Tapahtumien armoilla

Vuoden reportaasi
Mikko Vähäniitty, freelancekuvaaja: Rehobot

Tuomariston perustelut: Hyytävätunnelmainen kuvaus joukosta erotettavasta miehestä päättyy kuin kadotuksen portaisiin. Sarja avautuu helposti ilman tekstiä. Hahmo on vahvasti personoitu ja teatraalinen valon käyttö korostaa tilanteen dramaattisuutta tuoden siihen jopa hieman koomisia piirteitä. Jyrkkä mustavalkoisuus on harvinaisen perusteltu ratkaisu.

JOURNALISTI
25.2.2016

Nina Erho, teksti
Mikko Vähäniitty, kuvat

Kuvajournalismi 2015 -kilpailun Vuoden reportaasi -sarjan voitti freelancekuvaaja Mikko Vähäniitty. Hänen Rehobot-kuvasarjansa päähenkilö on jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Juhani Starczewski.

”Alun perin tekeillä oli henkilöjuttu, mutta kun kävi ilmi, että Starczewski on menossa kaupungintalolle ilmoittamaan uuden valtuustoryhmänsä, menin kuvaamaan sitäkin. Syntyi reportaasi.”

Freelancekuvaaja Mikko Vähäniityn, 35, kuvat jyväskyläläisestä kaupunginvaltuutetusta Juhani Starczewskista ilmestyivät verkkolehti Torikokouksessa. Starczewski perusti oman valtuustoryhmänsä Rehobotin, koska hänet erotettiin kristillisdemokraateista. Syynä olivat verkkokirjoitukset, joissa hän antoi ymmärtää Eero Heinäluoman myönteisen homokannanoton ja tämän vaimon sairastumisen liittyneen toisiinsa.

Ristiriitainen haastateltava ja aihe sallivat Vähäniityn antautua tummanpuhuvalle, voimakkaalle ilmaisulle, joka on hänelle mieleistä. Dramaattisten kuvien syntyprosessi oli rauhaisa.

”Kuvasin avauksen Starczewskin kotona, muut kaupungintalolla. Olin sopinut hänen kanssaan, että tulen sinne, ja keikka meni hyvin ja luontevasti. Kuvattavat eivät välittäneet minusta mitään, ja sain täysin vapaasti seurata heidän tekemisiään.”

Vähäniitty tekee töitä useille toimeksiantajille, joita ovat aikakauslehdet, sanomalehdet, asiakaslehdet ja yritykset. Torikokous viettää tällä hetkellä hiljaiseloa. Freelancerina työskentelevien toimittajien, kuvaajien, koodaajien ja graafikoiden yhteisponnistukselle olisi ollut hienoa löytää toimiva ansaintalogiikka, mutta toisaalta tekemiseen tuli asennoiduttua talkootyönäkin, Vähäniitty sanoo.

Vähäniityn visio siitä, mitä kuvan pitää olla, ei tarvitse toteutuakseen omaa mediaa, vaan sitä pystyy toteuttamaan kaikissa töissä. Omimmillaan hän tuntee olevansa juuri reportaasissa.

”Tykkään hetkessä kulkemisesta, siitä, että ei oikein voi valmistella. Pitää vaan dokumentoida, tehdä kuvasarja siitä, mitä tapahtuu. Elää sen kanssa, että ollaan vähän heitteillä ja tapahtumien armoilla.”

Reportaasikeikoilla Vähäniitty yrittää olla samaan aikaan huomaamaton ja täydellisen läsnä, luontevasti lähellä ihmisiä ja häiritsemättä tapahtumien kulkua. Ammatissa ylipäätään häntä viehättää vaihtelu.

”Ihmiset ovat kaikki erilaisia ja suhtautuvat kuvaamiseen eri tavoin. Pidän siitä, että joka kuvauksessa pitää ratkaista eri asiat.”

Lue myös:

Vuoden reportaasi
Mikko Vähäniitty, freelancekuvaaja: Rehobot

Tuomariston perustelut: Hyytävätunnelmainen kuvaus joukosta erotettavasta miehestä päättyy kuin kadotuksen portaisiin. Sarja avautuu helposti ilman tekstiä. Hahmo on vahvasti personoitu ja teatraalinen valon käyttö korostaa tilanteen dramaattisuutta tuoden siihen jopa hieman koomisia piirteitä. Jyrkkä mustavalkoisuus on harvinaisen perusteltu ratkaisu.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta