Hyödyllinen katse taakse

Pekka Lähteenmäki, 42

Talouselämän toimittaja vuodesta 2004.

Työskennellyt toimittajana myös uutistoimisto Reutersilla, bisnes.fi-aikakauslehdessä ja Helsingin Sanomissa.

 

Juha-Matti Mäntylä, 41

Talouselämän toimittaja vuodesta 2008.

Työskennellyt toimittajana myös Tietoviikossa sekä bisnes.fi-aikakauslehdessä.

JOURNALISTI
4.2.2016

Nina Erho, teksti
Talouselämä, kuva

Talouselämän toimittajien Pekka Lähteenmäen ja Juha-Matti Mäntylän 18. joulukuuta julkaistu juttu käsitteli lehden vuoden varrella tekemiä, virheelliseksi osoittautuneita ennusteita.

”Tietenkään kukaan ei halua tehdä virheitä, ja tehdyt halutaan oikaista, mutta ennustukset eroavat asiavirheistä. Vääriä ennustuksia perkaava juttu on toimituksellemme aika luonteva, koska jokainen tietää, että taloudessa tulee yllätyksiä. Sitä voi ennustaa ja spekuloida, mutta aina ei voi osua oikeaan. Jos voisi, olisi hirveän rikas”, sanoo Talouselämän toimittaja Pekka Lähteenmäki.

”Ensimmäinen tällainen juttu tehtiin vuosi sitten. Idea oli päätoimittajan, joka halusi, että vastapainoksi kritiikillemme yritysten toiminnasta arvioimme kriittisesti myös omaa toimintaamme ja naurammekin sille. Itseensä ja lukijoihin pitää pystyä luottamaan niin, että sen voi tehdä.

Myös ensimmäisellä kerralla esimerkkejä kysyttiin toimitukselta, ja ehdotin omaa juttuani, joka päätyikin mukaan. Olin spekuloinut, että Rolls-Royce ostaisi Wärtsilän.”

”Näin ytimekäs juttu ei yleensä tarvitse kahta toimittajaa, mutta minulla oli joulun alla paljon juttuja tekeillä ja siihen tuli flunssa, joten päätettiin, että Pekka auttaa. Toisaalta juttu oli työläs, koska menneitä oli äkkiseltään yllättävän hankala hahmottaa”, sanoo toimittaja Juha-Matti Mäntylä.

”Aiheiden etsinnässä painottui alkuvuosi, koska sen jälkeen oli ehtinyt tapahtua eniten. Helpoin oli arvioida ennusteita, joihin liittyi numeroita, kuten öljyn hintaa. Mahdollisista aiheista syntyi hyviä keskusteluja. Itseensä ottamisia juttu ei aiheuttanut, vitsailua kyllä.

Alussa en arvannut, miten mielenkiintoinen projekti olisi omankin työn kannalta. Sen tekeminen kirkasti, millainen viime vuosi oikein oli ja miten mahdotonta ennen eduskuntavaaleja oli arvata, mitä Sipilän hallitus tekisi ja mistä puhuttaisiin syksyllä.

Saadut oivallukset vaikuttavat tänäkin vuonna. Toimittajana helposti raportoi, mitä ekonomisti, poliitikko tai dosentti sanoo, mutta tietojen pohjalta pitää uskaltaa myös itse arvioida, mihin askelmerkit näyttävät johtavan. Tämä juttutyyppi testaa hyvin, uskallettiinko olla etunojassa ja tuottaa lukijoille tulevaisuuden tulkinnan palvelua.”

Pekka Lähteenmäki, 42

Talouselämän toimittaja vuodesta 2004.

Työskennellyt toimittajana myös uutistoimisto Reutersilla, bisnes.fi-aikakauslehdessä ja Helsingin Sanomissa.

 

Juha-Matti Mäntylä, 41

Talouselämän toimittaja vuodesta 2008.

Työskennellyt toimittajana myös Tietoviikossa sekä bisnes.fi-aikakauslehdessä.

Tommi Niemisen valinta

Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen valitsi esiteltäväksi Talouselämän toimittajien Pekka Lähteenmäen ja Juha-Matti Mäntylän 18. joulukuuta julkaistun jutun, joka käsitteli lehden vuoden varrella tekemiä, virheelliseksi osoittautuneita ennusteita.

”Talouselämä kertoi ennustaneensa tai spekuloineensa pieleen esimerkiksi Alcatel-yhtiön ostohinnan Nokialle, Finnairin lähitulevaisuuden, öljyn hinnan kehityksen, Sipilän hallituksen pakkolait ja Suomen talouskasvun.

Juttu ei möyri itsesäälissä eikä ruoski yksittäisiä toimittajiaan, mutta kertoo pahemmin selittelemättä ja suoraselkäisesti, missä vuoden 2015 talousennusteissa Talouselämä ampui ohi koko maalitaulun. Näin toimii lehti, joka luottaa itseensä, toimituskulttuuriinsa ja työntekijöihinsä.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta