntäyksen joihinkin ammattiliittoihin. Useimpien suurten liittojen jäsenmäärä kuitenkin väheni viime vuonna, selviää Journalistin kyselystä.

Ammatillisten keskusjärjestöjen näyttävä kampanjointi hallituksen pakkolakisuunnitelmia vastaan ei juuri vaikuttanut niiden jäsenmääriin. Tämä käy ilmi Journalistin keskusjärjestöille tekemästä kyselystä.

Jäsenmäärien muutokset olivat viime vuonna samankaltaisia kuin edellisinäkin vuosina: SAK menetti vuodessa yli 15 000 jäsentä ja STTK noin 9 500 jäsentä. Vain Akava kasvoi, noin 8 000 jäsenellä.

SAK:n jäsenmäärä on pienentynyt jo pitkään, mutta syksy näytti tuovan käänteen monessa SAK:n liitossa. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoi syyskuussa Keskisuomalaiselle jäsenryntäyksestä: alle kahdessa viikossa sen jäsenmäärä kasvoi yli 1 600:lla. Koko vuoden aikana liiton jäsenmäärä kuitenkin väheni runsaalla 200:lla pysyen noin 232 000:ssa.

Eniten SAK:n liitoista menetti vuodessa jäseniään Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Sen jäsenmäärä pieneni noin 230 000:sta noin 225 000:een. Myös JHL kertoi syyskuussa jäsenmäärän kasvaneen.

Ärhäkän auto- ja kuljetusalan AKT:n jäsenmäärä hieman kasvoi. Kasvu kuitenkin johtuu siitä, että lentoemäntien ja stuerttien SLSY liittyi AKT:hen. Ilman uutta yhdistystä noin 50 000 jäsenen AKT olisi vuodessa menettänyt noin 1 500 jäsentä.

 

STTK:n liitoista suurimmasta jäsenkadosta kärsivät Ammattiliitto Pro sekä Julkis- ja yksityisalojen Toimihenkilöliitto Jyty. Pro pieneni vuodessa melkein 7 000 jäsenellä ja Jyty noin 3 500:lla. Vuoden lopussa Prohon kuului noin 120 000 jäsentä ja Jytyyn 54 500 jäsentä.

Sen sijaan STTK:n sosiaali- ja terveysalan liitot saivat lisää jäseniä. Tehy kasvoi noin 2 400:lla ja Super runsaalla tuhannella jäsenellä. Vuoden lopussa niiden jäsenmäärät olivat noin 160 500 ja 87 700.

STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja arvioi, että järjestöjen kasvu johtui ainakin osittain pakkolakisuunnitelmista.

”Lait olisivat toteutuessaan vaikuttaneet eniten sote-alaan.”

Akavassa jäsenluku kasvoi eniten noin 30 000 jäsenen Tradenomiliitossa. Sen jäsenmäärä nousi 900:lla. Insinööriliitto taas menetti yli 700 jäsentä.

Vaikka SAK ja STTK pienenivät viime vuonna, molemmista keskusjärjestöistä arvioidaan, että syksyn tapahtumat toivat lisää jäseniä: ilman pakkolakien uhkaa ja ammattiliittojen suurmielenilmausta jäsenmäärä olisi todennäköisesti vähentynyt vielä enemmän.

”Keskusjärjestöjen jokainen ratkaisu aiheuttaa liitoissa aina liikettä molempiin suuntiin, mutta syyskuussa liittymisiä oli poikkeuksellisen paljon verrattuna eroamisiin”, sanoo SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula.

SAK:n jäsenmäärän pienenemistä hän pitää väistämättömänä, kun monet SAK:laisten liittojen edustamat toimialat kutistuvat ja samalla työelämään tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin työelämästä poistuvat. Myös vakituisten työsuhteiden väheneminen vaikuttaa ammatilliseen järjestäytymiseen.

”Pysyvässä työsuhteessa oleva liittyy todennäköisemmin ammattiliittoon kuin määräaikaisessa työsuhteessa oleva”, Harjula sanoo.

 

Akavan jäsenmäärä on kasvanut koko 2000-luvun. Akavan järjestöjohtajan Risto Kauppisen mukaan syyt tähän ovat korkeakoulutettujen määrän kasvu ja onnistunut jäsenhankinta oppilaitoksissa.

Kauppinen arvioi, ettei syksyn kireä yhteiskunnallinen tilanne vaikuttanut Akavan jäsenmäärään. Järjestöjohtaja sanoo, että akavalaisiin liittoihin sekä liityttiin että niistä erottiin syksyn tapahtumien takia.

”Liike oli kuitenkin vähäistä molempiin suuntiin. Keskusjärjestöjen mielenosoitus jakoi silti akavalaisten mielipiteitä, koska julkisuudessa puhuttiin paljon lakosta, vaikka Rautatientorilla osoitettiin mieltä sopimusvapauden puolesta eikä lakkoiltu.”

SJL kasvoi aavistuksen

Journalistiliiton jäsenmäärä pysyi viime vuonna käytännössä ennallaan. Vuoden lopussa SJL:ssä oli 14 921 jäsentä, vuotta aiemmin 14 901.

SAK:n liittoihin kuului viime vuoden lopussa noin 992 700 jäsentä, Akavan liittoihin 596 900 ja STTK:n liittoihin 546 600.

SJL ei kuulu nykyisiin keskusjärjestöihin, mutta on 49 ammattiliiton kanssa valmistelemassa uutta keskusjärjestöä. SJL ei ole vielä päättänyt, liittyykö se suurjärjestöön, joka korvaisi SAK:n ja STTK:n.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta