Oikeanlaista kemiaa

Kemiaa journalisteille -koulutus Helsingissä 6. 4. Ilmoittautumiset: www.journalistiliitto.fi

JOURNALISTI
25.2.2016

Marja Honkonen, teksti

”Asiat menevät nopeasti vaikeiksi, kun kyse on kemiasta”, sanoo Helsingin yliopiston kemian professori Mikko Ritala.

”Asiat menevät nopeasti vaikeiksi, kun kyse on kemiasta”, sanoo Helsingin yliopiston kemian professori Mikko Ritala.

Siksi toimittajan paras apu on pirauttaa asiantuntijalle – etenkin silloin, kun vastassa on jotain uskomattomalle haiskahtavaa.

”Kemisteillä on halua tuoda kemiaa paremmin esille ja olla apuna vaikka lukemalla se viimeinen juttuversio”, Ritala sanoo.

Hän vinkkaa etsimään sopivia asiantuntijoita esimerkiksi Suomalaisten Kemistien Seuran kokoamalta listalta. Kysymyksiä voisi osoittaa rohkeasti myös Helsingissä sijaitsevaan Euroopan kemikaalivirastoon.

Ritala itse on atomikerroskasvatuksen asiantuntija. Hän siis tutkii muun muassa sitä, miten materiaaleja voidaan valmistaa pinoamalla atomikerros kerrallaan

Suomessa kehitetyn atomikerroskasvatusmenetelmän sovellutukset ovat käytössä muun muassa mikroelektroniikkateollisuudessa.

Ritala ja kuusi muuta asiantuntijaa jakavat oppejaan toimittajille Journalistiliiton, Suomalaisten Kemistien Seuran ja Helsingin yliopiston kemian laitoksen järjestämässä koulutuksessa 6. huhtikuuta. Koulutus sopii yleistoimittajille. Luennoilla käsitellään muun muassa huumeanalytiikkaa, kosmetiikkasanastoa ja viinien kemiallista koostumusta.

Luentojen lisäksi osallistujat voivat kokeilla vetyauton rakentamista ja biomuovin tekemistä. Tilaisuus on maksuton.

 

Kemiaa journalisteille -koulutus Helsingissä 6. 4. Ilmoittautumiset: www.journalistiliitto.fi



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta