Milloin etninen tausta on syytä kertoa?

Journalistin ohje 26

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin ohje 26 sanoo, että ihmisen etnistä taustaa ei saa tuoda esiin halventavasti tai asiaankuulumattomasti. Mitä se tarkoittaa?

Uudella palstalla Journalisti käsittelee Journalistin ohjeita jotka ovat ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia.

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea lisääntyminen on muuttanut tapaa, jolla ihmisen etninen tausta on tuotu esiin rikosuutisissa. Viime aikoina perinteisessä mediassa on julkaistu aiempaa enemmän uutisia, joissa epäillyn tekijän tausta ja turvapaikanhakijastatus on kerrottu jo epäilyvaiheessa.

Journalistin ohjeisiin sitoutuneessa mediassa etnisen taustan kertomisesta on perinteisesti pidättäydytty, koska se leimaa helposti koko ryhmän. JSN:n linjausten mukaan taustojen kertominen on ollut perusteltua esimerkiksi silloin, kun tiedon on katsottu auttavan poliisia rikoksen selvittämisessä tai jos tieto on muuten olennainen.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että muutoksen taustalla ovat paitsi suuret turvapaikanhakijamäärät myös sosiaalisen median ja vihasivustojen aiheuttama paine.

Myös poliisi kertoo aiempaa avoimemmin, jos rikoksesta epäilty on ulkomaalaistaustainen tai turvapaikanhakija. Sadeojan mukaan uutisointitavan täytyikin muuttua.

”Jos perinteinen media vaikenee, niin sitten somet, mv-lehdet ja muut mellastavat ja ihmiset luulevat, että niissä oleva tieto on totta. Siksi meidän pitäisi pystyä kertomaan näistä asioista, mutta pysyä totuudessa ja asiallisena.”

Sadeoja korostaa, että turvapaikanhakijastatus on muuttunut oleelliseksi tiedoksi, joka on syytä kertoa. Siitä vaikenemiselle ei enää ole samoja perusteita kuin ennen.

”Tässä on kysymys Eurooppaa vuosikymmeniksi – ehkä lopullisesti – muokkaavasta muutoksesta. Silloin journalistien tehtävä on kertoa kaikki mahdollinen siihen muutokseen liittyvä tieto.”

 

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sanoo, että Journalistin ohje 26 on tulkinnanvarainen, ja että ohjeiden on kyettävä elämään ajassa, minkä takia yleiset muotoilut ovat suotavia. Hän korostaa tähän ohjeeseen sisältyvää sanaa asiaankuulumattomasti.

”Kyse on aina tapauskohtaisesta journalistisesta ratkaisusta. Jos teossa on nähtävissä, että etninen alkuperä, kansalaisuus tai turvapaikkastatus on jollain tavalla ollut teossa taustalla tai vaikuttanut rikokseen tai sen tekotapaan, niin se on olennainen tieto uutisessa.”

Ylä-Anttila sanoo, että ihmisen etninen tausta ei ole varsinainen uutiskriteeri eli esimerkiksi turvapaikanhakijuus ei tee rikoksesta uutista, mutta se voidaan katsoa olennaiseksi tiedoksi, joka on syytä kertoa.

Ylä-Anttilan mukaan Maikkarin linja ei ole viime syksyn aikana sinänsä muuttunut.

”Mutta toki turvapaikanhakijat ovat merkittävä ilmiö, jonka eri puolista on uutisoitava. Myös negatiivisista. Muutos on saattanut korostaa myös sitä, että uutisessa mainitaan että kyse on suomalaisesta tekijästä, jottei teko mene lukijan silmissä ulkomaalaisten piikkiin.”

 

Milloin tieto etnisestä taustasta sitten on oleellinen ja asiaankuuluva?

Sadeoja muistuttaa, että viimeaikaisissa raiskausepäilyissä on ongelmallista se, että kukaan ei oikeasti tiedä, onko epäillyn etnisellä taustalla oikeasti merkitystä rikoksen syntymisessä. Sadeojan mukaan viranomaisten lausunnoista on kuitenkin syntynyt erittäin perusteltu syy tuoda näkökulma esille.

Sadeoja toivoisi, että Journalistin ohjetta 26 päivitettäisiin, mutta ei osaa kertoa, miten. Hän kuitenkin toivoo, että taustan kertomisesta ei tulisi yleinen tapa.

Lukijalle pitäisi siis pystyä kertomaan, miten etninen tausta on oikeasti vaikuttanut uutisoituihin rikoksiin – jos on.

Viimeaikaisten uutisten perusteella epäiltyjen taustan ja rikosten välistä syy-yhteyttä ei ole uskottavasti kyetty uutisissa todentamaan. l

Journalistin ohje 26

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta