Milloin etninen tausta on syytä kertoa?

Journalistin ohje 26

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin ohje 26 sanoo, että ihmisen etnistä taustaa ei saa tuoda esiin halventavasti tai asiaankuulumattomasti. Mitä se tarkoittaa?

Uudella palstalla Journalisti käsittelee Journalistin ohjeita jotka ovat ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia.

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea lisääntyminen on muuttanut tapaa, jolla ihmisen etninen tausta on tuotu esiin rikosuutisissa. Viime aikoina perinteisessä mediassa on julkaistu aiempaa enemmän uutisia, joissa epäillyn tekijän tausta ja turvapaikanhakijastatus on kerrottu jo epäilyvaiheessa.

Journalistin ohjeisiin sitoutuneessa mediassa etnisen taustan kertomisesta on perinteisesti pidättäydytty, koska se leimaa helposti koko ryhmän. JSN:n linjausten mukaan taustojen kertominen on ollut perusteltua esimerkiksi silloin, kun tiedon on katsottu auttavan poliisia rikoksen selvittämisessä tai jos tieto on muuten olennainen.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että muutoksen taustalla ovat paitsi suuret turvapaikanhakijamäärät myös sosiaalisen median ja vihasivustojen aiheuttama paine.

Myös poliisi kertoo aiempaa avoimemmin, jos rikoksesta epäilty on ulkomaalaistaustainen tai turvapaikanhakija. Sadeojan mukaan uutisointitavan täytyikin muuttua.

”Jos perinteinen media vaikenee, niin sitten somet, mv-lehdet ja muut mellastavat ja ihmiset luulevat, että niissä oleva tieto on totta. Siksi meidän pitäisi pystyä kertomaan näistä asioista, mutta pysyä totuudessa ja asiallisena.”

Sadeoja korostaa, että turvapaikanhakijastatus on muuttunut oleelliseksi tiedoksi, joka on syytä kertoa. Siitä vaikenemiselle ei enää ole samoja perusteita kuin ennen.

”Tässä on kysymys Eurooppaa vuosikymmeniksi – ehkä lopullisesti – muokkaavasta muutoksesta. Silloin journalistien tehtävä on kertoa kaikki mahdollinen siihen muutokseen liittyvä tieto.”

 

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sanoo, että Journalistin ohje 26 on tulkinnanvarainen, ja että ohjeiden on kyettävä elämään ajassa, minkä takia yleiset muotoilut ovat suotavia. Hän korostaa tähän ohjeeseen sisältyvää sanaa asiaankuulumattomasti.

”Kyse on aina tapauskohtaisesta journalistisesta ratkaisusta. Jos teossa on nähtävissä, että etninen alkuperä, kansalaisuus tai turvapaikkastatus on jollain tavalla ollut teossa taustalla tai vaikuttanut rikokseen tai sen tekotapaan, niin se on olennainen tieto uutisessa.”

Ylä-Anttila sanoo, että ihmisen etninen tausta ei ole varsinainen uutiskriteeri eli esimerkiksi turvapaikanhakijuus ei tee rikoksesta uutista, mutta se voidaan katsoa olennaiseksi tiedoksi, joka on syytä kertoa.

Ylä-Anttilan mukaan Maikkarin linja ei ole viime syksyn aikana sinänsä muuttunut.

”Mutta toki turvapaikanhakijat ovat merkittävä ilmiö, jonka eri puolista on uutisoitava. Myös negatiivisista. Muutos on saattanut korostaa myös sitä, että uutisessa mainitaan että kyse on suomalaisesta tekijästä, jottei teko mene lukijan silmissä ulkomaalaisten piikkiin.”

 

Milloin tieto etnisestä taustasta sitten on oleellinen ja asiaankuuluva?

Sadeoja muistuttaa, että viimeaikaisissa raiskausepäilyissä on ongelmallista se, että kukaan ei oikeasti tiedä, onko epäillyn etnisellä taustalla oikeasti merkitystä rikoksen syntymisessä. Sadeojan mukaan viranomaisten lausunnoista on kuitenkin syntynyt erittäin perusteltu syy tuoda näkökulma esille.

Sadeoja toivoisi, että Journalistin ohjetta 26 päivitettäisiin, mutta ei osaa kertoa, miten. Hän kuitenkin toivoo, että taustan kertomisesta ei tulisi yleinen tapa.

Lukijalle pitäisi siis pystyä kertomaan, miten etninen tausta on oikeasti vaikuttanut uutisoituihin rikoksiin – jos on.

Viimeaikaisten uutisten perusteella epäiltyjen taustan ja rikosten välistä syy-yhteyttä ei ole uskottavasti kyetty uutisissa todentamaan. l

Journalistin ohje 26

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta