Enemmän Ilkka Lipsanen

Vuoden henkilökuva
Timo Pyykkö, A-lehdet: Danny

Tuomariston perustelut: Yrittäessään säilyttää rock-kukko-identiteettinsä, vanheneva tähti näyttää traagiselta. Osan kasvoista paljastava valosiivu kuvaa olennaisen henkilöstä ja hänen mielentilastaan. Katsoja voi ajatella hetken sijaan artistin monikymmenvuotista historiaa. Kuvassa on hahmoon sopivaa arvaamattomuutta. Voittajakuva kiehtoo epätäydellisyydessään ja rujoudessaan.

JOURNALISTI
25.2.2016

Manu Haapalainen, teksti
Timo Pyykkö, kuva

Kuvajournalismi 2015 -kilpailun Vuoden henkilökuva-sarjan voitti A-lehtien Timo Pyykkö. Apu Lukemistoon otetussa voittokuvassa on Danny.

”Henkilökuvakeikoilla pyrin myös nautiskelemaan ennalta suunniteltujen ja hyvin valaistujen hienojen kuvien ohi. Se tarkoittaa, että kuvaan myös sitä mitä kuvien välissä tapahtuu, vähän niin kuin reportaasia tehdessä. Näitä sekoittelemalla lehteen saa usein kiinnostavan taiton. Kuvaan monenlaista, mutta juuri filosofisesti ja työskentelytavallisesti tämä otos edustaa tyyliäni hyvin”, sanoo A-lehdissä kuvaajana vuodesta 1999 saakka työskennellyt Timo Pyykkö, 42.

Toukokuussa 2015 ilmestyneeseen Apu Lukemistoon tehtiin iso henkilökuva Dannysta. Artikkeli pohjautui aiempaan, 1980-luvulla tehtyyn juttuun, jossa Danny esitteli modernia kotiaan hienoine sähkölaitteineen. Päivitysjutussa katsottiin, mitä teknologiaa Ilkka Lipsasen kotoa löytyy nykyisin. Palkitussa otoksessa ollaan kotiteatterihuoneessa. Danny esittelee laitteistoaan.

”Tämä on etukäteen suunnittelemieni kuvien välissä tapahtunut nopea tilanne. Videotykin valo osuu sattumalta pimeässä huoneessa kääntyvään Dannyyn. Pysäytin hänet, ja sain ottaa kuvan”, Pyykkö sanoo.

”Tajusin kyllä heti, että kuva on poikkeava. En ainakaan tiedä, että hänestä olisi julkaistu toista yhtä karua otosta. Se menikin sitten jutun avauskuvaksi.”

Pyykkö kertoo kuvanneensa Dannya kerran aiemmin julkisessa ympäristössä.

”Silloin hän on ollut selvästi Danny, mutta luulen, että nyt hän oli hiukan enemmän Ilkka Lipsanen. Fiilis hänen luonaan oli avoin ja helppo. Sain melko lailla vapaat kädet kuvata mitä halusin. Tämäkin kuva kertoo siitä, että hän ei ole hirveän tiukkapipoinen ihminen.”

Pyykkö sanoo, että henkilökuvia tehdessä vuorovaikutus kuvattavan kanssa ja ajan kiireetön käyttäminen tuottavat useimmiten parhaan tuloksen.

”Vuorovaikutus on A ja O. Nopeastikin saa hyvää jälkeä, mutta silloin ei ehkä oletetakaan, että tilanteen ainutlaatuisuus ja kuvattavan ihmisen persoona tulisivat esiin. Valokuvaaja kohtaa kuvattavan monesti toisella tavalla kuin toimittaja. Kiireisessä työrytmissä kuvaaja ei aina tiedä henkilöstä niin paljoa, eikä hänellä siis kenties ole valmiita ennakko-odotuksia haittaamassa ihmisen kohtaamista.”

Lue myös:

Vuoden henkilökuva
Timo Pyykkö, A-lehdet: Danny

Tuomariston perustelut: Yrittäessään säilyttää rock-kukko-identiteettinsä, vanheneva tähti näyttää traagiselta. Osan kasvoista paljastava valosiivu kuvaa olennaisen henkilöstä ja hänen mielentilastaan. Katsoja voi ajatella hetken sijaan artistin monikymmenvuotista historiaa. Kuvassa on hahmoon sopivaa arvaamattomuutta. Voittajakuva kiehtoo epätäydellisyydessään ja rujoudessaan.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta