Matkalla töihin. Antti Arnkil käy kirjailijoiden kanssa tekstejä läpi usein kahviloissa. ”Parasta on, kun pääsee lukemaan ihan ensimmäisiä versioita. Silloin ollaan luomistyön mysteerin äärellä. Kaikki on vielä auki, mutta näkee jo uuden jutun.”

Näkyvä tekstikätilö

JOURNALISTI
15.12.2016

Marja Honkonen, teksti
Laura Oja, kuva

Kustannustoimittaja Antti Arnkil on myös esseisti ja aktiivinen some-keskustelija. Rooleilla on ristiriitansa.

Puolet ajasta näkymättömänä kustannustoimittajana, puolet näkyvänä esseistinä ja Twitter-vaikuttajana. Antti Arnkil ei aivan mahdu kustannusalan taustapuurtajan muottiin.

”Enää ei ole institutionaalista koodia, että jos on valinnut kustannustoimittajan työn, tekee vain sitä 50 vuotta ja jää sitten kultakellon kanssa eläkkeelle. Mutta onko sitä koskaan ollutkaan”, hän kysyy.

Arnkil ei janoa kirjailijoilta kiitoksia esipuheissa, mutta huomauttaa, että myös hänen niitä vieroksunut ystävänsä ja esikuvansa, edesmennyt kustannustoimittaja Silja Hiidenheimo oli näkyvä hahmo.

”Hän opetti, väitteli baareissa, kirjoitti silloin tällöin esseitä ja hillui myös jonkin verran somessa.”

 

Arnkil siirtyi reilu vuosi sitten Otavalta Siltalalle saadakseen aikaa omalle kirjoitustyölleen. Alkuvuoden hän kirjoitti esseekirjaa Raittilan linja. Toisen puolivuotisen Arnkil toimitti.

”Olen tyytyväinen ratkaisuuni. Sellaista vapautta, josta haaveilin, ei kuitenkaan ole. Aika ei ikinä riitä.”

Kahdessa roolissa toimimisesta Arnkil on kuullut myös soraääniä. Molemmat vievät paljon aikaa, eivätkä ole selvärajaisia.

 

Kustannustoimittajilta myös vaaditaan koko ajan enemmän. Kustantamot pyörivät yhä pienemmällä määrällä ammattilaisia, nimikkeitä on paljon ja kaikkien pitäisi myydä.

Arnkil huomauttaa, että kirjamarkkinoiden kriisi on nimenomaan instituutioiden kriisi. Valikoiman kasvaessa voittajia ovat lukija ja ne, jotka haluavat tekstinsä julki.

Arnkilin mielestä kustannustoimittajan tärkein taito on innostua ja pysyä silti kriittisenä. Huomionsa tekstistä on tehtävä oikeaan aikaan ja niin, että kirjoittaja kykenee ottamaan ne vastaan.

Kun Arnkilin omia tekstejä ruoditaan, hänen olonsa on paljas. Pöytälaatikkokirjailijuus olisi turvallisempaa, pelkkää lunastamatonta lupausta – muttei vaihtoehto.

”On paljon hienompaa, kun tekstistä tulee jaettu.”

Julkkikseksi hän ei kaipaa.

”Jos pyrkisin julkisuuteen, en kirjoittaisi kirjallisuusesseitä.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta