Maltillinen aktivisti

Hanna Huumonen

Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja. Oman määritelmänsä mukaan maltillinen aktivisti.

Käynnisti tammikuun alussa kampanjan, joka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä ilmoitusrahojen päätymisestä MV-sivustolle.

SONK ja kahdeksan muuta poliittista opiskelija- ja nuorisojärjestöä vetosi 27. tammikuuta valtakunnansyyttäjänvirastoon, jotta MV-lehden toiminta otettaisiin tutkittavaksi.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

MV-lehdessä ei olisi ongelmaa, jos se olisi ”vain” rasistinen blogi, eikä esiintyisi varteenotettavana mediana, sanoo sivustoa vastaan kampanjoiva Hanna Huumonen.

Ääripäät. Se on käsite, joka toistuu julkisessa maahanmuuttokeskustelussa. Käsite pitää sisällään ajatuksen, että on olemassa äärimmäisyyksiin taipuvaiset suvakkien ja rasistien leirit, joihin leimautumisen voi välttää kulkemalla ”kultaista keskitietä”.

”Ei voi”, sanoo MV-lehden vastaisen kampanjan käynnistänyt Hanna Huumonen.

”Ei ole mitään keskitietä. On vain ihmisiä, joiden mielestä kaikilla on ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Sitten on ihmisiä, joiden mielestä näin ei ole. Jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi ääri-islamistit, rasistit, fasistit ja niin edelleen. Jako on hyvin yksinkertainen.”

Huumonen on seurannut maahanmuuttokeskustelua ja -uutisointia eri foorumeilla viime aikoina tavallistakin tarkemmin. Hän käynnisti tammikuun alussa kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä, että ilmoitusrahat voivat päätyä yrityksen tietämättä myös MV-lehdelle.

Kampanja on tehonnut. Tällä hetkellä MV-lehdessä on vain parin yrityksen ilmoituksia – potenssilääkevalmistajan ja nettikasinon. Marraskuussa 2015 julkaistun Ylen artikkelin mukaan MV-lehti saattoi aiemmin ansaita ilmoituksilla jopa 35 000 euroa kuukaudessa.

Kampanja on tehonnut muutenkin. Huumosen mukaan tapa, jolla valtamedia käsittelee MV-lehteä, on muuttunut.

”Nyt valtamediassa puhutaan paljon MV-lehdestä, kun aiemmin siitä vaiettiin. Ennen media kirjoitti hyvin varovaisesti ”vaihtoehtomediasta”. Nyt lehdistö uskaltaa rehellisesti puhua valemediasta ja vihasivustosta.”

Huumonen havahtui toden teolla MV:n toimintatapoihin, kun Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson joutui sivuston kynsiin kirjoitettuaan blogissaan tammikuun alussa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. MV käänsi kirjoituksen keskeiset ajatukset päälaelleen ja uutisoi Karlssonin haluavan antaa ulkomaalaisille luvan raiskata.

”MV-lehdessä ei olisi ongelmaa, jos se olisi ’vain’ rasistinen blogi, eikä esiintyisi varteenotettavana mediana. Ihmiset osaisivat lukea oikeassa kontekstissa, mutta nyt sitä luetaan kuin mitä tahansa mediaa. Sivusto luo ristiriitoja ja vastakkainasetteluja. Se ruokkii vihaa ja ajaa ihmisiä äärimmilleen”, Huumonen sanoo.

MV-lehden vastaisen kampanjan kasvona toimiminen ei ole Huumosen arkeen juuri vaikuttanut. Kuoleman toivotuksia ja läheisten joukkoraiskausterveisiä tuli kampanjan alkamisen jälkeen odotetusti paljon, mutta hänen puhelinvastajansa lopulta täyttäneiden viestien sisältö hieman yllätti – kuitenkaan ei vihaisuudellaan.

”70 prosenttia oli läähätystä ja 30 seksipyyntöjä. Lopulta kävi ilmi, että minun numeroni oli julkaistu jollain seuranhakupalstalla”, Huumonen sanoo.

Hanna Huumonen

Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja. Oman määritelmänsä mukaan maltillinen aktivisti.

Käynnisti tammikuun alussa kampanjan, joka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä ilmoitusrahojen päätymisestä MV-sivustolle.

SONK ja kahdeksan muuta poliittista opiskelija- ja nuorisojärjestöä vetosi 27. tammikuuta valtakunnansyyttäjänvirastoon, jotta MV-lehden toiminta otettaisiin tutkittavaksi.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta