Tapahtui näinä päivinä

JOURNALISTI
4.2.2016

Johanna Vehkoo
painokoneetseis@gmail.com
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

Jos tiedotusväline uutisoi asiasta, joka ei perustu mihinkään todennettaviin seikkoihin, se on tismalleen sama asia kuin huhun levittäminen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että olemme menettämässä otteemme todellisuudesta. Puhun nyt meistä sekä kansakuntana että toimittajakuntana.

Kerron muutaman esimerkin, jotka ovat hämmentäneet minua.

Tiedotusvälineiden mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kutsui marraskuussa hallituksen koolle kriisikokoukseen, kun Kempeleessä tapahtui alaikäisen raiskaus. Paitsi että myöhemmin Sipilä yritti huomautella, ettei kyseessä ollut Kempele-kriisikokous vaan jo aiemmin sovittu keskustelu liittyen järjestyshäiriöihin vastaanottokeskuksissa ja niiden ympäristöissä.

Virhe oli lähtöisin STT:ltä, joka julkaisi asianmukaisen oikaisun. Siitä huolimatta verkosta löytyy edelleen lukuisia uutisjuttuja aiheesta ilman tietoa oikaisusta tai linkkiä siihen. Lukijoiden silmissä kriisikokous pysyi kriisikokouksena.

 

Kokous sentään pidettiin, vaikkakin tapahtuman luonteesta vallitsee epätietoisuutta. Uutisoitu on myös tapahtumia, jotka eivät tapahtuneet lainkaan.

Viime syyskuussa kajaanilaismies kertoi Facebookissa, että neljä ulkomaalaista miestä oli pahoinpidellyt hänet Prisman alikulkutunnelissa. Moni väline uutisoi aiheesta ahkerasti, mutta ensimmäisenä toki MV-lehti. Esimerkiksi Yle julkaisi verkkosivuillaan kolme uutista aiheesta.

Paha vain, että koko pahoinpitely oli mielikuvituksen tuotetta. Kajaanilaismiehen fantasia juoksutti niin mediaa kuin poliisia aivan turhaan.

Sittemmin pakolaisten piikkiin on kuviteltu useita muitakin rikoksia, joita ei koskaan tehty.

Uudenvuodenaattona Kölnissä ahdisteltiin naisia, ja tiettävästi tätä tosiaan tapahtui. Mutta sitten suomalainen poliisi intoutui kertoilemaan, että Helsingissäkin melkein, ehkä, mahdollisesti tapahtui jotakin vastaavaa tai siihen viittaavaa. Tai jos ja kun ei tapahtunut, niin ainakin olisi voinut tapahtua.

Loppiaisen jälkeen KRP tiedotti, ettei Helsingissä suunniteltu samanlaisia tekoja kuin Kölnissä.

En voi moittia satunnaista lukijaa, jos hänelle jäi epäselväksi, mitä Helsingin asematunnelissa tapahtui vai tapahtuiko mitään.

 

Ennen olen naiivisti kuvitellut, että nimenomaan tapahtumat tai tapahtumattomuudet olisivat empiirisesti todennettavia seikkoja. Jotakin joko tapahtui tai sitten ei. Nyt elämme yhtäkkiä ihan uudenlaisessa välimuodossa: se, että ehkä tapahtui, tai olisi ainakin saattanut tapahtua, on yhtä lailla uutisarvoista kuin se, että tosiasiassa jotakin tapahtui.

Osittain syynä on uusi uutiskriteeri ”tästä puhutaan somessa, tästä meillekin”. Se aiheuttaa paniikinomaisia reaktioita. Jos jostain puhutaan, kohistaan jopa, siitä täytyy tehdä juttua.

Toisaalta kyse on siitä, että keskustelukulttuurin kärjistyminen on Suomessa niin uusi ja yllättävä ilmiö, että toimittajat ovat niin sanotusti käsi päässä sen edessä.

Mutta jos tiedotusväline uutisoi asiasta, joka ei perustu mihinkään todennettaviin seikkoihin, se on tismalleen sama asia kuin huhun levittäminen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta