Lukijoilta: Aika tutkia uhkailua

JOURNALISTI
25.2.2016

Anne Kuorsalo, teksti

Kirjoittaja on toimittaja.

Kun yritetään estää omasta poikkeavien näkemysten esittäminen ja ylipäänsä kriittinen asioiden tarkastelu, ollaan sananvapauden ytimessä, kirjoittaa Anne Kuorsalo.

Journalisti 2/2016 on käsitellyt laajalti vihaa tihkuvia verkkosivuja ja mielipideterrorismia. Näitä vaikuttamisen kuvioita rakennetaan pitkällä linjalla, kuten osoittaa tapaus Johan Bäckman, joka otettiin esiin paketin Venäjän osuudessa.

Hän aloitti uransa kohta 20 vuotta sitten, kun Helsingin Sanomat julkaisi toukokuussa 1996 Bäckmanin arvion kirjasta Venäjä jättiläinen tuuliajolla, tekijät Anne Sailas (nykyisin Kuorsalo), Ilmari Susiluoto ja Martti Valkonen. Arvion otsikkona oli Venäjä jälkisuomettuneen näkökulman mukaan, Paha ja perverssi maa.

Lehden etusivulla arviota mainostettiin otsikolla Neuvostomaan raunio varjostaa yhä Venäjän kuvaa ja tekstissä todettiin, miten nyt itänaapuri inspiroi ”mitä mielikuvituksellisimpiin parjauksiin”. Mikä kirjassa oli ”parjausta”, sitä ei kerrottu, vaan riitti, että Bäckman leimasi kirjoittajat jälkisuomettuneiksi. Samalla hän toimi jo tuolloin henkisen väkivallan aseilla.

Leimaaminen ja pelottelu ovat ensi askelia suoranaiseen uhkailuun, johon on nyt päästy somen ja internetin myötä. Tien päässä on siirtyminen virtuaalisesta väkivallasta tekoihin.

On ihailtavaa, että Hanna Huumonen on uskaltanut lähteä kampanjoimaan MV-lehteä vastaan ja saanut ihmiset ymmärtämään, mistä on kysymys.

Mekin kolme Bäckmanin ensimmäisiksi uhreiksi joutunutta yritimme vastustaa käyttöön otettuja menetelmiä, mutta epäonnistuimme. Onneksi MV-lehden kohdalla hedelmien kypsymistä ei ole jääty seuraamaan sivusta.

Kun yritetään estää omasta poikkeavien näkemysten esittäminen ja ylipäänsä kriittinen asioiden tarkastelu, ollaan sananvapauden ytimessä. Olisiko aika tehdä laaja tutkimus, miten toimittajia Suomessa on vaikkapa 50 viime vuoden aikana painostettu ja uhkailtu? Mikä on ollut omistajien, poliittisten päättäjien ja muiden tahojen osuus?

Turhempaakin on tutkittu, ja esimerkiksi Helsingin Sanomain Säätiö varmasti ja jopa mieluusti rahoittaa tällaista hanketta. Varsinkin, kun muistitietoa aihepiiristä sen eri kanteilta on helposti saatavilla.

 



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta