Leipälajin perässä

Salla Vuorikoski, 38, aloittaa helmikuussa Ylessä ajankohtaistoimittajana. Hän on työskennellyt MTV:ssä vuodesta 2002 muun muassa 45 minuuttia -ohjelmassa, tv-uutisreportterina, nettitoimituksessa ja Radio Novan uutisissa. Ennen MTV-uraansa Vuorikoski teki opintojen ohessa toimittajan töitä Ylen Radio Keski-Suomessa.

JOURNALISTI
4.2.2016

Nina Erho, teksti

Salla Vuorikoski, 38, aloittaa helmikuussa Ylessä ajankohtaistoimittajana.

Miksi siirryt pitkältä MTV-uralta Yleen?

Leipälajini on perehtyvä journalismi ja omien uutisten hakeminen, ja työnkuva Ylellä alleviivaa sitä. Koen palvelevani yleisöä ja journalismia parhaiten tutkivana toimittajana. Neljäntoista MTV-vuoden jälkeen haluan myös ravistella ajatteluani. Lähtöpäätös ei ollut helppo, mutta uusi ympäristö tuo uutta kulmaa.

 

Mikä Maikkarista työntää, mikä Yleen vetää?

En lähde mitenkään ovet paukkuen vaan haikein mielin – vuodet MTV:ssä ovat olleet hyviä. Toisaalta realismia on, että MTV:n uutistoimituksen resurssit ovat pienentyneet, mikä on vaikuttanut omaankin työhöni. Alan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa joka paikassa.

 

Some-imagosi on aktiivinen, jopa kantaa ottava. Pysyykö se samanlaisena?

Moni on kysynyt sitä, mutta Yleltä ei ole puolella sanallakaan vihjattu, että sen pitäisi muuttua. Mielestäni aktiivisuus somessa on työnantajankin etu. On yleisön palvelua olla tavoitettavissa. Kaikkien toimittajien pitäisi tehdä sitä jollain tavalla, tulla alas norsunluutornista.

 

Käytät Periscopeakin, kokemuksesi siitä?

Koska perinteinen televisio vaatii paljon töitä ennen lähetystä, on kiinnostavaa voida ”vaan avata” kanava, mutta itselläni se on vielä kokeiluasteella. Olen yrittänyt miettiä, miten Periscope voisi tukea yhteiskunnallista journalismia.

 

Olet tutkiva journalisti. Mistä rohkeus siihen työhön?

Olen luonteeltani utelias ja kriittinen, ja jos jostain tuntuu puuttuvan tietoa, minulle tulee voimakas tarve setviä sitä. Rohkeus kehittyy, kun tekee paljon juttuja, joiden sisältö ei miellytä kaikkia. Siitä riippumatta yritän kohdella ihmisiä aina asiallisesti, silloin työnteko on itsellekin helpompaa.

 

Miten käsittelet ryöpytystä?

Kun postia tulee, lähden viivoittimen kanssa katsomaan, missä siinä on asia, esimerkiksi väitetty virhe, joka vaatii toimenpiteitä. Jos kyse on vain haukkumisesta, painan deleteä. Tosin saamani palaute on pääasiallisesti ollut siedettävää, ei itseä tai läheisiä vakavasti uhkaavaa.

 

Mitä aihetta toimittajien pitäisi selvittää enemmän?

Alueellisen vallankäytön seurantaa ei saa päästää hiipumaan. Kaikissa aiheissa pitäisi olla aikaa ja motivaatiota tehdä enemmän kun pyytää kommentti ja vastakommentti. Tutkivaa asennetta tarvitaan myös arkisessa uutistyössä.

 

Mitä teet vapaa-ajalla?

Ennen tein journalismia aina yötä myöten, mutta olen yrittänyt opetella järkevämpää elämänrytmiä. Välillä toki lipsahtaa. Harrastan liikuntaa, talvella hiihtoa. Sitäkin tarvitaan, että ”ollaan vaan”. Silloin syntyy tilaa uusille ideoille ja aiheille.

Salla Vuorikoski, 38, aloittaa helmikuussa Ylessä ajankohtaistoimittajana. Hän on työskennellyt MTV:ssä vuodesta 2002 muun muassa 45 minuuttia -ohjelmassa, tv-uutisreportterina, nettitoimituksessa ja Radio Novan uutisissa. Ennen MTV-uraansa Vuorikoski teki opintojen ohessa toimittajan töitä Ylen Radio Keski-Suomessa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta