Förnuft och känsla

JOURNALISTI
25.2.2016

Dan Lolax

dan.lolax@aumedia.fix

Sktibenten är samhällsjournalist på Åbo Underrättelser. Skriver Nyhetsbloggen.

Det vi upplever nu kommer att förändra vårt samhälle i grunden. Frågan är om medierna lyckats förklara den förändringen, skriver Dan Lolax.

I filmen Järnladyn ondgör sig Margaret Thatcher (Meryl Streep) över att vi lever i känslornas tidevarv.

Ett av de största problemen i vår tid är att vi styrs av människor som bryr sig mera om känslor än de gör om tankar och idéer, säger hon.

Jag är ingen vän av Margaret Thatchers tankar och idéer men i det här fallet har karaktären Thatcher en poäng och den gäller inte minst för journalistiken.

 

I fjol kom rekordmånga asylsökande till Finland. Den för finländska förhållanden unika situationen har varit förstasidesstoff i ett halvt år.

Det är begripligt och motiverat. Det vi upplever nu kommer att förändra vårt samhälle i grunden. Frågan är om medierna lyckats förklara den förändringen.

Personligen tycker jag att jag själv inte gjort det. Irriterat upptäcker jag att känslorna styrt rapporteringen.

Den har handlat om enskilda asylsökandens öden, om vad de gör för att motverka fördomar, om människorna som hjälper dem, om hur människorna som vill stänga gränserna reagerar, om hur polariseringen vänder folk mot varandra.

Visst, här har rymts annat också men på det hela taget känns greppet så här efteråt känsloladdat och snävt. Jag saknar sammanhanget och jag misstänker att jag inte är ensam om att fela.

 

För tre år sedan kom Dagens Nyheters ledarskribent Hanne Kjöller ut med en bok som hon fick mycket stryk för. Det var inte helt omotiverat för boken En halv sanning är också en lögn innehöll halvsanningar och faktafel.

Men Kjöllers huvudpoäng, att sakförhållanden och sammanhang går förlorade då den så kallade offerjournalistikens dramaturgi söker offer, skurk och hjälte, är sund.

Kjöller kritiserade medvetna förvrängningar, men som journalist kan det vara svårt att komma ut ur känslosvallet eftersom man inte inser att man är i det. Eller för att man tycker att svallet bär storyn långt nog.

Om du intervjuat en somalier som begravt sina barn i Mogadishu och flytt undan Al-Shabab, varför skulle du då förstöra den berättelsen med annan fakta? Hans öde är drabbande nog och fungerar som en motpol till alla fördomar och hatretorik som omger asylsituationen. Ungefär så resonerar journalisten.

 

Kanske är detta roten till det onda? Att i känslornas tidevarv känns förnuftet som en glädje- och sorgedödare.

Om så är fallet – vilket jag misstänker att det är – är orsaken tudelad. Dels har redaktionerna köpt devisen att nyheter ska förmedlas via känslor. Och varför inte? Om två barnmorskor i direktsändning får statsminister Juha Sipilä att tänka om, vad ska dylika känsloyttringar inte göra för webbtrafiken? Ju mera känslor desto flera klick.

Dels handlar det om tid. Att sända en journalist till den lokala flyktingförläggningen för att hämta ett stycke tragedi till redaktionen kräver inte lika mycket resurser som den mer komplexa verkligheten – den som kräver att journalisten grottar ner sig i fakta.

Handen på hjärtat – ironiskt eller hur? – i dagens samhällsdebatt känns det som att vi har tillräckligt med känslor. Dags att ge förnuftet lite utrymme.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta