Vuoden kuvajournalisti Markus Jokela kuvasi Timo Soinin, Juha Sipilän ja Alexander Stubbin hallitusneuvottelujen tiedotustilaisuudessa Smolnassa toukokuussa 2015.

Vuoden parhaat kuvat!

Yleisön suosikki
Touko Hujanen, freelancekuvaaja

Yleisö äänesti suosikikseen freelancevalokuvaaja Touko Hujasen. Tuomaristo asetti sarjaan ehdolle mielestään viisi parasta Vuoden kuvajournalisti -sarjan osallistujaa.

Vuoden multimedia
Ville-Petteri Määttä, freelancekuvaaja: Shopkeeper

Tuomariston perustelut: Voittajatyö yllättää raadin mainiolla tarinallaan, jossa lakoninen päähenkilö hurmaa katsojan. Verkkainen kuvaustyyli ja pehmeä luonnonvalo on tasapainossa lakonisen kertomuksen kanssa. Ohjaaja on luonut lyhytdokumentin makaaberista aiheesta, mutta käsitellyt sitä täysin tuoreesta näkökulmasta, intohimottomasti ja kikkailematta.

Vuoden haastaja
Akseli Valmunen, freelance- kuvaaja: Sähköyliherkät

Tuomariston perustelut: Aiheenmukaisen karu ja vinksahtanut tunnelma. Tuomaristo nosti Valmusen kuvaesseen haastajaksi, sillä yksittäisissä kuvissa ei ollut varteenotettavaa haastajaa muille kilpailukuville. Valmusen kuvaesseen visuaalinen kieli oli koko kilpailun tuorein.

JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Marttinen, teksti

Kuvajournalismi on hengissä mutta kaipaa uudistuvaa kerrontaa, sanoo Kuvajournalismi 2015 -kilpailun tuomaristo. Vuoden kuvajournalistiksi valittiin Markus Jokela.

Perinteinen vahva ja visuaalisesti oivaltava kuvajournalismi on hyvin hengissä. Sitä eivät pidä yllä yksin mediatalot vaan kuvaajien omat projektit.

Näin sanoo Kuvajournalismi 2015 -kilpailun tuomaristo, jonka mukaan tämä vuoden kisassa kovatasoisimmat sarjat olivat kuvaessee ja reportaasi. Tuomaristo on ilahtunut siitä, että palkittujen kuvaajien ikäjakauma oli laaja ja monessa sarjassa nuoret ja tuntemattomat kuvaajat rynnivät palkinnoille.

Vuoden kuvajournalistiksi tuomaristo valitsi Helsingin Sanomien kokeneen ja palkitun Markus Jokelan.

Tuomaristo jäi kaipaamaan haastavaa ja uudistuvaa kerrontaa.

”Enää ei riitä, että kuvaaja on lähellä; hyvä kuva haastaa itse kerronnan keinoja ja kuvan lukemista”.

Tuomaristossa toimivat AD Jessica Leino (s. 1975), kuvittaja ja sarjakuvantekijä Ville Tietäväinen (s. 1970), valokuvaaja ja valokuvataiteilija Maija Tammi (s. 1985), Raw View -lehden päätoimittaja ja kustantaja Hannamari Shakya (s. 1969) sekä Lapin yliopiston visuaalisen viestinnän dosentti ja professori Hannu Vanhanen (s. 1956).

Vuodesta 1962 lähtien järjestettyä kilpailua ei viime vuonna voitu toteuttaa resurssipulan takia. Nyt kilpailu palasi uudella nimellä ja uusien rahoittajien tuella. Kilpailuun osallistui 103 kuvaajaa.

”Järjestäjänä olen iloinen, ettei vuoden tauko kilpailussa vaikuttanut mitenkään osallistujien määrään; osallistujia oli suunnilleen sama määrä kuin aiempinakin vuosina”, sanoo Suomen kuvajournalistit ry:n puheenjohtaja Riitta Supperi.

Kilpailu on kutsukilpailu kuvajournalistien jäsenille, mutta haastaja-sarja on avoin kaikille.

Lue myös:

Yleisön suosikki
Touko Hujanen, freelancekuvaaja

Yleisö äänesti suosikikseen freelancevalokuvaaja Touko Hujasen. Tuomaristo asetti sarjaan ehdolle mielestään viisi parasta Vuoden kuvajournalisti -sarjan osallistujaa.

Vuoden multimedia
Ville-Petteri Määttä, freelancekuvaaja: Shopkeeper

Tuomariston perustelut: Voittajatyö yllättää raadin mainiolla tarinallaan, jossa lakoninen päähenkilö hurmaa katsojan. Verkkainen kuvaustyyli ja pehmeä luonnonvalo on tasapainossa lakonisen kertomuksen kanssa. Ohjaaja on luonut lyhytdokumentin makaaberista aiheesta, mutta käsitellyt sitä täysin tuoreesta näkökulmasta, intohimottomasti ja kikkailematta.

Vuoden haastaja
Akseli Valmunen, freelance- kuvaaja: Sähköyliherkät

Tuomariston perustelut: Aiheenmukaisen karu ja vinksahtanut tunnelma. Tuomaristo nosti Valmusen kuvaesseen haastajaksi, sillä yksittäisissä kuvissa ei ollut varteenotettavaa haastajaa muille kilpailukuville. Valmusen kuvaesseen visuaalinen kieli oli koko kilpailun tuorein.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta