Huolimattomuus aiheuttaa piilomainontaa

Journalistin ohje 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.

JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Haapalainen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin ohje 16 kehottaa torjumaan piilomainonnan. Journalismi ja mainonta sekoittuvat useimmiten kiireessä ja erehdyksessä.

Julkisen sanan neuvostoa on viime vuodet työllistänyt eniten Journalistin ohjeiden kohta 20 olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Sen rinnalle eniten kanteluita neuvostolle poikivana pykälänä on noussut piilomainonnan torjumista koskeva ohjeiden kohta numero 16.

”Usein luullaan, että meille tulevat piilomainontakantelut liittyisivät uusiin hienoihin sisältömarkkinoinnin keinoihin, ja natiivimainonnan muuttumiseen entistä vivahteikkaammaksi”, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

”Tällä hetkellä ne kuitenkin liittyvät ennen kaikkea huolimattomuuteen, laiskuuteen ja kiireeseen, eivät nerokkaasti raja-aitoja rikkovaan uudenlaiseen mainontaan.”

 

JSN:n tammikuisessa kokouksessa Itä-Savo sai langettavan päätöksen piilomainonnasta. Etusivun tekstimainoksesta oli unohtunut maininta siitä, että kyseessä on mainos. Lisäksi mainos oli fontiltaan Itä-Savon kaltainen.

Erityisen paljon piilomainontaa tapahtuu kuitenkin verkkosivuilla. Kiire ja tulospaineet aiheuttavat kiusausta kopioida markkinointimateriaalia uutisiksi, linkata jutun sisältä mainostajien sivuille tai rekrytoida kaupallisia bloggaajia, jotka eivät ymmärrä journalismin pelisääntöjä.

Piilomainontaa voi tehdä ajattelemattomuuttaan. Tarkoituksellisuutta ei siis vaadita, ei edes rahan liikettä. Myös Yleisradio on saanut langettavia päätöksiä piilomainonnasta.

Grundström korostaa, että Suomen tilanne on ajoittaisesta huolimattomuudesta riippumatta kohtuullisen hyvä. Ala on jatkuvasti osoittanut vahvaa tahtoa siihen, että raja mainonnan ja journalismin välillä pysyy selkeänä.

 

Ohje 16 itsessään on tiivis ja yksinkertainen. Viime toukokuussa JSN vielä selkeytti toimitusten käytännön työtä linjaamalla lausumassaan medialle, että mainontaa on kutsuttava mainonnaksi, ei ”yhteistyökumppanin sisällöksi”, ”kumppaniblogiksi”, tai ”sponsoroiduksi sisällöksi”. Koko media-ala oli lausuman takana. Grundström sanoo, että uudistus on koettu hyväksi ja toimivaksi.

Taustalla on ennen kaikkea tietoisuus siitä, miten helposti yleisö ärsyyntyy kokiessaan tulleensa huijatuksi.

”Ilmoitus-termistä luopumisen tarpeellisuutta mietittiin kovastikin, mutta on se selkiyttänyt tilannetta. Nyt sitten pitää vain kannustaa medioita ihan käytännön asioissa, esimerkiksi siinä, että mainos-sanan pistekoko on riittävän iso. Sehän ei riitä, että toimittajat itse hahmottavat, mikä on mainos. Merkinnän täytyy olla niin selkeä, että lukijatkin sen hahmottavat.”

 

JSN:n tammikuun kokouksessa langettavan päätöksen piilomainonnasta sai myös Ilta-Sanomat. Verkkolehden juttu käsitteli ralliautoilun MM-sarjaa. Jutun lopussa tarjottiin linkkiä Sanoma-konsernin maksulliseen nettipalveluun, jossa rallia voi katsella. Koko juttu oli vinkkauksineen kreditoitu STT:lle.

”Erityisesti nettijuttuun linkkejä laitettaessa vaaditaan suurta huolellisuutta”, Grundström sanoo.

”Jutun sisällä ei missään nimessä saa olla ostokehotuksia. Kaupallisille sivustoille linkatessa täytyy ylipäätään olla hirveän varovainen. Pääsee jo tosi pitkälle, jos ei laita tekstin sisään linkkiä kaupallisiin sisältöihin.”

Grundström muistuttaa, että että kellään maksullisen palvelun tuottajalla ei saa olla mahdollisuutta vaikuttaa juttuun.

Yleinen ongelma on tiedotteiden tai niiden osien kopioiminen juttuihin sellaisenaan.

”Sitä pitäisi kiireessäkin välttää. Kopioimalla jutusta tulee usein kritiikitön ja mainoksen näköinen.”

Journalistin ohje 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta