Urheilulehden Jari Kupilan mukaan urheilun ja yhteiskunnan suhde ymmärretään Ruotsissa syvemmin. ”Media on tosin sielläkin tuloskeskeistä.”

Oman kuplan ulkopuolella

Tapaus Selänne

Urheilumanageri Aleksi Valavuori kirjoitti 25. tammikuuta Facebook-päivityksen, jossa kritisoi Suomen turvapaikanhakijapolitiikkaa ”karmivista virheistä” ja ”maailman halailusta”.

Jääkiekkolegenda Teemu Selänne vaati Valavuoren innoittamana Twitterissä 26. tammikuuta ”hyysäilyn” lopettamista. Selänne täsmensi kantojaan blogissaan 27. tammikuuta. Hän sanoutui irti rasismista, ja vaati kovempia rangaistuksia raiskaajille.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Haapalainen, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Urheilulehden Jari Kupila sanoo yhteiskunnan olevan edelleen urheilujournalismille vieras alue.

Urheiluväkeä ja koko muuta yhteiskuntaa puhutti viime viikolla Teemu Selänteen Twitter-päivitys. Selänne ilmaisi twiitissään tukensa Aleksi Valavuoren Facebook-vuodatukselle, jossa Valavuori suoraviivaiseen tyyliinsä yhdisti turvapaikanhakijat ja seksuaalirikollisuuden.

Muutama urheilutoimitus uskaltautui ottamaan Selänteen kommentteihin kantaa. Muun muassa Helsingin Sanomien Esa Lilja näki ”ärhäkän” twiittailun istuvan huonosti Selänteen henkilöbrändiin, ja kysyi, mitä Anaheim Ducksissa olisi tuumattu, jos Selänne olisi laukonut vastaavia kommentteja peliuransa aikana.

Punnituimpiin puheenvuoroihin kuului Urheilulehden Jari Kupilan verkkohaastattelu, jossa Kupila suhteutti Selänteen kommentteja yleisempään maahanmuuttokeskusteluun ja vaati meiltä kaikilta malttia sekä turvapaikanhakijoiden syyllistämisen välttämistä.

 

Kupila sanoo näkevänsä ”Teemugaten” varovaisen käsittelyn merkkinä suomalaisen urheilukulttuurin ja urheilumedian ohuudesta. Urheilua ei vieläkään ole totuttu näkemään olennaisena osana yhteiskuntaa, ei yleisössä eikä mediassakaan.

”Urheilutoimitusten perinne on, että yhteiskunnallisia aiheita varotaan. On kuitenkin ilman muuta laajemmin kiinnostava yhteiskunnallinen kysymys, jos noin iso urheilusankari alkaa lähetellä epäselviä viestejä tällaisesta aiheesta”, Kupila sanoo.

”Perussyy urheilutoimitusten varovaisuuteen on urheilun rooli meidän yhteiskunnassamme. Meillä ajatellaan, että urheilu on olemassa siksi, että voitetaan mitaleja ja tehdään ennätyksiä kansakunnalle, edelleen mennään 1930-luvulla ajankohtaisen pienen kansakunnan agendan mukaan. Siksi mediakin on tottunut tekemään jutut lajista riippumatta yhdellä ja samalla kaavalla. Se on ihan toista kuin todellisuus urheilun seuratasolla.”

Media ei tietenkään ole urhei-lun epäselvään julkikuvaan syytön. Kupilan mukaan urheilutoimitusten rooli sen ylläpidossa on kohtuullisen iso.

”Jos kokemukset urheilusta tulevat vain mediasta, niin näyttäähän se ontolta touhulta. Siltä pohjalta voin ymmärtää niitäkin ihmisiä, jotka sanovat vihaavansa urheilua.”

 

Kupila korostaa, että urheilutoimittamisen kova ydin on hänestäkin edelleen tulosten ja niiden taustojen avaamisessa ja lajianalyysissä. Urheilusuoritusten analyysissä ollaan menty viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana eteenpäin, mutta se on johtanut siihen, että fokus on jopa aiempaa tiukemmin kentällä ja lihassoluissa.

”Urheilusivuilla ei näy se, että urheilu on Suomen laajin kansanliike. Sillä on yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sillähän on suunnilleen laivanrakennusteollisuuden liikevaihtokin. Urheiluseurat ovat lasten tärkein kasvuympäristö koulun ja kodin jälkeen. Mutta meille se on vain huippu-urheilua, ei kokonaisuus.”

Kupila myöntää, että hidasta parannusta on urheilun ja yhteiskunnan suhteen perkaamisessakin havaittavissa. Selänteen tapaus ei jättänyt kaikkia urheilutoimittajia sanattomiksi, urheilujohtajien ja urheilun taustalla vaikuttavan politiikan kytköksiä avataan aiem-paa useammin, ja ainakin suurkisojen yhteydessä nostetaan herkästi esiin ihmisoikeuskysymyksiä tai vähemmistöjen oikeuksien problematiikkaa.

”Näkökulmat ovat hiljalleen avartuneet, kun itse arkinen urheilutoiminta on alkanut korostaa ihan muuta kuin pelkkää voittamisen vimmaa. Fiksut toimittajat huomaavat tämän. Mutta tämän saaminen mediatoiminnan arkeen on hidas prosessi. Että oikeasti olisi toimittajia, jotka olisivat urhei-lupolitiikan asiantuntijoita, ja yhteiskunnallista ulottuvuutta pidettäisiin jutuissa mukana säännöllisesti.”

Tapaus Selänne

Urheilumanageri Aleksi Valavuori kirjoitti 25. tammikuuta Facebook-päivityksen, jossa kritisoi Suomen turvapaikanhakijapolitiikkaa ”karmivista virheistä” ja ”maailman halailusta”.

Jääkiekkolegenda Teemu Selänne vaati Valavuoren innoittamana Twitterissä 26. tammikuuta ”hyysäilyn” lopettamista. Selänne täsmensi kantojaan blogissaan 27. tammikuuta. Hän sanoutui irti rasismista, ja vaati kovempia rangaistuksia raiskaajille.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta