Eläköön kirja

Pääkirjoitus.

Tämä on Journalistin kirjallisuusaiheinen teemanumero. Huomiomme on journalistien tekemissä ja alaan liittyvissä teoksissa, jotka ovat ilmestyneet tänä vuonna. Myös vakiosisältömme ovat taipuneet teeman tarpeisiin. Verkkolehteen lisäämme sen, mikä ei mahdu painetun lehden palstoille: lähes sadan teoksen luettelon journalistien kirjoista.

Monelle journalistille kirja on luonteva muoto tarkastella työn kautta tutuksi tulleita aiheita perusteellisemmin kuin se on mahdollista normaalilla julkaisufoorumilla. Kirjantekijä voi käyttää ja syventää erikoisosaamistaan, hahmottaa isoja kehityskulkuja. Joillekin oma teos on osa unelmaa.

Suomessa ilmestyy kymmenkunta tuhatta kirjaa vuodessa. Määrästä runsas kolmannes on kaupallisten kustantajien julkaisemia teoksia. Muiden taustalla on joku yhteisö, yritys tai muu taho. Omakustanteiden ja pienkustantamoiden teosten tarkasta määrästä ei ole tietoa.

Kirjojen sisällön monimuotoisuutta ei voi muuntaa numeroiksi. Aihemaailma on rajaton. Perinteinen kolmijako kauno-, tieto- ja oppikirjoihin sopii suurpiirteisen luokittelun pohjaksi, mutta yhä yleisemmin kirjantekijät rikkovat rajoja ja tarkastelevat sujuvasti aiheitaan fiktion ja faktan keinoilla.

Tarjonnan laajuuden perusteella Suomi on populaation kokoon suhteutettuna edelleen kirjojen maa. Vanha ajatus suomalaisista lukijakansana on ihan perusteltu, vaikka digitaalinen murros ja ajankäyttötapojen muuttuminen tuntuvat myös kirja-alalla. Kannattavuus on heikentynyt ja epätietoisuus tulevaisuudesta voimistunut.

Sanoma- ja aikakauslehdille tutut ongelmat digitaalisen julkaisemisen muodoista ja ansainnasta koskevat myös kirjankustantamoita. Perinteisellä painetulla sanalla on edelleen keskeinen asema yrityksien tulonmuodostuksessa, mutta uusi maailmanaika on jo läsnä.

Iso kysymys on, millä keinoilla digitaalisen julkaisemisen kannattavuutta voidaan parantaa ja jakelukanavien kehittelyä edistää. Hyvä signaali oikeansuuntaisesta ratkaisusta on EU:n komission tuore linjaus, joka mahdollistaa digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveron alentamisen.

Jatko on kiinni Suomen omista päätöksistä. Vaalien alla puolueet olivat laajasti valmiita alentamaan digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroa. Nyt olisi aika lunastaa se lupaus. EU:n asettamia muodollisia esteitä veronalennukselle ei enää ole.

15.12.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Normaaliin arkeen

Lehdentekijän arki realisoitui tätä Journalistia tehdessä. Päätimme hyvissä ajoin syksyllä pyhittää koko numeron kirja-aiheelle, kaikkia vakiosisältöjä myöten. Suunnitelma alkoi toteutua kauniisti, kirjoitustyö ja kuvitusten hankinta etenivät, materiaalia alkoi virrata taittoon ja lehden sivupohjille.

Juna kulki hyvää vauhtia kohti pääteasemaa, kun maailma alkoi painaa päälle. Alkoi myrsky Yleisradion ja pääministerin suhteista, tuli Imatran tragedia. Piti päättää, mitä tehdä: painaako jarrua ja pannako lehti uusiksi? Päätimme pysyä kirjateemassa ja tehdä lehden valmiiksi suunnitelman mukaisesti.

Jokainen lehden numero on myös opin paikka. Nöyrin mielin odotamme lukijoiden palautetta tästä erikoisnumerosta – juhlan jälkeen palaamme taas normaaliin arkeen.

Yhtä kaikki: hyvää joulua kaikille Journalistin lukijoille.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta