Taustatoimittaja. Juha Kauppista pyydettiin keväällä 2013 Talvivaara-elokuvan käsikirjoitustiimiin. ”Siinä vaiheessa tyylilaji oli farssi. Yhtenä päähenkilönä oli puhuva kala, jolla on pyöreät silmälasit.”

Juha Kauppisen näköinen mies

JOURNALISTI
4.2.2016

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Tutkivien toimittajien työ näkyy Talvivaara-elokuvassa.

Talvivaarasta kertovassa Jättiläinen-elokuvassa on kohtaus, jonka nähtyään Juha Kauppiselle tuli ”friikki olo”. Rupesi naurattamaankin.

Kohtauksessa elokuvan päähenkilö, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virkamies Jussi (näyttelijä Joonas Saartamo) kaivaa Helsingin Arvopaperikeskuksessa tietoja Talvivaaran omistajista.

Kohtaus on kuin katkelma Kauppisen juttukeikasta vuonna 2010, kun hän teki Apuun yhden monista Talvivaara-paljastusjutuistaan. Jutussa tuotiin esiin muun muassa Talvivaaraan liittyviä päätöksiä tehneiden virkamiehen ja maakuntapäättäjien Talvivaara-omistuksia.

”Kieltämättä elokuvaa katsoessa tuli aika outo tunne juuri siinä kohdassa. Myös Pekka Perä on sanonut, että elokuvan Jussi on sekoitus avin virkamiestä ja minua”, Kauppinen sanoo.

Luontotoimittajana pitkään työskennellyt Kauppinen, 40, on vapaa tutkiva journalisti, joka on kirjoittanut lukuisia paljastusuutisia ja analyysejä Talvivaarasta. Kauppisen ja toimittaja Sampsa Oinaalan toimittama Talvivaara-kirja ilmestyy maaliskuussa.

Kauppinen on leimautunut Talvivaara-toimittajaksi siinä määrin, että mediassa on kirjoitettu ”Kauppisen linjasta” erotuksena elinkeinoelämän näkemyksiä painottavalle journalismille.

”Tapa, jolla elokuvaa nyt käsitellään mediassa, on ollut minulle yllätys. En uskonut, että minua tullaan haastattelemaan tästä aiheesta.”

Jättiläistä käsittelevissä kirjoituksissa ja keskusteluissa on pohdittu, onko elokuva ”totta”. Kauppinen muistuttaa sanonnasta, jonka mukaan elokuva on todellisuutta, josta on tylsät kohdat leikattu pois.

Jättiläinen kertoo paitsi tulkinnan Talvivaaran tapahtumista myös suomalaisesta korruptiosta – aiheesta, jonka Kauppinen tuntee hyvin virkamiesten kanssa käymiensä lukuisten luottamuksellisten keskusteluiden takia.

Kahden päähenkilön eli nuoren ja vanhemman virkamiehen välille on vahvasti kärjistetty todellinen vastakkainasettelu. Peter Franzenin esittämään korruptoituneen virkamiehen Raimon hahmoon kiteytyy kaikki paha, mitä virkakoneistosta löytyy.

”Tiedän, että tällainen korruption muoto on olemassa. Virkamies tietää miten hänen kuuluu toimia. Korruptio on kirjoitettu näkyväksi tähän virkamieshahmoon.”

Kauppinen toimi elokuvan käsikirjoitustiimin apuna vuodesta 2013. Työryhmään kuuluivat myös toimittaja Hanna Nikkanen ja käsikirjoitusopiskelija Anna Brotkin.

Toisinaan Kauppinen sai toimia myös ”jarrumiehenä” ettei tapahtumia dramatisoitaisi liikaa. Elokuvaväki teki kaikki sisältöön liittyvät ratkaisut itse.

”Tarina ja vuorosanat ovat käsikirjoittajan. Asiat tapahtuvat paikoin vähän eri järjestyksessä kuin oikeasti.”

Jättiläinen, Ensi-ilta elokuvateattereissa 22. 1. 2016 Ohjaus: Aleksi Salmenperä Käsikirjoitus: Pekko Pesonen



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta