Oman kuplan ulkopuolella

Urheilulehden Jari Kupila sanoo yhteiskunnan olevan edelleen urheilujournalismille vieras alue.

Urheilulehden Jari Kupilan mukaan urheilun ja yhteiskunnan suhde ymmärretään Ruotsissa syvemmin. ”Media on tosin sielläkin tuloskeskeistä.”

Tapaus Selänne

Urheilumanageri Aleksi Valavuori kirjoitti 25. tammikuuta Facebook-päivityksen, jossa kritisoi Suomen turvapaikanhakijapolitiikkaa ”karmivista virheistä” ja ”maailman halailusta”.

Jääkiekkolegenda Teemu Selänne vaati Valavuoren innoittamana Twitterissä 26. tammikuuta ”hyysäilyn” lopettamista. Selänne täsmensi kantojaan blogissaan 27. tammikuuta. Hän sanoutui irti rasismista, ja vaati kovempia rangaistuksia raiskaajille.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Haapalainen, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Urheiluväkeä ja koko muuta yhteiskuntaa puhutti viime viikolla Teemu Selänteen Twitter-päivitys. Selänne ilmaisi twiitissään tukensa Aleksi Valavuoren Facebook-vuodatukselle, jossa Valavuori suoraviivaiseen tyyliinsä yhdisti turvapaikanhakijat ja seksuaalirikollisuuden.

Muutama urheilutoimitus uskaltautui ottamaan Selänteen kommentteihin kantaa. Muun muassa Helsingin Sanomien Esa Lilja näki ”ärhäkän” twiittailun istuvan huonosti Selänteen henkilöbrändiin, ja kysyi, mitä Anaheim Ducksissa olisi tuumattu, jos Selänne olisi laukonut vastaavia kommentteja peliuransa aikana.

Punnituimpiin puheenvuoroihin kuului Urheilulehden Jari Kupilan verkkohaastattelu, jossa Kupila suhteutti Selänteen kommentteja yleisempään maahanmuuttokeskusteluun ja vaati meiltä kaikilta malttia sekä turvapaikanhakijoiden syyllistämisen välttämistä.

 

Kupila sanoo näkevänsä ”Teemugaten” varovaisen käsittelyn merkkinä suomalaisen urheilukulttuurin ja urheilumedian ohuudesta. Urheilua ei vieläkään ole totuttu näkemään olennaisena osana yhteiskuntaa, ei yleisössä eikä mediassakaan.

”Urheilutoimitusten perinne on, että yhteiskunnallisia aiheita varotaan. On kuitenkin ilman muuta laajemmin kiinnostava yhteiskunnallinen kysymys, jos noin iso urheilusankari alkaa lähetellä epäselviä viestejä tällaisesta aiheesta”, Kupila sanoo.

”Perussyy urheilutoimitusten varovaisuuteen on urheilun rooli meidän yhteiskunnassamme. Meillä ajatellaan, että urheilu on olemassa siksi, että voitetaan mitaleja ja tehdään ennätyksiä kansakunnalle, edelleen mennään 1930-luvulla ajankohtaisen pienen kansakunnan agendan mukaan. Siksi mediakin on tottunut tekemään jutut lajista riippumatta yhdellä ja samalla kaavalla. Se on ihan toista kuin todellisuus urheilun seuratasolla.”

Media ei tietenkään ole urhei-lun epäselvään julkikuvaan syytön. Kupilan mukaan urheilutoimitusten rooli sen ylläpidossa on kohtuullisen iso.

”Jos kokemukset urheilusta tulevat vain mediasta, niin näyttäähän se ontolta touhulta. Siltä pohjalta voin ymmärtää niitäkin ihmisiä, jotka sanovat vihaavansa urheilua.”

 

Kupila korostaa, että urheilutoimittamisen kova ydin on hänestäkin edelleen tulosten ja niiden taustojen avaamisessa ja lajianalyysissä. Urheilusuoritusten analyysissä ollaan menty viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana eteenpäin, mutta se on johtanut siihen, että fokus on jopa aiempaa tiukemmin kentällä ja lihassoluissa.

”Urheilusivuilla ei näy se, että urheilu on Suomen laajin kansanliike. Sillä on yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sillähän on suunnilleen laivanrakennusteollisuuden liikevaihtokin. Urheiluseurat ovat lasten tärkein kasvuympäristö koulun ja kodin jälkeen. Mutta meille se on vain huippu-urheilua, ei kokonaisuus.”

Kupila myöntää, että hidasta parannusta on urheilun ja yhteiskunnan suhteen perkaamisessakin havaittavissa. Selänteen tapaus ei jättänyt kaikkia urheilutoimittajia sanattomiksi, urheilujohtajien ja urheilun taustalla vaikuttavan politiikan kytköksiä avataan aiem-paa useammin, ja ainakin suurkisojen yhteydessä nostetaan herkästi esiin ihmisoikeuskysymyksiä tai vähemmistöjen oikeuksien problematiikkaa.

”Näkökulmat ovat hiljalleen avartuneet, kun itse arkinen urheilutoiminta on alkanut korostaa ihan muuta kuin pelkkää voittamisen vimmaa. Fiksut toimittajat huomaavat tämän. Mutta tämän saaminen mediatoiminnan arkeen on hidas prosessi. Että oikeasti olisi toimittajia, jotka olisivat urhei-lupolitiikan asiantuntijoita, ja yhteiskunnallista ulottuvuutta pidettäisiin jutuissa mukana säännöllisesti.”

Tapaus Selänne

Urheilumanageri Aleksi Valavuori kirjoitti 25. tammikuuta Facebook-päivityksen, jossa kritisoi Suomen turvapaikanhakijapolitiikkaa ”karmivista virheistä” ja ”maailman halailusta”.

Jääkiekkolegenda Teemu Selänne vaati Valavuoren innoittamana Twitterissä 26. tammikuuta ”hyysäilyn” lopettamista. Selänne täsmensi kantojaan blogissaan 27. tammikuuta. Hän sanoutui irti rasismista, ja vaati kovempia rangaistuksia raiskaajille.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta