Peloton Linda

Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen ihmettelee, miksi häntä uhkailleita miehiä vastaan ei nostettu syytteitä. Hän aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Linda Pelkonen

Uuden Suomen toimittaja vuodesta 2012. Työskennellyt myös Iltalehdessä, Pohjalaisessa ja Salon Seudun Sanomissa.

Kirjoitti Uuteen Suomeen 24. 11. 2015 Kempeleen raiskausepäilyistä. Esitti poliisille kysymyksen ”miksi ulkomaalaistaustaisuus piti mainita tiedotteessa”.

Uutisesta seurasi vihapalautevyöry, josta Pelkonen teki rikosilmoituksen. Rikosnimikkeinä olivat laiton uhkaus ja kunnialoukkaus. Syyttäjä teki 15. 12.  2015 syyttämättäjättämispäätöksen.

Valittaa päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen teki viime marraskuussa jutun Kempeleen raiskaustapaukseen liittyen. Sävyltään neutraalissa jutussa hän kysyi poliisin linjausta rikoksesta epäillyn etnisen taustan kertomiselle.

Kuten Journalisti 2/2016 kertoi, uutisen julkaisua seurasi vihaviestien ja -uutisten vyöry muun muassa MV-lehdessä. Pelkosen puhelimeen lähetettiin uhkauksia sisältäviä tekstiviestejä. Lisäksi tuntematon mies uhkasi puhelimessa Pelkosta muun muassa raiskauksella ja ”turvallisuustilanteen heikentymisellä”.

Pelkonen ilmoitti asiasta poliisille, mutta syyttäjä teki päätöksen esitutkinnan rajaamisesta. Pelkonen ihmettelee syyttäjän toimintaa.

”Jos syyttäjä hyväksyy sen, että tällaista tekstiä saa suoltaa toimittajille, niin minkälaisen viestin se antaa ihmisille, jotka hetken mielijohteesta lähettävät uhkailuja toimittajille. Nyt on tavallaan annettu lupa tällaiselle käytökselle.”

”Uhkailijat eivät selvästikään tunnu ymmärtävän, että täällä toisessa päässä on ihan tavallinen ihminen.”

 

Syyttäjän päätöksen mukaan toimittajan edellytetään asemansa takia sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.

Pelkonen on tottunut keskustelupalstojen kovaankin kielenkäyttöön ja jopa huoritteluunkin. Kaikkea ei silti tarvitse sietää.

”En tekisi rikosilmoitusta, jos joku vähän haukkuu minua. Mutta kun joku soittelee minulle minuutin välein ja sanoo, että minun turvallisuuteni on uhattuna, niin siinä menee raja.”

Pelkonen kääntyi helmikuussa Journalistiliiton lakimiehen puoleen ja aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

”Tuntuu todella oudolta, että syyttäjä on sitä mieltä, että toimittajan pitää sietää enemmän kuin jonkun muun. Tässä ei ole kyse vain minusta, vaan siitä että uhkailulla halutaan vaikuttaa journalismiin ja toimittajiin.”

Pelkosta kummastuttaa myös viranomaisen asenne, kun tämä tapaus olisi helppo selvittää.

”Mikä siinä on niin vaikeaa? Tekijöiden nimet ovat tiedossa ja he ovat netissä rehvastelleet teoillaan.”

Työntekoa hän on jatkanut normaalisti. Yhtään juttua ei ole jäänyt tekemättä tai aihetta käsittelemättä. Pelkonen on kuitenkin miettinyt mahdollisuutta kirjoittaa tulenaroista aiheista nimettömänä, mutta ei ole antanut periksi – eikä aio antaakaan.

”En minä tätä joka päivä mieti. Jos en jatkaisi työntekoa normaalisti, olisin juuri se ’herkkähipiäinen toimittaja’, joksi MV-lehti minua haukkuu.”

EDIT 30.9. 2016.  Oikaisu. Jutun alkuperäisessä versiossa todetaan virheellisesti, että syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Kyse oli esitutkinnan rajaamispäätöksestä.

Linda Pelkonen

Uuden Suomen toimittaja vuodesta 2012. Työskennellyt myös Iltalehdessä, Pohjalaisessa ja Salon Seudun Sanomissa.

Kirjoitti Uuteen Suomeen 24. 11. 2015 Kempeleen raiskausepäilyistä. Esitti poliisille kysymyksen ”miksi ulkomaalaistaustaisuus piti mainita tiedotteessa”.

Uutisesta seurasi vihapalautevyöry, josta Pelkonen teki rikosilmoituksen. Rikosnimikkeinä olivat laiton uhkaus ja kunnialoukkaus. Syyttäjä teki 15. 12.  2015 syyttämättäjättämispäätöksen.

Valittaa päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta