Leipälajin perässä

Salla Vuorikoski, 38, aloittaa helmikuussa Ylessä ajankohtaistoimittajana. Hän on työskennellyt MTV:ssä vuodesta 2002 muun muassa 45 minuuttia -ohjelmassa, tv-uutisreportterina, nettitoimituksessa ja Radio Novan uutisissa. Ennen MTV-uraansa Vuorikoski teki opintojen ohessa toimittajan töitä Ylen Radio Keski-Suomessa.

JOURNALISTI
4.2.2016

Nina Erho, teksti

Salla Vuorikoski, 38, aloittaa helmikuussa Ylessä ajankohtaistoimittajana.

Miksi siirryt pitkältä MTV-uralta Yleen?

Leipälajini on perehtyvä journalismi ja omien uutisten hakeminen, ja työnkuva Ylellä alleviivaa sitä. Koen palvelevani yleisöä ja journalismia parhaiten tutkivana toimittajana. Neljäntoista MTV-vuoden jälkeen haluan myös ravistella ajatteluani. Lähtöpäätös ei ollut helppo, mutta uusi ympäristö tuo uutta kulmaa.

 

Mikä Maikkarista työntää, mikä Yleen vetää?

En lähde mitenkään ovet paukkuen vaan haikein mielin – vuodet MTV:ssä ovat olleet hyviä. Toisaalta realismia on, että MTV:n uutistoimituksen resurssit ovat pienentyneet, mikä on vaikuttanut omaankin työhöni. Alan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa joka paikassa.

 

Some-imagosi on aktiivinen, jopa kantaa ottava. Pysyykö se samanlaisena?

Moni on kysynyt sitä, mutta Yleltä ei ole puolella sanallakaan vihjattu, että sen pitäisi muuttua. Mielestäni aktiivisuus somessa on työnantajankin etu. On yleisön palvelua olla tavoitettavissa. Kaikkien toimittajien pitäisi tehdä sitä jollain tavalla, tulla alas norsunluutornista.

 

Käytät Periscopeakin, kokemuksesi siitä?

Koska perinteinen televisio vaatii paljon töitä ennen lähetystä, on kiinnostavaa voida ”vaan avata” kanava, mutta itselläni se on vielä kokeiluasteella. Olen yrittänyt miettiä, miten Periscope voisi tukea yhteiskunnallista journalismia.

 

Olet tutkiva journalisti. Mistä rohkeus siihen työhön?

Olen luonteeltani utelias ja kriittinen, ja jos jostain tuntuu puuttuvan tietoa, minulle tulee voimakas tarve setviä sitä. Rohkeus kehittyy, kun tekee paljon juttuja, joiden sisältö ei miellytä kaikkia. Siitä riippumatta yritän kohdella ihmisiä aina asiallisesti, silloin työnteko on itsellekin helpompaa.

 

Miten käsittelet ryöpytystä?

Kun postia tulee, lähden viivoittimen kanssa katsomaan, missä siinä on asia, esimerkiksi väitetty virhe, joka vaatii toimenpiteitä. Jos kyse on vain haukkumisesta, painan deleteä. Tosin saamani palaute on pääasiallisesti ollut siedettävää, ei itseä tai läheisiä vakavasti uhkaavaa.

 

Mitä aihetta toimittajien pitäisi selvittää enemmän?

Alueellisen vallankäytön seurantaa ei saa päästää hiipumaan. Kaikissa aiheissa pitäisi olla aikaa ja motivaatiota tehdä enemmän kun pyytää kommentti ja vastakommentti. Tutkivaa asennetta tarvitaan myös arkisessa uutistyössä.

 

Mitä teet vapaa-ajalla?

Ennen tein journalismia aina yötä myöten, mutta olen yrittänyt opetella järkevämpää elämänrytmiä. Välillä toki lipsahtaa. Harrastan liikuntaa, talvella hiihtoa. Sitäkin tarvitaan, että ”ollaan vaan”. Silloin syntyy tilaa uusille ideoille ja aiheille.

Salla Vuorikoski, 38, aloittaa helmikuussa Ylessä ajankohtaistoimittajana. Hän on työskennellyt MTV:ssä vuodesta 2002 muun muassa 45 minuuttia -ohjelmassa, tv-uutisreportterina, nettitoimituksessa ja Radio Novan uutisissa. Ennen MTV-uraansa Vuorikoski teki opintojen ohessa toimittajan töitä Ylen Radio Keski-Suomessa.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta