Eläköön kirja

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
15.12.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Tämä on Journalistin kirjallisuusaiheinen teemanumero. Huomiomme on journalistien tekemissä ja alaan liittyvissä teoksissa, jotka ovat ilmestyneet tänä vuonna. Myös vakiosisältömme ovat taipuneet teeman tarpeisiin. Verkkolehteen lisäämme sen, mikä ei mahdu painetun lehden palstoille: lähes sadan teoksen luettelon journalistien kirjoista.

Monelle journalistille kirja on luonteva muoto tarkastella työn kautta tutuksi tulleita aiheita perusteellisemmin kuin se on mahdollista normaalilla julkaisufoorumilla. Kirjantekijä voi käyttää ja syventää erikoisosaamistaan, hahmottaa isoja kehityskulkuja. Joillekin oma teos on osa unelmaa.

Suomessa ilmestyy kymmenkunta tuhatta kirjaa vuodessa. Määrästä runsas kolmannes on kaupallisten kustantajien julkaisemia teoksia. Muiden taustalla on joku yhteisö, yritys tai muu taho. Omakustanteiden ja pienkustantamoiden teosten tarkasta määrästä ei ole tietoa.

Kirjojen sisällön monimuotoisuutta ei voi muuntaa numeroiksi. Aihemaailma on rajaton. Perinteinen kolmijako kauno-, tieto- ja oppikirjoihin sopii suurpiirteisen luokittelun pohjaksi, mutta yhä yleisemmin kirjantekijät rikkovat rajoja ja tarkastelevat sujuvasti aiheitaan fiktion ja faktan keinoilla.

Tarjonnan laajuuden perusteella Suomi on populaation kokoon suhteutettuna edelleen kirjojen maa. Vanha ajatus suomalaisista lukijakansana on ihan perusteltu, vaikka digitaalinen murros ja ajankäyttötapojen muuttuminen tuntuvat myös kirja-alalla. Kannattavuus on heikentynyt ja epätietoisuus tulevaisuudesta voimistunut.

Sanoma- ja aikakauslehdille tutut ongelmat digitaalisen julkaisemisen muodoista ja ansainnasta koskevat myös kirjankustantamoita. Perinteisellä painetulla sanalla on edelleen keskeinen asema yrityksien tulonmuodostuksessa, mutta uusi maailmanaika on jo läsnä.

Iso kysymys on, millä keinoilla digitaalisen julkaisemisen kannattavuutta voidaan parantaa ja jakelukanavien kehittelyä edistää. Hyvä signaali oikeansuuntaisesta ratkaisusta on EU:n komission tuore linjaus, joka mahdollistaa digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveron alentamisen.

Jatko on kiinni Suomen omista päätöksistä. Vaalien alla puolueet olivat laajasti valmiita alentamaan digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroa. Nyt olisi aika lunastaa se lupaus. EU:n asettamia muodollisia esteitä veronalennukselle ei enää ole.

Normaaliin arkeen

Lehdentekijän arki realisoitui tätä Journalistia tehdessä. Päätimme hyvissä ajoin syksyllä pyhittää koko numeron kirja-aiheelle, kaikkia vakiosisältöjä myöten. Suunnitelma alkoi toteutua kauniisti, kirjoitustyö ja kuvitusten hankinta etenivät, materiaalia alkoi virrata taittoon ja lehden sivupohjille.

Juna kulki hyvää vauhtia kohti pääteasemaa, kun maailma alkoi painaa päälle. Alkoi myrsky Yleisradion ja pääministerin suhteista, tuli Imatran tragedia. Piti päättää, mitä tehdä: painaako jarrua ja pannako lehti uusiksi? Päätimme pysyä kirjateemassa ja tehdä lehden valmiiksi suunnitelman mukaisesti.

Jokainen lehden numero on myös opin paikka. Nöyrin mielin odotamme lukijoiden palautetta tästä erikoisnumerosta – juhlan jälkeen palaamme taas normaaliin arkeen.

Yhtä kaikki: hyvää joulua kaikille Journalistin lukijoille.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta