Maltillinen aktivisti

Hanna Huumonen

Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja. Oman määritelmänsä mukaan maltillinen aktivisti.

Käynnisti tammikuun alussa kampanjan, joka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä ilmoitusrahojen päätymisestä MV-sivustolle.

SONK ja kahdeksan muuta poliittista opiskelija- ja nuorisojärjestöä vetosi 27. tammikuuta valtakunnansyyttäjänvirastoon, jotta MV-lehden toiminta otettaisiin tutkittavaksi.

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

MV-lehdessä ei olisi ongelmaa, jos se olisi ”vain” rasistinen blogi, eikä esiintyisi varteenotettavana mediana, sanoo sivustoa vastaan kampanjoiva Hanna Huumonen.

Ääripäät. Se on käsite, joka toistuu julkisessa maahanmuuttokeskustelussa. Käsite pitää sisällään ajatuksen, että on olemassa äärimmäisyyksiin taipuvaiset suvakkien ja rasistien leirit, joihin leimautumisen voi välttää kulkemalla ”kultaista keskitietä”.

”Ei voi”, sanoo MV-lehden vastaisen kampanjan käynnistänyt Hanna Huumonen.

”Ei ole mitään keskitietä. On vain ihmisiä, joiden mielestä kaikilla on ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Sitten on ihmisiä, joiden mielestä näin ei ole. Jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi ääri-islamistit, rasistit, fasistit ja niin edelleen. Jako on hyvin yksinkertainen.”

Huumonen on seurannut maahanmuuttokeskustelua ja -uutisointia eri foorumeilla viime aikoina tavallistakin tarkemmin. Hän käynnisti tammikuun alussa kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä, että ilmoitusrahat voivat päätyä yrityksen tietämättä myös MV-lehdelle.

Kampanja on tehonnut. Tällä hetkellä MV-lehdessä on vain parin yrityksen ilmoituksia – potenssilääkevalmistajan ja nettikasinon. Marraskuussa 2015 julkaistun Ylen artikkelin mukaan MV-lehti saattoi aiemmin ansaita ilmoituksilla jopa 35 000 euroa kuukaudessa.

Kampanja on tehonnut muutenkin. Huumosen mukaan tapa, jolla valtamedia käsittelee MV-lehteä, on muuttunut.

”Nyt valtamediassa puhutaan paljon MV-lehdestä, kun aiemmin siitä vaiettiin. Ennen media kirjoitti hyvin varovaisesti ”vaihtoehtomediasta”. Nyt lehdistö uskaltaa rehellisesti puhua valemediasta ja vihasivustosta.”

Huumonen havahtui toden teolla MV:n toimintatapoihin, kun Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson joutui sivuston kynsiin kirjoitettuaan blogissaan tammikuun alussa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. MV käänsi kirjoituksen keskeiset ajatukset päälaelleen ja uutisoi Karlssonin haluavan antaa ulkomaalaisille luvan raiskata.

”MV-lehdessä ei olisi ongelmaa, jos se olisi ’vain’ rasistinen blogi, eikä esiintyisi varteenotettavana mediana. Ihmiset osaisivat lukea oikeassa kontekstissa, mutta nyt sitä luetaan kuin mitä tahansa mediaa. Sivusto luo ristiriitoja ja vastakkainasetteluja. Se ruokkii vihaa ja ajaa ihmisiä äärimmilleen”, Huumonen sanoo.

MV-lehden vastaisen kampanjan kasvona toimiminen ei ole Huumosen arkeen juuri vaikuttanut. Kuoleman toivotuksia ja läheisten joukkoraiskausterveisiä tuli kampanjan alkamisen jälkeen odotetusti paljon, mutta hänen puhelinvastajansa lopulta täyttäneiden viestien sisältö hieman yllätti – kuitenkaan ei vihaisuudellaan.

”70 prosenttia oli läähätystä ja 30 seksipyyntöjä. Lopulta kävi ilmi, että minun numeroni oli julkaistu jollain seuranhakupalstalla”, Huumonen sanoo.

Hanna Huumonen

Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja. Oman määritelmänsä mukaan maltillinen aktivisti.

Käynnisti tammikuun alussa kampanjan, joka tarkoituksena on muistuttaa yrityksiä ilmoitusrahojen päätymisestä MV-sivustolle.

SONK ja kahdeksan muuta poliittista opiskelija- ja nuorisojärjestöä vetosi 27. tammikuuta valtakunnansyyttäjänvirastoon, jotta MV-lehden toiminta otettaisiin tutkittavaksi.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta