Kolmella tavalla. Sara Rigatelli teki Linnéa Mynttisestä ja Ali Kamil al-Sammarnaiesta verkkojutun lisäksi A-studion jutun ja verkkovideon. Maahanmuuttoaiheille tyypillistä kriittistä palautetta tuli yllättävän vähän, ja suuri osa siitäkin käsitteli asiakysymyksiä, kuten halal-lihaa tai eksakteja jumala-termejä. ”Mutta tämä ei ollut juttu niistä vaan Linnéasta, Alista ja siitä, miten he asioista puhuvat”, Rigatelli sanoo.

Myönteinen hitti

Sara Rigatelli, 36

Toimittaja Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksessa.

Työskennellyt Ylessä myös kotimaan toimituksessa, YleX Uutisissa ja Keski-Suomen uutisissa. A-studiossa syksystä 2013.

Lumilapio-ehdokkaana viime vuonna suomalaisia Isis-taistelijoita koskevista jutuistaan.

JOURNALISTI
25.2.2016

Nina Erho, teksti
Yle, kuva

Ylen toimittaja Sara Rigatellin verkkojuttu ”Kaksi yksinäistä sielua vailla turvaa” kertoi tarinan pelottomasta leskirouvasta ja perheestään erossa elävästä irakilaismiehestä. Juttu on myös osoitus siitä, miten Yle rakentaa verkon ja television yhteispeliä.

”Kun kuulin kirkkonummelaisrouvasta, joka oli palkannut avukseen turvapaikanhakijan, ajattelin heti, että nyt on pakko tehdä juttu. Todellisuudessa kaksikko oli vielä uniikimpi kuin osasin odottaa”, sanoo Ylen toimittaja Sara Rigatelli.

”Juttuprosessina tämä oli aika helppo. Usein oikeiden henkilöiden löytämiseen menee aikaa, mutta tässä he olivat valmiina, todellisessa elämässä. Tehtäväkseni jäi lähinnä välittää muille heidän dialoginsa, naurunsa ja itkunsa.

Juttu kertoo kaksikosta mutta sivuaa monia kipupisteitämme: kulttuurieroja, uskontoa, naisen asemaa, työnsaantia, sopeutumista, yksinäisten miesten kokemista uhkaksi. Kaksi hahmoa kiteytti koko keskustelun, ja heidän ’yksityisestään’ syntyi mieletön määrä yleistä.

Sattumalta mukaan tuli myös draamaa, kun Ali Kamil al-Sammarnaie sai kesken haastattelun kuulla, että hänen Irakiin jäänyt perheensä on vaarassa. Sellaista ei voi todellakaan käsikirjoittaa. Tilanne kuitenkin kääntyi parhain päin, ja samoihin aikoihin hän sai vieläpä oleskeluluvan.

Aavistin etukäteen, että tarina vetoaa ihmisiin. Kun toimittajan oma tunneviisari värähtää, värähtää se yleensä muillakin, jos hän ei nyt aivan pilaa hommaa. Silti aiheesta syntyneiden juttuversioiden keräämät yli miljoona katselua ja klikkausta on käsittämätön määrä. Se kertoo enemmästä kuin hyvästä jutusta. Ihmisistä on helpottavaa kuulla, että kriisin keskellä tapahtuu jotain hyvääkin.

Olen seurannut turvapaikanhakija-aiheita, mutta usein toisenlaisesta, esimerkiksi tutkivasta näkökulmasta. Feature-kirjoittaminen on vasta hiljattain tullut tv-juttujen oheen, ja prosessien yhdistämistä pitää opetella. Tekstissä elämää voi kuvailla jälkeenpäin, tv-juttuun sen on tallennuttava kerralla.

Turvapaikanhakijat esitetään monesti joko ressukoina tai rikollisina, joten stereotypioita rikkovaa juttua oli oikein palo tehdä. Koska aihe on tärkeä, mutta yleisö on kyllästynyt kuulemaan siitä samaa, kertomuksiin turvapaikanhakijoista pitää löytää sävyjä. Mykät kasvot eivät riitä, vaan yksilöiden ajatukset ja ääni on saatava kuulumaan.”

Sara Rigatelli, 36

Toimittaja Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksessa.

Työskennellyt Ylessä myös kotimaan toimituksessa, YleX Uutisissa ja Keski-Suomen uutisissa. A-studiossa syksystä 2013.

Lumilapio-ehdokkaana viime vuonna suomalaisia Isis-taistelijoita koskevista jutuistaan.

Juha-Matti Mäntylän valinta

Talouselämän toimittaja Juha- Matti Mäntylä valitsi esiteltäväksi Ylen toimittaja Sara Rigatellin verkkojutun Kaksi yksinäistä sielua vailla turvaa.

”Artikkeli kertoi kirkkonummelaisrouva Linnéa Mynttisestä, 80, joka joulunpyhien lähestyessä palkkasi avustajakseen irakilaisen turvapaikanhakija Ali Kamil al-Sammarnaien, 36. Peloton leskirouva ja perheestään erossa elävä irakilaismies olivat todellinen löytö. Juttu oli alkuvuoden jaetuimpia uutistarinoita some-virrassani.

Juttu on myös erinomainen osoitus siitä, miten Yle rakentaa verkon ja television yhteispeliä. Verkkojuttu markkinoi A-studion inserttiä, joka lähetettiin vasta seuraavana päivänä.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta