Vesa Vanhalakka kotiutui kuvausta edeltävänä yönä kello neljä AAAS-tiedekokouksesta Yhdysvalloista. Mukana tuli paljon hyviä juttuaiheita. Reissun tähtihetkiä oli seurata livenä uutisen julkistamista gravitaatioaaltojen löytymisestä. ”Se työpäivä todella venyi, mutta ei se haitannut. Aivot virittyivät kiireisiin konferenssipäiviin samalla.”

Asiantunteva viihdyttäjä

JOURNALISTI
25.2.2016

Nina Erho, teksti
Konsta Leppänen, kuva

Vuoden tiedetoimittajalle Vesa Vanhalakalle tärkeä aihe on se, joka kiinnostaa yleisöä. Liioitella ei tarvitse – asiantunteva kepeys riittää.

”Olin menossa Kaupinojan Saunalla avantoon, kun sieltä nousi mies, katsoi mua ja sanoi: ’Se oli tosi mielenkiintoinen se sun eksoplaneettajuttu.’ ”

Tapaus edustaa ”yleisöpalkintoja”, joita Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka saa työstään. Kollegoilta tunnustusta tuli helmikuun alussa, kun Suomen tiedetoimittajain liitto nimesi hänet Vuoden tiedetoimittajaksi.

Koska nykytiede tuottaa valtavan tarkkaa tietoa asioista, joita ei pystytty ennen edes näkemään, tiedejournalismi on entistä tärkeämpää hoitaa hyvin, Vanhalakka sanoo.

”Otsikoissa näkee paljon ylisanoja, mutta liioitteluun ei olisi tarvetta. Asiantuntevat jutut, joista ihmiset saavat tietää, mitä tutkimus oikeasti tarkoittaa, keräävät hyvin klikkauksia.”

Jotta sellaisen jutun voi kirjoittaa, toimittajan pitää itse ymmärtää asia. Vanhalakan ymmärrys aiheistaan perustuu kokemukseen ja syvään kiinnostukseen, joka saa seuraamaan tiedettä myös vapaa-ajalla.

 

Kiinnostus tiedeaiheisiin hiipi Vanhalakkaan jo ulkomaantoimittaja-aikoina 1990-luvulla. Vuosituhannen alussa silloinen päätoimittaja Matti Apunen pyysi häntä kehittämään lehden tiedejournalismia. Vuoden kokeilu jatkuu nyt neljättätoista vuotta.

”Ehkä salaisuus on se, että olen esitellyt ihan uusinta tutkimusta ja aiheita, joista muu toimitus ei kirjoita. Käytin Aamulehdessä ensimmäisenä sanaa nanoteknologia. Nykyään uutta on esimerkiksi aivotutkimuksen ala optogenetiikka.”

Vaikka työtahti ja kulukuri ovat vuosi vuodelta kiristyneet, toisinaan Vanhalakka pääsee tiedon lähteille livenä. Tiedetapahtumissa hän hurmioituu tutkijoiden esityksistä, kyselee heiltä lisää ja spekuloi kuultua kollegojen kanssa.

 

Sanapari tärkeä aihe ei tarkoita Vanhalakalle journalismin ylevää teoriaa vaan sitä, mikä kiinnostaa lukijaa. Ehkä kiitokseksi tästä, yleisöpalaute on nykyään enemmän kehuvaa tai rakentavaa kuin kiukkuista. Kuluneisiin aiheisiin ahkera taustoittaja saattaa löytää uuden vinkkelin vaikka tutkijan sivulauseesta. Paljon huomiota hän kiinnittää myös tyyliin ja kieleen.

”Kun kirjoittaa kepeästi, ihmiset saa mukaan ja kirjoittaminen on mukavampaa. Kepeys ei pilaa asiaa mutta tuo sen lähemmäs lukijaa.”

Ihan uusista aiheista Vanhalakka saattaa tutkia arvostamiensa kollegojen tulkintoja, mutta mitään lainailua hän ei harrasta, sillä oma katse alkuperäislähteisiin on paras ase huuhaan torjuntaan. Ristiriitaisista kysymyksistä, kuten geenien muokkauksesta, hän kirjoittaa surutta, ”koska tutkimusta tehdään kirjoittamisesta riippumatta”.

”Mutta asioita pitää käsitellä muustakin kuin teknisestä näkökulmasta. Siksi minulla on tulevaan geenimuokkausjuttuun jo bioeetikon haastattelu sovittuna.”

Miksi on tiedettä, Vesa Vanhalakka?

Miksi on tiedettä?

Haluamme tietää, mistä olemme tulleet, miksi olemme täällä ja mihin olemme menossa.

Miksi on journalismia?

Jotkut ovat halunneet välittää tietoa toisille. Se on ollut myös hyvä tapa tehdä bisnestä.

Voiko journalismin pelastaa?

Uskon vahvasti, että hyvän journalismin voi, huonoa ei tarvitsekaan. Ratkaisevaa on, pystymmekö toteuttamaan tarvittavat muutokset tarpeeksi nopeasti.

Mistä tunnistaa hyvän journalismin?

Kirjoittaja on ottanut asioista selvää ja osaa kirjoittaa hyvin. Hyviä kirjoittamisen tapoja on monia.

Mihin kysymykseen haluaisit vastata työssäsi?

Haaveeni on saada kirjoittaa, että elämää on löytynyt maapallon ulkopuolelta. Ihminen on aina ajatellut olevansa kaiken keskipiste, mutta luonto on osoittanut, että niin ei todellakaan ole. Olen vakuuttunut, että elämää on muuallakin, mutta sen todentaminen on vaikeaa.

Mihin kysymykseen haluaisit lukea vastauksen?

Pystyykö ihminen vielä kääntämään maapallon lämpenemiskehityksen oikeaan suuntaan?

Nina Erho



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta