Milloin etninen tausta on syytä kertoa?

Journalistin ohje 26 sanoo, että ihmisen etnistä taustaa ei saa tuoda esiin halventavasti tai asiaankuulumattomasti. Mitä se tarkoittaa?

Journalistin ohje 26

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Uudella palstalla Journalisti käsittelee Journalistin ohjeita jotka ovat ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia.

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea lisääntyminen on muuttanut tapaa, jolla ihmisen etninen tausta on tuotu esiin rikosuutisissa. Viime aikoina perinteisessä mediassa on julkaistu aiempaa enemmän uutisia, joissa epäillyn tekijän tausta ja turvapaikanhakijastatus on kerrottu jo epäilyvaiheessa.

Journalistin ohjeisiin sitoutuneessa mediassa etnisen taustan kertomisesta on perinteisesti pidättäydytty, koska se leimaa helposti koko ryhmän. JSN:n linjausten mukaan taustojen kertominen on ollut perusteltua esimerkiksi silloin, kun tiedon on katsottu auttavan poliisia rikoksen selvittämisessä tai jos tieto on muuten olennainen.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että muutoksen taustalla ovat paitsi suuret turvapaikanhakijamäärät myös sosiaalisen median ja vihasivustojen aiheuttama paine.

Myös poliisi kertoo aiempaa avoimemmin, jos rikoksesta epäilty on ulkomaalaistaustainen tai turvapaikanhakija. Sadeojan mukaan uutisointitavan täytyikin muuttua.

”Jos perinteinen media vaikenee, niin sitten somet, mv-lehdet ja muut mellastavat ja ihmiset luulevat, että niissä oleva tieto on totta. Siksi meidän pitäisi pystyä kertomaan näistä asioista, mutta pysyä totuudessa ja asiallisena.”

Sadeoja korostaa, että turvapaikanhakijastatus on muuttunut oleelliseksi tiedoksi, joka on syytä kertoa. Siitä vaikenemiselle ei enää ole samoja perusteita kuin ennen.

”Tässä on kysymys Eurooppaa vuosikymmeniksi – ehkä lopullisesti – muokkaavasta muutoksesta. Silloin journalistien tehtävä on kertoa kaikki mahdollinen siihen muutokseen liittyvä tieto.”

 

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sanoo, että Journalistin ohje 26 on tulkinnanvarainen, ja että ohjeiden on kyettävä elämään ajassa, minkä takia yleiset muotoilut ovat suotavia. Hän korostaa tähän ohjeeseen sisältyvää sanaa asiaankuulumattomasti.

”Kyse on aina tapauskohtaisesta journalistisesta ratkaisusta. Jos teossa on nähtävissä, että etninen alkuperä, kansalaisuus tai turvapaikkastatus on jollain tavalla ollut teossa taustalla tai vaikuttanut rikokseen tai sen tekotapaan, niin se on olennainen tieto uutisessa.”

Ylä-Anttila sanoo, että ihmisen etninen tausta ei ole varsinainen uutiskriteeri eli esimerkiksi turvapaikanhakijuus ei tee rikoksesta uutista, mutta se voidaan katsoa olennaiseksi tiedoksi, joka on syytä kertoa.

Ylä-Anttilan mukaan Maikkarin linja ei ole viime syksyn aikana sinänsä muuttunut.

”Mutta toki turvapaikanhakijat ovat merkittävä ilmiö, jonka eri puolista on uutisoitava. Myös negatiivisista. Muutos on saattanut korostaa myös sitä, että uutisessa mainitaan että kyse on suomalaisesta tekijästä, jottei teko mene lukijan silmissä ulkomaalaisten piikkiin.”

 

Milloin tieto etnisestä taustasta sitten on oleellinen ja asiaankuuluva?

Sadeoja muistuttaa, että viimeaikaisissa raiskausepäilyissä on ongelmallista se, että kukaan ei oikeasti tiedä, onko epäillyn etnisellä taustalla oikeasti merkitystä rikoksen syntymisessä. Sadeojan mukaan viranomaisten lausunnoista on kuitenkin syntynyt erittäin perusteltu syy tuoda näkökulma esille.

Sadeoja toivoisi, että Journalistin ohjetta 26 päivitettäisiin, mutta ei osaa kertoa, miten. Hän kuitenkin toivoo, että taustan kertomisesta ei tulisi yleinen tapa.

Lukijalle pitäisi siis pystyä kertomaan, miten etninen tausta on oikeasti vaikuttanut uutisoituihin rikoksiin – jos on.

Viimeaikaisten uutisten perusteella epäiltyjen taustan ja rikosten välistä syy-yhteyttä ei ole uskottavasti kyetty uutisissa todentamaan. l

Journalistin ohje 26

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta