Eläköön kirja

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
15.12.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Tämä on Journalistin kirjallisuusaiheinen teemanumero. Huomiomme on journalistien tekemissä ja alaan liittyvissä teoksissa, jotka ovat ilmestyneet tänä vuonna. Myös vakiosisältömme ovat taipuneet teeman tarpeisiin. Verkkolehteen lisäämme sen, mikä ei mahdu painetun lehden palstoille: lähes sadan teoksen luettelon journalistien kirjoista.

Monelle journalistille kirja on luonteva muoto tarkastella työn kautta tutuksi tulleita aiheita perusteellisemmin kuin se on mahdollista normaalilla julkaisufoorumilla. Kirjantekijä voi käyttää ja syventää erikoisosaamistaan, hahmottaa isoja kehityskulkuja. Joillekin oma teos on osa unelmaa.

Suomessa ilmestyy kymmenkunta tuhatta kirjaa vuodessa. Määrästä runsas kolmannes on kaupallisten kustantajien julkaisemia teoksia. Muiden taustalla on joku yhteisö, yritys tai muu taho. Omakustanteiden ja pienkustantamoiden teosten tarkasta määrästä ei ole tietoa.

Kirjojen sisällön monimuotoisuutta ei voi muuntaa numeroiksi. Aihemaailma on rajaton. Perinteinen kolmijako kauno-, tieto- ja oppikirjoihin sopii suurpiirteisen luokittelun pohjaksi, mutta yhä yleisemmin kirjantekijät rikkovat rajoja ja tarkastelevat sujuvasti aiheitaan fiktion ja faktan keinoilla.

Tarjonnan laajuuden perusteella Suomi on populaation kokoon suhteutettuna edelleen kirjojen maa. Vanha ajatus suomalaisista lukijakansana on ihan perusteltu, vaikka digitaalinen murros ja ajankäyttötapojen muuttuminen tuntuvat myös kirja-alalla. Kannattavuus on heikentynyt ja epätietoisuus tulevaisuudesta voimistunut.

Sanoma- ja aikakauslehdille tutut ongelmat digitaalisen julkaisemisen muodoista ja ansainnasta koskevat myös kirjankustantamoita. Perinteisellä painetulla sanalla on edelleen keskeinen asema yrityksien tulonmuodostuksessa, mutta uusi maailmanaika on jo läsnä.

Iso kysymys on, millä keinoilla digitaalisen julkaisemisen kannattavuutta voidaan parantaa ja jakelukanavien kehittelyä edistää. Hyvä signaali oikeansuuntaisesta ratkaisusta on EU:n komission tuore linjaus, joka mahdollistaa digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveron alentamisen.

Jatko on kiinni Suomen omista päätöksistä. Vaalien alla puolueet olivat laajasti valmiita alentamaan digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroa. Nyt olisi aika lunastaa se lupaus. EU:n asettamia muodollisia esteitä veronalennukselle ei enää ole.

Normaaliin arkeen

Lehdentekijän arki realisoitui tätä Journalistia tehdessä. Päätimme hyvissä ajoin syksyllä pyhittää koko numeron kirja-aiheelle, kaikkia vakiosisältöjä myöten. Suunnitelma alkoi toteutua kauniisti, kirjoitustyö ja kuvitusten hankinta etenivät, materiaalia alkoi virrata taittoon ja lehden sivupohjille.

Juna kulki hyvää vauhtia kohti pääteasemaa, kun maailma alkoi painaa päälle. Alkoi myrsky Yleisradion ja pääministerin suhteista, tuli Imatran tragedia. Piti päättää, mitä tehdä: painaako jarrua ja pannako lehti uusiksi? Päätimme pysyä kirjateemassa ja tehdä lehden valmiiksi suunnitelman mukaisesti.

Jokainen lehden numero on myös opin paikka. Nöyrin mielin odotamme lukijoiden palautetta tästä erikoisnumerosta – juhlan jälkeen palaamme taas normaaliin arkeen.

Yhtä kaikki: hyvää joulua kaikille Journalistin lukijoille.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta