Tapahtui näinä päivinä

JOURNALISTI
4.2.2016

Johanna Vehkoo
painokoneetseis@gmail.com
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

Jos tiedotusväline uutisoi asiasta, joka ei perustu mihinkään todennettaviin seikkoihin, se on tismalleen sama asia kuin huhun levittäminen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että olemme menettämässä otteemme todellisuudesta. Puhun nyt meistä sekä kansakuntana että toimittajakuntana.

Kerron muutaman esimerkin, jotka ovat hämmentäneet minua.

Tiedotusvälineiden mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kutsui marraskuussa hallituksen koolle kriisikokoukseen, kun Kempeleessä tapahtui alaikäisen raiskaus. Paitsi että myöhemmin Sipilä yritti huomautella, ettei kyseessä ollut Kempele-kriisikokous vaan jo aiemmin sovittu keskustelu liittyen järjestyshäiriöihin vastaanottokeskuksissa ja niiden ympäristöissä.

Virhe oli lähtöisin STT:ltä, joka julkaisi asianmukaisen oikaisun. Siitä huolimatta verkosta löytyy edelleen lukuisia uutisjuttuja aiheesta ilman tietoa oikaisusta tai linkkiä siihen. Lukijoiden silmissä kriisikokous pysyi kriisikokouksena.

 

Kokous sentään pidettiin, vaikkakin tapahtuman luonteesta vallitsee epätietoisuutta. Uutisoitu on myös tapahtumia, jotka eivät tapahtuneet lainkaan.

Viime syyskuussa kajaanilaismies kertoi Facebookissa, että neljä ulkomaalaista miestä oli pahoinpidellyt hänet Prisman alikulkutunnelissa. Moni väline uutisoi aiheesta ahkerasti, mutta ensimmäisenä toki MV-lehti. Esimerkiksi Yle julkaisi verkkosivuillaan kolme uutista aiheesta.

Paha vain, että koko pahoinpitely oli mielikuvituksen tuotetta. Kajaanilaismiehen fantasia juoksutti niin mediaa kuin poliisia aivan turhaan.

Sittemmin pakolaisten piikkiin on kuviteltu useita muitakin rikoksia, joita ei koskaan tehty.

Uudenvuodenaattona Kölnissä ahdisteltiin naisia, ja tiettävästi tätä tosiaan tapahtui. Mutta sitten suomalainen poliisi intoutui kertoilemaan, että Helsingissäkin melkein, ehkä, mahdollisesti tapahtui jotakin vastaavaa tai siihen viittaavaa. Tai jos ja kun ei tapahtunut, niin ainakin olisi voinut tapahtua.

Loppiaisen jälkeen KRP tiedotti, ettei Helsingissä suunniteltu samanlaisia tekoja kuin Kölnissä.

En voi moittia satunnaista lukijaa, jos hänelle jäi epäselväksi, mitä Helsingin asematunnelissa tapahtui vai tapahtuiko mitään.

 

Ennen olen naiivisti kuvitellut, että nimenomaan tapahtumat tai tapahtumattomuudet olisivat empiirisesti todennettavia seikkoja. Jotakin joko tapahtui tai sitten ei. Nyt elämme yhtäkkiä ihan uudenlaisessa välimuodossa: se, että ehkä tapahtui, tai olisi ainakin saattanut tapahtua, on yhtä lailla uutisarvoista kuin se, että tosiasiassa jotakin tapahtui.

Osittain syynä on uusi uutiskriteeri ”tästä puhutaan somessa, tästä meillekin”. Se aiheuttaa paniikinomaisia reaktioita. Jos jostain puhutaan, kohistaan jopa, siitä täytyy tehdä juttua.

Toisaalta kyse on siitä, että keskustelukulttuurin kärjistyminen on Suomessa niin uusi ja yllättävä ilmiö, että toimittajat ovat niin sanotusti käsi päässä sen edessä.

Mutta jos tiedotusväline uutisoi asiasta, joka ei perustu mihinkään todennettaviin seikkoihin, se on tismalleen sama asia kuin huhun levittäminen.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta