Hyödyllinen katse taakse

Pekka Lähteenmäki, 42

Talouselämän toimittaja vuodesta 2004.

Työskennellyt toimittajana myös uutistoimisto Reutersilla, bisnes.fi-aikakauslehdessä ja Helsingin Sanomissa.

 

Juha-Matti Mäntylä, 41

Talouselämän toimittaja vuodesta 2008.

Työskennellyt toimittajana myös Tietoviikossa sekä bisnes.fi-aikakauslehdessä.

JOURNALISTI
4.2.2016

Nina Erho, teksti
Talouselämä, kuva

Talouselämän toimittajien Pekka Lähteenmäen ja Juha-Matti Mäntylän 18. joulukuuta julkaistu juttu käsitteli lehden vuoden varrella tekemiä, virheelliseksi osoittautuneita ennusteita.

”Tietenkään kukaan ei halua tehdä virheitä, ja tehdyt halutaan oikaista, mutta ennustukset eroavat asiavirheistä. Vääriä ennustuksia perkaava juttu on toimituksellemme aika luonteva, koska jokainen tietää, että taloudessa tulee yllätyksiä. Sitä voi ennustaa ja spekuloida, mutta aina ei voi osua oikeaan. Jos voisi, olisi hirveän rikas”, sanoo Talouselämän toimittaja Pekka Lähteenmäki.

”Ensimmäinen tällainen juttu tehtiin vuosi sitten. Idea oli päätoimittajan, joka halusi, että vastapainoksi kritiikillemme yritysten toiminnasta arvioimme kriittisesti myös omaa toimintaamme ja naurammekin sille. Itseensä ja lukijoihin pitää pystyä luottamaan niin, että sen voi tehdä.

Myös ensimmäisellä kerralla esimerkkejä kysyttiin toimitukselta, ja ehdotin omaa juttuani, joka päätyikin mukaan. Olin spekuloinut, että Rolls-Royce ostaisi Wärtsilän.”

”Näin ytimekäs juttu ei yleensä tarvitse kahta toimittajaa, mutta minulla oli joulun alla paljon juttuja tekeillä ja siihen tuli flunssa, joten päätettiin, että Pekka auttaa. Toisaalta juttu oli työläs, koska menneitä oli äkkiseltään yllättävän hankala hahmottaa”, sanoo toimittaja Juha-Matti Mäntylä.

”Aiheiden etsinnässä painottui alkuvuosi, koska sen jälkeen oli ehtinyt tapahtua eniten. Helpoin oli arvioida ennusteita, joihin liittyi numeroita, kuten öljyn hintaa. Mahdollisista aiheista syntyi hyviä keskusteluja. Itseensä ottamisia juttu ei aiheuttanut, vitsailua kyllä.

Alussa en arvannut, miten mielenkiintoinen projekti olisi omankin työn kannalta. Sen tekeminen kirkasti, millainen viime vuosi oikein oli ja miten mahdotonta ennen eduskuntavaaleja oli arvata, mitä Sipilän hallitus tekisi ja mistä puhuttaisiin syksyllä.

Saadut oivallukset vaikuttavat tänäkin vuonna. Toimittajana helposti raportoi, mitä ekonomisti, poliitikko tai dosentti sanoo, mutta tietojen pohjalta pitää uskaltaa myös itse arvioida, mihin askelmerkit näyttävät johtavan. Tämä juttutyyppi testaa hyvin, uskallettiinko olla etunojassa ja tuottaa lukijoille tulevaisuuden tulkinnan palvelua.”

Pekka Lähteenmäki, 42

Talouselämän toimittaja vuodesta 2004.

Työskennellyt toimittajana myös uutistoimisto Reutersilla, bisnes.fi-aikakauslehdessä ja Helsingin Sanomissa.

 

Juha-Matti Mäntylä, 41

Talouselämän toimittaja vuodesta 2008.

Työskennellyt toimittajana myös Tietoviikossa sekä bisnes.fi-aikakauslehdessä.

Tommi Niemisen valinta

Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen valitsi esiteltäväksi Talouselämän toimittajien Pekka Lähteenmäen ja Juha-Matti Mäntylän 18. joulukuuta julkaistun jutun, joka käsitteli lehden vuoden varrella tekemiä, virheelliseksi osoittautuneita ennusteita.

”Talouselämä kertoi ennustaneensa tai spekuloineensa pieleen esimerkiksi Alcatel-yhtiön ostohinnan Nokialle, Finnairin lähitulevaisuuden, öljyn hinnan kehityksen, Sipilän hallituksen pakkolait ja Suomen talouskasvun.

Juttu ei möyri itsesäälissä eikä ruoski yksittäisiä toimittajiaan, mutta kertoo pahemmin selittelemättä ja suoraselkäisesti, missä vuoden 2015 talousennusteissa Talouselämä ampui ohi koko maalitaulun. Näin toimii lehti, joka luottaa itseensä, toimituskulttuuriinsa ja työntekijöihinsä.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta