Peloton Linda

Linda Pelkonen

Uuden Suomen toimittaja vuodesta 2012. Työskennellyt myös Iltalehdessä, Pohjalaisessa ja Salon Seudun Sanomissa.

Kirjoitti Uuteen Suomeen 24. 11. 2015 Kempeleen raiskausepäilyistä. Esitti poliisille kysymyksen ”miksi ulkomaalaistaustaisuus piti mainita tiedotteessa”.

Uutisesta seurasi vihapalautevyöry, josta Pelkonen teki rikosilmoituksen. Rikosnimikkeinä olivat laiton uhkaus ja kunnialoukkaus. Syyttäjä teki 15. 12.  2015 syyttämättäjättämispäätöksen.

Valittaa päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen ihmettelee, miksi häntä uhkailleita miehiä vastaan ei nostettu syytteitä. Hän aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen teki viime marraskuussa jutun Kempeleen raiskaustapaukseen liittyen. Sävyltään neutraalissa jutussa hän kysyi poliisin linjausta rikoksesta epäillyn etnisen taustan kertomiselle.

Kuten Journalisti 2/2016 kertoi, uutisen julkaisua seurasi vihaviestien ja -uutisten vyöry muun muassa MV-lehdessä. Pelkosen puhelimeen lähetettiin uhkauksia sisältäviä tekstiviestejä. Lisäksi tuntematon mies uhkasi puhelimessa Pelkosta muun muassa raiskauksella ja ”turvallisuustilanteen heikentymisellä”.

Pelkonen ilmoitti asiasta poliisille, mutta syyttäjä teki päätöksen esitutkinnan rajaamisesta. Pelkonen ihmettelee syyttäjän toimintaa.

”Jos syyttäjä hyväksyy sen, että tällaista tekstiä saa suoltaa toimittajille, niin minkälaisen viestin se antaa ihmisille, jotka hetken mielijohteesta lähettävät uhkailuja toimittajille. Nyt on tavallaan annettu lupa tällaiselle käytökselle.”

”Uhkailijat eivät selvästikään tunnu ymmärtävän, että täällä toisessa päässä on ihan tavallinen ihminen.”

 

Syyttäjän päätöksen mukaan toimittajan edellytetään asemansa takia sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.

Pelkonen on tottunut keskustelupalstojen kovaankin kielenkäyttöön ja jopa huoritteluunkin. Kaikkea ei silti tarvitse sietää.

”En tekisi rikosilmoitusta, jos joku vähän haukkuu minua. Mutta kun joku soittelee minulle minuutin välein ja sanoo, että minun turvallisuuteni on uhattuna, niin siinä menee raja.”

Pelkonen kääntyi helmikuussa Journalistiliiton lakimiehen puoleen ja aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

”Tuntuu todella oudolta, että syyttäjä on sitä mieltä, että toimittajan pitää sietää enemmän kuin jonkun muun. Tässä ei ole kyse vain minusta, vaan siitä että uhkailulla halutaan vaikuttaa journalismiin ja toimittajiin.”

Pelkosta kummastuttaa myös viranomaisen asenne, kun tämä tapaus olisi helppo selvittää.

”Mikä siinä on niin vaikeaa? Tekijöiden nimet ovat tiedossa ja he ovat netissä rehvastelleet teoillaan.”

Työntekoa hän on jatkanut normaalisti. Yhtään juttua ei ole jäänyt tekemättä tai aihetta käsittelemättä. Pelkonen on kuitenkin miettinyt mahdollisuutta kirjoittaa tulenaroista aiheista nimettömänä, mutta ei ole antanut periksi – eikä aio antaakaan.

”En minä tätä joka päivä mieti. Jos en jatkaisi työntekoa normaalisti, olisin juuri se ’herkkähipiäinen toimittaja’, joksi MV-lehti minua haukkuu.”

EDIT 30.9. 2016.  Oikaisu. Jutun alkuperäisessä versiossa todetaan virheellisesti, että syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Kyse oli esitutkinnan rajaamispäätöksestä.

Linda Pelkonen

Uuden Suomen toimittaja vuodesta 2012. Työskennellyt myös Iltalehdessä, Pohjalaisessa ja Salon Seudun Sanomissa.

Kirjoitti Uuteen Suomeen 24. 11. 2015 Kempeleen raiskausepäilyistä. Esitti poliisille kysymyksen ”miksi ulkomaalaistaustaisuus piti mainita tiedotteessa”.

Uutisesta seurasi vihapalautevyöry, josta Pelkonen teki rikosilmoituksen. Rikosnimikkeinä olivat laiton uhkaus ja kunnialoukkaus. Syyttäjä teki 15. 12.  2015 syyttämättäjättämispäätöksen.

Valittaa päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta