Urheilulehden Jari Kupilan mukaan urheilun ja yhteiskunnan suhde ymmärretään Ruotsissa syvemmin. ”Media on tosin sielläkin tuloskeskeistä.”

Oman kuplan ulkopuolella

Tapaus Selänne

Urheilumanageri Aleksi Valavuori kirjoitti 25. tammikuuta Facebook-päivityksen, jossa kritisoi Suomen turvapaikanhakijapolitiikkaa ”karmivista virheistä” ja ”maailman halailusta”.

Jääkiekkolegenda Teemu Selänne vaati Valavuoren innoittamana Twitterissä 26. tammikuuta ”hyysäilyn” lopettamista. Selänne täsmensi kantojaan blogissaan 27. tammikuuta. Hän sanoutui irti rasismista, ja vaati kovempia rangaistuksia raiskaajille.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Haapalainen, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Urheilulehden Jari Kupila sanoo yhteiskunnan olevan edelleen urheilujournalismille vieras alue.

Urheiluväkeä ja koko muuta yhteiskuntaa puhutti viime viikolla Teemu Selänteen Twitter-päivitys. Selänne ilmaisi twiitissään tukensa Aleksi Valavuoren Facebook-vuodatukselle, jossa Valavuori suoraviivaiseen tyyliinsä yhdisti turvapaikanhakijat ja seksuaalirikollisuuden.

Muutama urheilutoimitus uskaltautui ottamaan Selänteen kommentteihin kantaa. Muun muassa Helsingin Sanomien Esa Lilja näki ”ärhäkän” twiittailun istuvan huonosti Selänteen henkilöbrändiin, ja kysyi, mitä Anaheim Ducksissa olisi tuumattu, jos Selänne olisi laukonut vastaavia kommentteja peliuransa aikana.

Punnituimpiin puheenvuoroihin kuului Urheilulehden Jari Kupilan verkkohaastattelu, jossa Kupila suhteutti Selänteen kommentteja yleisempään maahanmuuttokeskusteluun ja vaati meiltä kaikilta malttia sekä turvapaikanhakijoiden syyllistämisen välttämistä.

 

Kupila sanoo näkevänsä ”Teemugaten” varovaisen käsittelyn merkkinä suomalaisen urheilukulttuurin ja urheilumedian ohuudesta. Urheilua ei vieläkään ole totuttu näkemään olennaisena osana yhteiskuntaa, ei yleisössä eikä mediassakaan.

”Urheilutoimitusten perinne on, että yhteiskunnallisia aiheita varotaan. On kuitenkin ilman muuta laajemmin kiinnostava yhteiskunnallinen kysymys, jos noin iso urheilusankari alkaa lähetellä epäselviä viestejä tällaisesta aiheesta”, Kupila sanoo.

”Perussyy urheilutoimitusten varovaisuuteen on urheilun rooli meidän yhteiskunnassamme. Meillä ajatellaan, että urheilu on olemassa siksi, että voitetaan mitaleja ja tehdään ennätyksiä kansakunnalle, edelleen mennään 1930-luvulla ajankohtaisen pienen kansakunnan agendan mukaan. Siksi mediakin on tottunut tekemään jutut lajista riippumatta yhdellä ja samalla kaavalla. Se on ihan toista kuin todellisuus urheilun seuratasolla.”

Media ei tietenkään ole urhei-lun epäselvään julkikuvaan syytön. Kupilan mukaan urheilutoimitusten rooli sen ylläpidossa on kohtuullisen iso.

”Jos kokemukset urheilusta tulevat vain mediasta, niin näyttäähän se ontolta touhulta. Siltä pohjalta voin ymmärtää niitäkin ihmisiä, jotka sanovat vihaavansa urheilua.”

 

Kupila korostaa, että urheilutoimittamisen kova ydin on hänestäkin edelleen tulosten ja niiden taustojen avaamisessa ja lajianalyysissä. Urheilusuoritusten analyysissä ollaan menty viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana eteenpäin, mutta se on johtanut siihen, että fokus on jopa aiempaa tiukemmin kentällä ja lihassoluissa.

”Urheilusivuilla ei näy se, että urheilu on Suomen laajin kansanliike. Sillä on yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sillähän on suunnilleen laivanrakennusteollisuuden liikevaihtokin. Urheiluseurat ovat lasten tärkein kasvuympäristö koulun ja kodin jälkeen. Mutta meille se on vain huippu-urheilua, ei kokonaisuus.”

Kupila myöntää, että hidasta parannusta on urheilun ja yhteiskunnan suhteen perkaamisessakin havaittavissa. Selänteen tapaus ei jättänyt kaikkia urheilutoimittajia sanattomiksi, urheilujohtajien ja urheilun taustalla vaikuttavan politiikan kytköksiä avataan aiem-paa useammin, ja ainakin suurkisojen yhteydessä nostetaan herkästi esiin ihmisoikeuskysymyksiä tai vähemmistöjen oikeuksien problematiikkaa.

”Näkökulmat ovat hiljalleen avartuneet, kun itse arkinen urheilutoiminta on alkanut korostaa ihan muuta kuin pelkkää voittamisen vimmaa. Fiksut toimittajat huomaavat tämän. Mutta tämän saaminen mediatoiminnan arkeen on hidas prosessi. Että oikeasti olisi toimittajia, jotka olisivat urhei-lupolitiikan asiantuntijoita, ja yhteiskunnallista ulottuvuutta pidettäisiin jutuissa mukana säännöllisesti.”

Tapaus Selänne

Urheilumanageri Aleksi Valavuori kirjoitti 25. tammikuuta Facebook-päivityksen, jossa kritisoi Suomen turvapaikanhakijapolitiikkaa ”karmivista virheistä” ja ”maailman halailusta”.

Jääkiekkolegenda Teemu Selänne vaati Valavuoren innoittamana Twitterissä 26. tammikuuta ”hyysäilyn” lopettamista. Selänne täsmensi kantojaan blogissaan 27. tammikuuta. Hän sanoutui irti rasismista, ja vaati kovempia rangaistuksia raiskaajille.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta