Peloton Linda

Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen ihmettelee, miksi häntä uhkailleita miehiä vastaan ei nostettu syytteitä. Hän aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.
JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen teki viime marraskuussa jutun Kempeleen raiskaustapaukseen liittyen. Sävyltään neutraalissa jutussa hän kysyi poliisin linjausta rikoksesta epäillyn etnisen taustan kertomiselle.

Kuten Journalisti 2/2016 kertoi, uutisen julkaisua seurasi vihaviestien ja -uutisten vyöry muun muassa MV-lehdessä. Pelkosen puhelimeen lähetettiin uhkauksia sisältäviä tekstiviestejä. Lisäksi tuntematon mies uhkasi puhelimessa Pelkosta muun muassa raiskauksella ja ”turvallisuustilanteen heikentymisellä”.

Pelkonen ilmoitti asiasta poliisille, mutta syyttäjä teki päätöksen esitutkinnan rajaamisesta. Pelkonen ihmettelee syyttäjän toimintaa.

”Jos syyttäjä hyväksyy sen, että tällaista tekstiä saa suoltaa toimittajille, niin minkälaisen viestin se antaa ihmisille, jotka hetken mielijohteesta lähettävät uhkailuja toimittajille. Nyt on tavallaan annettu lupa tällaiselle käytökselle.”

”Uhkailijat eivät selvästikään tunnu ymmärtävän, että täällä toisessa päässä on ihan tavallinen ihminen.”

 

Syyttäjän päätöksen mukaan toimittajan edellytetään asemansa takia sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.

Pelkonen on tottunut keskustelupalstojen kovaankin kielenkäyttöön ja jopa huoritteluunkin. Kaikkea ei silti tarvitse sietää.

”En tekisi rikosilmoitusta, jos joku vähän haukkuu minua. Mutta kun joku soittelee minulle minuutin välein ja sanoo, että minun turvallisuuteni on uhattuna, niin siinä menee raja.”

Pelkonen kääntyi helmikuussa Journalistiliiton lakimiehen puoleen ja aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

”Tuntuu todella oudolta, että syyttäjä on sitä mieltä, että toimittajan pitää sietää enemmän kuin jonkun muun. Tässä ei ole kyse vain minusta, vaan siitä että uhkailulla halutaan vaikuttaa journalismiin ja toimittajiin.”

Pelkosta kummastuttaa myös viranomaisen asenne, kun tämä tapaus olisi helppo selvittää.

”Mikä siinä on niin vaikeaa? Tekijöiden nimet ovat tiedossa ja he ovat netissä rehvastelleet teoillaan.”

Työntekoa hän on jatkanut normaalisti. Yhtään juttua ei ole jäänyt tekemättä tai aihetta käsittelemättä. Pelkonen on kuitenkin miettinyt mahdollisuutta kirjoittaa tulenaroista aiheista nimettömänä, mutta ei ole antanut periksi – eikä aio antaakaan.

”En minä tätä joka päivä mieti. Jos en jatkaisi työntekoa normaalisti, olisin juuri se ’herkkähipiäinen toimittaja’, joksi MV-lehti minua haukkuu.”

EDIT 30.9. 2016.  Oikaisu. Jutun alkuperäisessä versiossa todetaan virheellisesti, että syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Kyse oli esitutkinnan rajaamispäätöksestä.

Linda Pelkonen

Uuden Suomen toimittaja vuodesta 2012. Työskennellyt myös Iltalehdessä, Pohjalaisessa ja Salon Seudun Sanomissa.

Kirjoitti Uuteen Suomeen 24. 11. 2015 Kempeleen raiskausepäilyistä. Esitti poliisille kysymyksen ”miksi ulkomaalaistaustaisuus piti mainita tiedotteessa”.

Uutisesta seurasi vihapalautevyöry, josta Pelkonen teki rikosilmoituksen. Rikosnimikkeinä olivat laiton uhkaus ja kunnialoukkaus. Syyttäjä teki 15. 12.  2015 syyttämättäjättämispäätöksen.

Valittaa päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Linda Pelkonen

Uuden Suomen toimittaja vuodesta 2012. Työskennellyt myös Iltalehdessä, Pohjalaisessa ja Salon Seudun Sanomissa.

Kirjoitti Uuteen Suomeen 24. 11. 2015 Kempeleen raiskausepäilyistä. Esitti poliisille kysymyksen ”miksi ulkomaalaistaustaisuus piti mainita tiedotteessa”.

Uutisesta seurasi vihapalautevyöry, josta Pelkonen teki rikosilmoituksen. Rikosnimikkeinä olivat laiton uhkaus ja kunnialoukkaus. Syyttäjä teki 15. 12.  2015 syyttämättäjättämispäätöksen.

Valittaa päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta