Uutisia

JOURNALISTI
25.2.2016

Janne Saarikivi

janne.saarikivi@helsinki.fi

Kirjoittaja on kielitieteen tutkija, joka on toiminut professorina Helsingin yliopistossa sekä Parnasson ja Helsingin Sanomien kolumnistina.

Uutisissa on paljon sellaista tietoa maailman tapahtumista, että on vaikea ymmärtää, onko jotakin oikeasti tapahtunut. Liian usein uutiset ovat puhetta, jota pidetään, koska muutkin puhuvat samaa asiaa. Tavallaan voisi sanoa myös, että on ilmoja pidellyt, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Yhdysvalloissa on presidentinvaalien esivaalit Iowassa. On myös löytynyt gravitaatioaaltoja Louisianassa, ja ne ovat samanlaisia kuin fyysikoiden ennustukset. Ja Helsingin uudenvuoden tapahtumissa oli Kölnin uudenvuoden tapahtumien piirteitä. Näin sanotaan uutisissa.

Mutta mikä on uutinen? Onko se tietoa, joka auttaa hahmottamaan todellisuutta, luo ymmärrystä ja viisaan suhteen maailmaan? Vai ehkä satunnaista, jonkun kontrolloimaa kielenkäyttöä, joka luo merkityksiä yhdistämään yksinäisten kuplia?

Kolme uutista, kolme tapaa luoda tyhjästä yhteinen todellisuus.

 

Maissipeltojen äärellä valitaan presidenttiä, jota sanotaan maailman johtajaksi. Vaalista saadaan väliaikatietoja kymmenen minuutin välein. Mutta oikeasti Yhdysvaltain presidentti valitaan vasta marraskuussa. Esivaaleja on kymmeniä. Ja kun presidentti lopulta valitaan, kestää kauan, ennen kuin mikään muuttuu, jos muuttuu.

Iowan esivaalit eivät vaikuta mihinkään. Ne ovat uutinen, koska suomalaiset tiedotusvälineet ostavat uutisensa englanninkielisiltä uutistoimistoilta. Tai koska toimittajat eivät useinkaan osaa muuta kieltä kuin englantia tai seuraa maailman eri alueiden tapahtumia kovinkaan tasapuolisesti. Tai koska vaalit ovat yhteistä todellisuutta maailmassa, jota ei joka päivä voi yhdistää jalkapallon loppuottelu.

Entä kuinka moni tiedeuutisen lukijoista ymmärtää, mitä gravitaatioaallot ovat tai miksi niiden havaitseminen on merkittävää? Mihin kohtaa maailmankuvaa kiinnittyy tieto, joka on ytimeltään monimutkaista hiukkasfysiikkaa, ”aallot”, jotka eivät oikeasti muistuta mitään ihmisten näkemiä aaltoja? Tai jonkin sellaisen ”löytäminen”, jonka olemassaolo on ollut tiedossa kovin kauan?

Tietääkö kukaan, mitä Kölnin uudenvuodenyössä tapahtui? Tai sitä, mikä siinä muistutti Helsingin uudenvuoden yön tapahtumia, jotka ehkä olivat samanlaisia ja sitten eivät olleetkaan? Kölnissä ahdisteltiin naisia rautatieaseman liepeillä, ja sen tekivät ehkä turvapaikanhakijat. Paitsi myöhemmin kävi ilmi, että ne eivät olleet turvapaikanhakijoita. Ja Helsingissä, jossa ei tapahtunut mitään silminnähtävää, oli sielläkin ehkä ollut valmiutta ahdistella jotakuta, jota ei kuitenkaan ahdisteltu yhtään sen enempää kuin on ”tavallista” ahdistella.

 

Uutisissa on paljon sellaista tietoa maailman tapahtumista, että on vaikea ymmärtää, onko jotakin oikeasti tapahtunut. Liian usein uutiset ovat puhetta, jota pidetään, koska muutkin puhuvat samaa asiaa. Tavallaan voisi sanoa myös, että on ilmoja pidellyt. Että kyllä nyt tulee lunta, mutta kyllä se sitten keväällä sulaakin.

Ja sitten valitellaan, että media on kriisissä ja onkin. Mutta kriisi on kyllä osin itse aiheutettu. Kaikille medioille ei riitä lukijoita, koska niissä kaikissa sanotaan samoja asioita.

Lopuksi oikea, merkityksellinen uutinen, joka täsmällisesti kertoo, mitä maailmassa ja mediassa tapahtuu. Uhanalainen rannikkojokidelfiini oli kuollut rannalla Argentiinassa, kun suuri joukko ihmisiä siirteli sitä kädestä käteen rannalla. He halusivat harvinaisen eläimen kanssa selfieen.

Uutisen välitti ensimmäisenä Sky News.
 

Oikaisuja (4.3.2016 kello 13.55): Oheisessa kolumnissa oli virhe. Tekstissä todettiin, että Yhdysvaltain presidenttiä ei valita "yli vuoteen", vaikka vaalit pidetään 8. marraskuuta 2016. Kolumnissa kerrottiin myös "tuhansien ihmisten" siirrelleen delfiiniä. Kohta on muutettu muotoon "suuri joukko", koska täsmällisiä tietoja ei ole.

Journalistin toimitus


 



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta