Maltillinen aktivisti

MV-lehdessä ei olisi ongelmaa, jos se olisi ”vain” rasistinen blogi, eikä esiintyisi varteenotettavana mediana, sanoo sivustoa vastaan kampanjoiva Hanna Huumonen.

Hanna Huumonen

Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja. Oman määritelmänsä mukaan maltillinen aktivisti.

Käynnisti tammikuun alussa kampanjan, joka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä ilmoitusrahojen päätymisestä MV-sivustolle.

SONK ja kahdeksan muuta poliittista opiskelija- ja nuorisojärjestöä vetosi 27. tammikuuta valtakunnansyyttäjänvirastoon, jotta MV-lehden toiminta otettaisiin tutkittavaksi.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

Ääripäät. Se on käsite, joka toistuu julkisessa maahanmuuttokeskustelussa. Käsite pitää sisällään ajatuksen, että on olemassa äärimmäisyyksiin taipuvaiset suvakkien ja rasistien leirit, joihin leimautumisen voi välttää kulkemalla ”kultaista keskitietä”.

”Ei voi”, sanoo MV-lehden vastaisen kampanjan käynnistänyt Hanna Huumonen.

”Ei ole mitään keskitietä. On vain ihmisiä, joiden mielestä kaikilla on ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Sitten on ihmisiä, joiden mielestä näin ei ole. Jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi ääri-islamistit, rasistit, fasistit ja niin edelleen. Jako on hyvin yksinkertainen.”

Huumonen on seurannut maahanmuuttokeskustelua ja -uutisointia eri foorumeilla viime aikoina tavallistakin tarkemmin. Hän käynnisti tammikuun alussa kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä, että ilmoitusrahat voivat päätyä yrityksen tietämättä myös MV-lehdelle.

Kampanja on tehonnut. Tällä hetkellä MV-lehdessä on vain parin yrityksen ilmoituksia – potenssilääkevalmistajan ja nettikasinon. Marraskuussa 2015 julkaistun Ylen artikkelin mukaan MV-lehti saattoi aiemmin ansaita ilmoituksilla jopa 35 000 euroa kuukaudessa.

Kampanja on tehonnut muutenkin. Huumosen mukaan tapa, jolla valtamedia käsittelee MV-lehteä, on muuttunut.

”Nyt valtamediassa puhutaan paljon MV-lehdestä, kun aiemmin siitä vaiettiin. Ennen media kirjoitti hyvin varovaisesti ”vaihtoehtomediasta”. Nyt lehdistö uskaltaa rehellisesti puhua valemediasta ja vihasivustosta.”

Huumonen havahtui toden teolla MV:n toimintatapoihin, kun Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson joutui sivuston kynsiin kirjoitettuaan blogissaan tammikuun alussa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. MV käänsi kirjoituksen keskeiset ajatukset päälaelleen ja uutisoi Karlssonin haluavan antaa ulkomaalaisille luvan raiskata.

”MV-lehdessä ei olisi ongelmaa, jos se olisi ’vain’ rasistinen blogi, eikä esiintyisi varteenotettavana mediana. Ihmiset osaisivat lukea oikeassa kontekstissa, mutta nyt sitä luetaan kuin mitä tahansa mediaa. Sivusto luo ristiriitoja ja vastakkainasetteluja. Se ruokkii vihaa ja ajaa ihmisiä äärimmilleen”, Huumonen sanoo.

MV-lehden vastaisen kampanjan kasvona toimiminen ei ole Huumosen arkeen juuri vaikuttanut. Kuoleman toivotuksia ja läheisten joukkoraiskausterveisiä tuli kampanjan alkamisen jälkeen odotetusti paljon, mutta hänen puhelinvastajansa lopulta täyttäneiden viestien sisältö hieman yllätti – kuitenkaan ei vihaisuudellaan.

”70 prosenttia oli läähätystä ja 30 seksipyyntöjä. Lopulta kävi ilmi, että minun numeroni oli julkaistu jollain seuranhakupalstalla”, Huumonen sanoo.

Hanna Huumonen

Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja. Oman määritelmänsä mukaan maltillinen aktivisti.

Käynnisti tammikuun alussa kampanjan, joka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä ilmoitusrahojen päätymisestä MV-sivustolle.

SONK ja kahdeksan muuta poliittista opiskelija- ja nuorisojärjestöä vetosi 27. tammikuuta valtakunnansyyttäjänvirastoon, jotta MV-lehden toiminta otettaisiin tutkittavaksi.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta