Huolimattomuus aiheuttaa piilomainontaa

Journalistin ohje 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.

JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Haapalainen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin ohje 16 kehottaa torjumaan piilomainonnan. Journalismi ja mainonta sekoittuvat useimmiten kiireessä ja erehdyksessä.

Julkisen sanan neuvostoa on viime vuodet työllistänyt eniten Journalistin ohjeiden kohta 20 olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Sen rinnalle eniten kanteluita neuvostolle poikivana pykälänä on noussut piilomainonnan torjumista koskeva ohjeiden kohta numero 16.

”Usein luullaan, että meille tulevat piilomainontakantelut liittyisivät uusiin hienoihin sisältömarkkinoinnin keinoihin, ja natiivimainonnan muuttumiseen entistä vivahteikkaammaksi”, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

”Tällä hetkellä ne kuitenkin liittyvät ennen kaikkea huolimattomuuteen, laiskuuteen ja kiireeseen, eivät nerokkaasti raja-aitoja rikkovaan uudenlaiseen mainontaan.”

 

JSN:n tammikuisessa kokouksessa Itä-Savo sai langettavan päätöksen piilomainonnasta. Etusivun tekstimainoksesta oli unohtunut maininta siitä, että kyseessä on mainos. Lisäksi mainos oli fontiltaan Itä-Savon kaltainen.

Erityisen paljon piilomainontaa tapahtuu kuitenkin verkkosivuilla. Kiire ja tulospaineet aiheuttavat kiusausta kopioida markkinointimateriaalia uutisiksi, linkata jutun sisältä mainostajien sivuille tai rekrytoida kaupallisia bloggaajia, jotka eivät ymmärrä journalismin pelisääntöjä.

Piilomainontaa voi tehdä ajattelemattomuuttaan. Tarkoituksellisuutta ei siis vaadita, ei edes rahan liikettä. Myös Yleisradio on saanut langettavia päätöksiä piilomainonnasta.

Grundström korostaa, että Suomen tilanne on ajoittaisesta huolimattomuudesta riippumatta kohtuullisen hyvä. Ala on jatkuvasti osoittanut vahvaa tahtoa siihen, että raja mainonnan ja journalismin välillä pysyy selkeänä.

 

Ohje 16 itsessään on tiivis ja yksinkertainen. Viime toukokuussa JSN vielä selkeytti toimitusten käytännön työtä linjaamalla lausumassaan medialle, että mainontaa on kutsuttava mainonnaksi, ei ”yhteistyökumppanin sisällöksi”, ”kumppaniblogiksi”, tai ”sponsoroiduksi sisällöksi”. Koko media-ala oli lausuman takana. Grundström sanoo, että uudistus on koettu hyväksi ja toimivaksi.

Taustalla on ennen kaikkea tietoisuus siitä, miten helposti yleisö ärsyyntyy kokiessaan tulleensa huijatuksi.

”Ilmoitus-termistä luopumisen tarpeellisuutta mietittiin kovastikin, mutta on se selkiyttänyt tilannetta. Nyt sitten pitää vain kannustaa medioita ihan käytännön asioissa, esimerkiksi siinä, että mainos-sanan pistekoko on riittävän iso. Sehän ei riitä, että toimittajat itse hahmottavat, mikä on mainos. Merkinnän täytyy olla niin selkeä, että lukijatkin sen hahmottavat.”

 

JSN:n tammikuun kokouksessa langettavan päätöksen piilomainonnasta sai myös Ilta-Sanomat. Verkkolehden juttu käsitteli ralliautoilun MM-sarjaa. Jutun lopussa tarjottiin linkkiä Sanoma-konsernin maksulliseen nettipalveluun, jossa rallia voi katsella. Koko juttu oli vinkkauksineen kreditoitu STT:lle.

”Erityisesti nettijuttuun linkkejä laitettaessa vaaditaan suurta huolellisuutta”, Grundström sanoo.

”Jutun sisällä ei missään nimessä saa olla ostokehotuksia. Kaupallisille sivustoille linkatessa täytyy ylipäätään olla hirveän varovainen. Pääsee jo tosi pitkälle, jos ei laita tekstin sisään linkkiä kaupallisiin sisältöihin.”

Grundström muistuttaa, että että kellään maksullisen palvelun tuottajalla ei saa olla mahdollisuutta vaikuttaa juttuun.

Yleinen ongelma on tiedotteiden tai niiden osien kopioiminen juttuihin sellaisenaan.

”Sitä pitäisi kiireessäkin välttää. Kopioimalla jutusta tulee usein kritiikitön ja mainoksen näköinen.”

Journalistin ohje 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta