Eläkesaarnaajat

Jari Hanska ja Teemu Muhonen

Jari Hanskan ja Teemu Muhosen Eläketurma-kirja käsittelee suomalaista eläkejärjestelmää. Kirja ilmestyi lokakuussa. Sen tekemistä rahoitti Koneen Säätiö.

Hanska on vapaa toimittaja, joka on ollut käsikirjoittamassa ja näyttelemässä Eduskunta-trilogiassa. Hän on työskennellyt myös viestintätoimisto Pohjoisrannassa ja Voima-lehden päätoimittajana ja toimittajana. Koulutukseltaan Hanska on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Muhonen on Taloussanomien toimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Voiman toimitussihteerinä ja tutkivana toimit-tajana. Koulutukseltaan Muhonen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

JOURNALISTI
15.12.2016

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Kun Teemu Muhonen ja Jari Hanska kirjoittivat tietokirjan, Muhonen toimi ohjaajana ja Hanska tykitti tietopyyntöjä. Molempien käsitys tutusta aiheesta mullistui.

Kaksi toimittajaa, yksi kirja. Kun Jari Hanska aloitti Eläketurma-kirjan tekemisen Teemu Muhosen kanssa, hän päätti kirjoittaa, kuten työparinsa kirjoittaisi.

”Vaikeinta oli toisen ihmisen ajattelu- ja kirjoitustavan omaksuminen niin, että syntyy yhtenäinen kokonaisuus”, Hanska sanoo.

Kaikki alkoi taittokaljojen hausta. Hanska, Muhonen ja muu Voiman silloinen toimitus olivat saaneet lehden painoon. Lähikaupassa Hanska kutsui eläkejärjestelmästä pitkiä lehtijuttuja kirjoittaneen Muhosen mukaan tekemään kirjaa, jota häneltä oli toivottu.

Kirja on kummallekin ensimmäinen, ja oppirahoja on makseltu. Tekijät saivat Koneen Säätiöltä apurahan vuoden 2014 lopussa suunnitelmalla, joka oli varsin erilainen kuin lopputulos.

Tai oikeastaan suunnitelmaa ei edes ollut.

”Jos kirjoittaa niin laajasta aiheesta kuin eläkejärjestelmä, pitäisi miettiä etukäteen, mitä haluaa sanoa. Meillä se oli aluksi hukassa”, Muhonen kertoo.

Eläketurman piti käsitellä eläkerahastoja, mutta sitten Muhoselle ja Hanskalle tuli vastaan luku 28. Liki niin monella miljardilla eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 – julkisista varoista, vaikka moni mieltää eläkkeiden olevan oma, erillinen pottinsa.

Kirjoittajat huomasivat itsekin joutuvansa muuttamaan näkemystään siitä, miten eläkkeet vaikuttavat julkiseen talouteen.

 

Kirjaprojektia työparista veti Muhonen, joka on Hanskan mukaan häntä parempi editori ja terävä hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.

”Tehtävä vaati valistuneen yksinvaltiaan vähän kuten teatteri vaatii ohjaajan”, Hanska vertaa.

Pari kertaa kävi niin, että Muhonen laittoi koko kirjan rakenteen uusiksi ja unohti kertoa siitä Hanskalle. Siihen tämä suhtautui kärsivällisesti.

”Jos näkemyseroja oli, ei Jari ainakaan sanonut mitään. Se toisaalta olisi Jarin tyylistä”, Muhonen sanoo.

Hänen mielestään Hanska on mainettaan lempeämpi ja tulee hyvin toimeen päättäjien kanssa.

Työparista Hanska tosin on se, joka ensimmäisenä tarttuu puhelimeen tai tekee tietopyynnön.

”Hän on nopeampi, minä jään vellomaan”, Muhonen kertoo.

Viranomaiset suhtautuivat tekijöiden pyyntöihin pääosin suopeasti. Keskeiset luvut he saivat viipymättä.

Jopa valtiovarainministeriö, jonka kanssa Hanska väänsi samaan aikaan toisesta asiasta oikeusasiamiestä myöten, antoi tietoja mukisematta.

”Jarin maineen vuoksi ihmiset saattavat kuvitella, että taistelimme tuulimyllyjä vastaan sananvapauden ritareina. Emme me niin tehneet. Kaikilla on ollut meihin tosi hyvä suhtautuminen”, Muhonen kertoo.

 

Se, mikä alkoi kaljoilta, myös kruunattiin niillä. Viime elokuun loppurutistuksen jälkeen Hanska ja Muhonen joivat tuopin pari Janoisessa Lohessa Helsingin Töölössä. Nyt he kiertävät puhumassa eläkejärjestelmästä muun muassa eduskuntaryhmille.

Pääosin Eläketurma ei ole poliittinen kirja, mutta joitain uudistuksia se ehdottaa. Näiden ehdotusten matkasaarnaajina Hanska ja Muhonen haluavat toimia.

”Jos on käyttänyt puolitoista vuotta jonkun homman perkaamiseen, on journalistinakin velvollisuus kertoa, mitä sille voisi tehdä”, Hanska sanoo.

Jari Hanska ja Teemu Muhonen

Jari Hanskan ja Teemu Muhosen Eläketurma-kirja käsittelee suomalaista eläkejärjestelmää. Kirja ilmestyi lokakuussa. Sen tekemistä rahoitti Koneen Säätiö.

Hanska on vapaa toimittaja, joka on ollut käsikirjoittamassa ja näyttelemässä Eduskunta-trilogiassa. Hän on työskennellyt myös viestintätoimisto Pohjoisrannassa ja Voima-lehden päätoimittajana ja toimittajana. Koulutukseltaan Hanska on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Muhonen on Taloussanomien toimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Voiman toimitussihteerinä ja tutkivana toimit-tajana. Koulutukseltaan Muhonen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta