Huolimattomuus aiheuttaa piilomainontaa

Journalistin ohje 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.

JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Haapalainen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin ohje 16 kehottaa torjumaan piilomainonnan. Journalismi ja mainonta sekoittuvat useimmiten kiireessä ja erehdyksessä.

Julkisen sanan neuvostoa on viime vuodet työllistänyt eniten Journalistin ohjeiden kohta 20 olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Sen rinnalle eniten kanteluita neuvostolle poikivana pykälänä on noussut piilomainonnan torjumista koskeva ohjeiden kohta numero 16.

”Usein luullaan, että meille tulevat piilomainontakantelut liittyisivät uusiin hienoihin sisältömarkkinoinnin keinoihin, ja natiivimainonnan muuttumiseen entistä vivahteikkaammaksi”, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

”Tällä hetkellä ne kuitenkin liittyvät ennen kaikkea huolimattomuuteen, laiskuuteen ja kiireeseen, eivät nerokkaasti raja-aitoja rikkovaan uudenlaiseen mainontaan.”

 

JSN:n tammikuisessa kokouksessa Itä-Savo sai langettavan päätöksen piilomainonnasta. Etusivun tekstimainoksesta oli unohtunut maininta siitä, että kyseessä on mainos. Lisäksi mainos oli fontiltaan Itä-Savon kaltainen.

Erityisen paljon piilomainontaa tapahtuu kuitenkin verkkosivuilla. Kiire ja tulospaineet aiheuttavat kiusausta kopioida markkinointimateriaalia uutisiksi, linkata jutun sisältä mainostajien sivuille tai rekrytoida kaupallisia bloggaajia, jotka eivät ymmärrä journalismin pelisääntöjä.

Piilomainontaa voi tehdä ajattelemattomuuttaan. Tarkoituksellisuutta ei siis vaadita, ei edes rahan liikettä. Myös Yleisradio on saanut langettavia päätöksiä piilomainonnasta.

Grundström korostaa, että Suomen tilanne on ajoittaisesta huolimattomuudesta riippumatta kohtuullisen hyvä. Ala on jatkuvasti osoittanut vahvaa tahtoa siihen, että raja mainonnan ja journalismin välillä pysyy selkeänä.

 

Ohje 16 itsessään on tiivis ja yksinkertainen. Viime toukokuussa JSN vielä selkeytti toimitusten käytännön työtä linjaamalla lausumassaan medialle, että mainontaa on kutsuttava mainonnaksi, ei ”yhteistyökumppanin sisällöksi”, ”kumppaniblogiksi”, tai ”sponsoroiduksi sisällöksi”. Koko media-ala oli lausuman takana. Grundström sanoo, että uudistus on koettu hyväksi ja toimivaksi.

Taustalla on ennen kaikkea tietoisuus siitä, miten helposti yleisö ärsyyntyy kokiessaan tulleensa huijatuksi.

”Ilmoitus-termistä luopumisen tarpeellisuutta mietittiin kovastikin, mutta on se selkiyttänyt tilannetta. Nyt sitten pitää vain kannustaa medioita ihan käytännön asioissa, esimerkiksi siinä, että mainos-sanan pistekoko on riittävän iso. Sehän ei riitä, että toimittajat itse hahmottavat, mikä on mainos. Merkinnän täytyy olla niin selkeä, että lukijatkin sen hahmottavat.”

 

JSN:n tammikuun kokouksessa langettavan päätöksen piilomainonnasta sai myös Ilta-Sanomat. Verkkolehden juttu käsitteli ralliautoilun MM-sarjaa. Jutun lopussa tarjottiin linkkiä Sanoma-konsernin maksulliseen nettipalveluun, jossa rallia voi katsella. Koko juttu oli vinkkauksineen kreditoitu STT:lle.

”Erityisesti nettijuttuun linkkejä laitettaessa vaaditaan suurta huolellisuutta”, Grundström sanoo.

”Jutun sisällä ei missään nimessä saa olla ostokehotuksia. Kaupallisille sivustoille linkatessa täytyy ylipäätään olla hirveän varovainen. Pääsee jo tosi pitkälle, jos ei laita tekstin sisään linkkiä kaupallisiin sisältöihin.”

Grundström muistuttaa, että että kellään maksullisen palvelun tuottajalla ei saa olla mahdollisuutta vaikuttaa juttuun.

Yleinen ongelma on tiedotteiden tai niiden osien kopioiminen juttuihin sellaisenaan.

”Sitä pitäisi kiireessäkin välttää. Kopioimalla jutusta tulee usein kritiikitön ja mainoksen näköinen.”

Journalistin ohje 16

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta