JSN antoi neljä langettavaa

JOURNALISTI
25.2.2016

Marja Honkonen, teksti

Julkisen sanan neuvosto käsitteli helmikuun kokouksessaan kymmenen kantelua, joista neljä päätyi langettavaan päätökseen ja kuusi vapauttavaan.

Kolme langettavista sai Iltalehti, jonka kahdesta jutusta neuvosto löysi piilomainontaa.

Kolmas langettava tuli lehden julkaisemasta kännykkävideosta opettajan voimankäytöstä välituntitappelun jälkeen. Neuvoston mukaan voimankäytön motiivi jäi huolimattoman editoinnin vuoksi epäselväksi, eikä yleisölle kerrottu opettajan halunneen estää oppilasta jatkamasta väkivaltaista käytöstä. Opettaja oli videolta tunnistettavissa.

Iltalehti seurasi tapauksen poliisitutkintaa, jossa opettaja lopulta sai puhtaat paperit. Jatkojutut linkitettiin alkuperäiseen uutiseen kuitenkin vasta kahden viikon jälkeen, kun lehti sai JSN:stä vastauspyynnön kanteluun.

Langettavan sai myös Suomen Kiinteistölehti, joka jätti julkaisematta jo luvatun ja hyväksytyn vastineen.

Kolmesta vapauttavasta päätöksestä neuvosto äänesti. Savon Sanomien jutussa Itä-Suomen hovioikeuden tuomiosta oli asiavirhe, jonka lehti oikaisi saatuaan tiedon siitä. Tieto oli lapsen törkeää seksuaalista hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä käsitelleen tuomion salaisessa osassa. Vapauttava tuli äänin 10 – 1.

Iltalehti taas julkaisi some-myrskyn silmään joutuneen aktiivipoliitikon haastattelun, jonka tehnyt toimittaja on ollut saman puolueen kunnallisvaaliehdokkaana. Neuvosto katsoi, että kytkös saattoi vaikuttaa jutun näkökulmaan ja sisältöön, muttei löytänyt näyttöä siitä. Lehti sai vapauttavan äänin 10 – 2.

Ilta-Sanomien jutun otsikossa käytettiin termiä ”laiton pakolainen”. Toimitus täsmensi myöhemmin, että kyse on laittomasti Suomessa oleskelevista ihmisistä. Vapauttavan puolesta äänesti 11, yksi vastaan.

Lisäksi JSN merkitsi tietoonsa kuusi puheenjohtajan tekemää vapauttavaa päätöstä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta