Maltillinen aktivisti

MV-lehdessä ei olisi ongelmaa, jos se olisi ”vain” rasistinen blogi, eikä esiintyisi varteenotettavana mediana, sanoo sivustoa vastaan kampanjoiva Hanna Huumonen.

Hanna Huumonen

Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja. Oman määritelmänsä mukaan maltillinen aktivisti.

Käynnisti tammikuun alussa kampanjan, joka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä ilmoitusrahojen päätymisestä MV-sivustolle.

SONK ja kahdeksan muuta poliittista opiskelija- ja nuorisojärjestöä vetosi 27. tammikuuta valtakunnansyyttäjänvirastoon, jotta MV-lehden toiminta otettaisiin tutkittavaksi.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

Ääripäät. Se on käsite, joka toistuu julkisessa maahanmuuttokeskustelussa. Käsite pitää sisällään ajatuksen, että on olemassa äärimmäisyyksiin taipuvaiset suvakkien ja rasistien leirit, joihin leimautumisen voi välttää kulkemalla ”kultaista keskitietä”.

”Ei voi”, sanoo MV-lehden vastaisen kampanjan käynnistänyt Hanna Huumonen.

”Ei ole mitään keskitietä. On vain ihmisiä, joiden mielestä kaikilla on ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Sitten on ihmisiä, joiden mielestä näin ei ole. Jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi ääri-islamistit, rasistit, fasistit ja niin edelleen. Jako on hyvin yksinkertainen.”

Huumonen on seurannut maahanmuuttokeskustelua ja -uutisointia eri foorumeilla viime aikoina tavallistakin tarkemmin. Hän käynnisti tammikuun alussa kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä, että ilmoitusrahat voivat päätyä yrityksen tietämättä myös MV-lehdelle.

Kampanja on tehonnut. Tällä hetkellä MV-lehdessä on vain parin yrityksen ilmoituksia – potenssilääkevalmistajan ja nettikasinon. Marraskuussa 2015 julkaistun Ylen artikkelin mukaan MV-lehti saattoi aiemmin ansaita ilmoituksilla jopa 35 000 euroa kuukaudessa.

Kampanja on tehonnut muutenkin. Huumosen mukaan tapa, jolla valtamedia käsittelee MV-lehteä, on muuttunut.

”Nyt valtamediassa puhutaan paljon MV-lehdestä, kun aiemmin siitä vaiettiin. Ennen media kirjoitti hyvin varovaisesti ”vaihtoehtomediasta”. Nyt lehdistö uskaltaa rehellisesti puhua valemediasta ja vihasivustosta.”

Huumonen havahtui toden teolla MV:n toimintatapoihin, kun Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson joutui sivuston kynsiin kirjoitettuaan blogissaan tammikuun alussa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. MV käänsi kirjoituksen keskeiset ajatukset päälaelleen ja uutisoi Karlssonin haluavan antaa ulkomaalaisille luvan raiskata.

”MV-lehdessä ei olisi ongelmaa, jos se olisi ’vain’ rasistinen blogi, eikä esiintyisi varteenotettavana mediana. Ihmiset osaisivat lukea oikeassa kontekstissa, mutta nyt sitä luetaan kuin mitä tahansa mediaa. Sivusto luo ristiriitoja ja vastakkainasetteluja. Se ruokkii vihaa ja ajaa ihmisiä äärimmilleen”, Huumonen sanoo.

MV-lehden vastaisen kampanjan kasvona toimiminen ei ole Huumosen arkeen juuri vaikuttanut. Kuoleman toivotuksia ja läheisten joukkoraiskausterveisiä tuli kampanjan alkamisen jälkeen odotetusti paljon, mutta hänen puhelinvastajansa lopulta täyttäneiden viestien sisältö hieman yllätti – kuitenkaan ei vihaisuudellaan.

”70 prosenttia oli läähätystä ja 30 seksipyyntöjä. Lopulta kävi ilmi, että minun numeroni oli julkaistu jollain seuranhakupalstalla”, Huumonen sanoo.

Hanna Huumonen

Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja. Oman määritelmänsä mukaan maltillinen aktivisti.

Käynnisti tammikuun alussa kampanjan, joka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä ilmoitusrahojen päätymisestä MV-sivustolle.

SONK ja kahdeksan muuta poliittista opiskelija- ja nuorisojärjestöä vetosi 27. tammikuuta valtakunnansyyttäjänvirastoon, jotta MV-lehden toiminta otettaisiin tutkittavaksi.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta