Huolimattomuus aiheuttaa piilomainontaa

Journalistin ohje 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.

JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Haapalainen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin ohje 16 kehottaa torjumaan piilomainonnan. Journalismi ja mainonta sekoittuvat useimmiten kiireessä ja erehdyksessä.

Julkisen sanan neuvostoa on viime vuodet työllistänyt eniten Journalistin ohjeiden kohta 20 olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Sen rinnalle eniten kanteluita neuvostolle poikivana pykälänä on noussut piilomainonnan torjumista koskeva ohjeiden kohta numero 16.

”Usein luullaan, että meille tulevat piilomainontakantelut liittyisivät uusiin hienoihin sisältömarkkinoinnin keinoihin, ja natiivimainonnan muuttumiseen entistä vivahteikkaammaksi”, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

”Tällä hetkellä ne kuitenkin liittyvät ennen kaikkea huolimattomuuteen, laiskuuteen ja kiireeseen, eivät nerokkaasti raja-aitoja rikkovaan uudenlaiseen mainontaan.”

 

JSN:n tammikuisessa kokouksessa Itä-Savo sai langettavan päätöksen piilomainonnasta. Etusivun tekstimainoksesta oli unohtunut maininta siitä, että kyseessä on mainos. Lisäksi mainos oli fontiltaan Itä-Savon kaltainen.

Erityisen paljon piilomainontaa tapahtuu kuitenkin verkkosivuilla. Kiire ja tulospaineet aiheuttavat kiusausta kopioida markkinointimateriaalia uutisiksi, linkata jutun sisältä mainostajien sivuille tai rekrytoida kaupallisia bloggaajia, jotka eivät ymmärrä journalismin pelisääntöjä.

Piilomainontaa voi tehdä ajattelemattomuuttaan. Tarkoituksellisuutta ei siis vaadita, ei edes rahan liikettä. Myös Yleisradio on saanut langettavia päätöksiä piilomainonnasta.

Grundström korostaa, että Suomen tilanne on ajoittaisesta huolimattomuudesta riippumatta kohtuullisen hyvä. Ala on jatkuvasti osoittanut vahvaa tahtoa siihen, että raja mainonnan ja journalismin välillä pysyy selkeänä.

 

Ohje 16 itsessään on tiivis ja yksinkertainen. Viime toukokuussa JSN vielä selkeytti toimitusten käytännön työtä linjaamalla lausumassaan medialle, että mainontaa on kutsuttava mainonnaksi, ei ”yhteistyökumppanin sisällöksi”, ”kumppaniblogiksi”, tai ”sponsoroiduksi sisällöksi”. Koko media-ala oli lausuman takana. Grundström sanoo, että uudistus on koettu hyväksi ja toimivaksi.

Taustalla on ennen kaikkea tietoisuus siitä, miten helposti yleisö ärsyyntyy kokiessaan tulleensa huijatuksi.

”Ilmoitus-termistä luopumisen tarpeellisuutta mietittiin kovastikin, mutta on se selkiyttänyt tilannetta. Nyt sitten pitää vain kannustaa medioita ihan käytännön asioissa, esimerkiksi siinä, että mainos-sanan pistekoko on riittävän iso. Sehän ei riitä, että toimittajat itse hahmottavat, mikä on mainos. Merkinnän täytyy olla niin selkeä, että lukijatkin sen hahmottavat.”

 

JSN:n tammikuun kokouksessa langettavan päätöksen piilomainonnasta sai myös Ilta-Sanomat. Verkkolehden juttu käsitteli ralliautoilun MM-sarjaa. Jutun lopussa tarjottiin linkkiä Sanoma-konsernin maksulliseen nettipalveluun, jossa rallia voi katsella. Koko juttu oli vinkkauksineen kreditoitu STT:lle.

”Erityisesti nettijuttuun linkkejä laitettaessa vaaditaan suurta huolellisuutta”, Grundström sanoo.

”Jutun sisällä ei missään nimessä saa olla ostokehotuksia. Kaupallisille sivustoille linkatessa täytyy ylipäätään olla hirveän varovainen. Pääsee jo tosi pitkälle, jos ei laita tekstin sisään linkkiä kaupallisiin sisältöihin.”

Grundström muistuttaa, että että kellään maksullisen palvelun tuottajalla ei saa olla mahdollisuutta vaikuttaa juttuun.

Yleinen ongelma on tiedotteiden tai niiden osien kopioiminen juttuihin sellaisenaan.

”Sitä pitäisi kiireessäkin välttää. Kopioimalla jutusta tulee usein kritiikitön ja mainoksen näköinen.”

Journalistin ohje 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta