Eläköön kirja

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
15.12.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Tämä on Journalistin kirjallisuusaiheinen teemanumero. Huomiomme on journalistien tekemissä ja alaan liittyvissä teoksissa, jotka ovat ilmestyneet tänä vuonna. Myös vakiosisältömme ovat taipuneet teeman tarpeisiin. Verkkolehteen lisäämme sen, mikä ei mahdu painetun lehden palstoille: lähes sadan teoksen luettelon journalistien kirjoista.

Monelle journalistille kirja on luonteva muoto tarkastella työn kautta tutuksi tulleita aiheita perusteellisemmin kuin se on mahdollista normaalilla julkaisufoorumilla. Kirjantekijä voi käyttää ja syventää erikoisosaamistaan, hahmottaa isoja kehityskulkuja. Joillekin oma teos on osa unelmaa.

Suomessa ilmestyy kymmenkunta tuhatta kirjaa vuodessa. Määrästä runsas kolmannes on kaupallisten kustantajien julkaisemia teoksia. Muiden taustalla on joku yhteisö, yritys tai muu taho. Omakustanteiden ja pienkustantamoiden teosten tarkasta määrästä ei ole tietoa.

Kirjojen sisällön monimuotoisuutta ei voi muuntaa numeroiksi. Aihemaailma on rajaton. Perinteinen kolmijako kauno-, tieto- ja oppikirjoihin sopii suurpiirteisen luokittelun pohjaksi, mutta yhä yleisemmin kirjantekijät rikkovat rajoja ja tarkastelevat sujuvasti aiheitaan fiktion ja faktan keinoilla.

Tarjonnan laajuuden perusteella Suomi on populaation kokoon suhteutettuna edelleen kirjojen maa. Vanha ajatus suomalaisista lukijakansana on ihan perusteltu, vaikka digitaalinen murros ja ajankäyttötapojen muuttuminen tuntuvat myös kirja-alalla. Kannattavuus on heikentynyt ja epätietoisuus tulevaisuudesta voimistunut.

Sanoma- ja aikakauslehdille tutut ongelmat digitaalisen julkaisemisen muodoista ja ansainnasta koskevat myös kirjankustantamoita. Perinteisellä painetulla sanalla on edelleen keskeinen asema yrityksien tulonmuodostuksessa, mutta uusi maailmanaika on jo läsnä.

Iso kysymys on, millä keinoilla digitaalisen julkaisemisen kannattavuutta voidaan parantaa ja jakelukanavien kehittelyä edistää. Hyvä signaali oikeansuuntaisesta ratkaisusta on EU:n komission tuore linjaus, joka mahdollistaa digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveron alentamisen.

Jatko on kiinni Suomen omista päätöksistä. Vaalien alla puolueet olivat laajasti valmiita alentamaan digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroa. Nyt olisi aika lunastaa se lupaus. EU:n asettamia muodollisia esteitä veronalennukselle ei enää ole.

Normaaliin arkeen

Lehdentekijän arki realisoitui tätä Journalistia tehdessä. Päätimme hyvissä ajoin syksyllä pyhittää koko numeron kirja-aiheelle, kaikkia vakiosisältöjä myöten. Suunnitelma alkoi toteutua kauniisti, kirjoitustyö ja kuvitusten hankinta etenivät, materiaalia alkoi virrata taittoon ja lehden sivupohjille.

Juna kulki hyvää vauhtia kohti pääteasemaa, kun maailma alkoi painaa päälle. Alkoi myrsky Yleisradion ja pääministerin suhteista, tuli Imatran tragedia. Piti päättää, mitä tehdä: painaako jarrua ja pannako lehti uusiksi? Päätimme pysyä kirjateemassa ja tehdä lehden valmiiksi suunnitelman mukaisesti.

Jokainen lehden numero on myös opin paikka. Nöyrin mielin odotamme lukijoiden palautetta tästä erikoisnumerosta – juhlan jälkeen palaamme taas normaaliin arkeen.

Yhtä kaikki: hyvää joulua kaikille Journalistin lukijoille.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta