Eläkesaarnaajat

Jari Hanska ja Teemu Muhonen

Jari Hanskan ja Teemu Muhosen Eläketurma-kirja käsittelee suomalaista eläkejärjestelmää. Kirja ilmestyi lokakuussa. Sen tekemistä rahoitti Koneen Säätiö.

Hanska on vapaa toimittaja, joka on ollut käsikirjoittamassa ja näyttelemässä Eduskunta-trilogiassa. Hän on työskennellyt myös viestintätoimisto Pohjoisrannassa ja Voima-lehden päätoimittajana ja toimittajana. Koulutukseltaan Hanska on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Muhonen on Taloussanomien toimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Voiman toimitussihteerinä ja tutkivana toimit-tajana. Koulutukseltaan Muhonen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

JOURNALISTI
15.12.2016

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Kun Teemu Muhonen ja Jari Hanska kirjoittivat tietokirjan, Muhonen toimi ohjaajana ja Hanska tykitti tietopyyntöjä. Molempien käsitys tutusta aiheesta mullistui.

Kaksi toimittajaa, yksi kirja. Kun Jari Hanska aloitti Eläketurma-kirjan tekemisen Teemu Muhosen kanssa, hän päätti kirjoittaa, kuten työparinsa kirjoittaisi.

”Vaikeinta oli toisen ihmisen ajattelu- ja kirjoitustavan omaksuminen niin, että syntyy yhtenäinen kokonaisuus”, Hanska sanoo.

Kaikki alkoi taittokaljojen hausta. Hanska, Muhonen ja muu Voiman silloinen toimitus olivat saaneet lehden painoon. Lähikaupassa Hanska kutsui eläkejärjestelmästä pitkiä lehtijuttuja kirjoittaneen Muhosen mukaan tekemään kirjaa, jota häneltä oli toivottu.

Kirja on kummallekin ensimmäinen, ja oppirahoja on makseltu. Tekijät saivat Koneen Säätiöltä apurahan vuoden 2014 lopussa suunnitelmalla, joka oli varsin erilainen kuin lopputulos.

Tai oikeastaan suunnitelmaa ei edes ollut.

”Jos kirjoittaa niin laajasta aiheesta kuin eläkejärjestelmä, pitäisi miettiä etukäteen, mitä haluaa sanoa. Meillä se oli aluksi hukassa”, Muhonen kertoo.

Eläketurman piti käsitellä eläkerahastoja, mutta sitten Muhoselle ja Hanskalle tuli vastaan luku 28. Liki niin monella miljardilla eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 – julkisista varoista, vaikka moni mieltää eläkkeiden olevan oma, erillinen pottinsa.

Kirjoittajat huomasivat itsekin joutuvansa muuttamaan näkemystään siitä, miten eläkkeet vaikuttavat julkiseen talouteen.

 

Kirjaprojektia työparista veti Muhonen, joka on Hanskan mukaan häntä parempi editori ja terävä hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.

”Tehtävä vaati valistuneen yksinvaltiaan vähän kuten teatteri vaatii ohjaajan”, Hanska vertaa.

Pari kertaa kävi niin, että Muhonen laittoi koko kirjan rakenteen uusiksi ja unohti kertoa siitä Hanskalle. Siihen tämä suhtautui kärsivällisesti.

”Jos näkemyseroja oli, ei Jari ainakaan sanonut mitään. Se toisaalta olisi Jarin tyylistä”, Muhonen sanoo.

Hänen mielestään Hanska on mainettaan lempeämpi ja tulee hyvin toimeen päättäjien kanssa.

Työparista Hanska tosin on se, joka ensimmäisenä tarttuu puhelimeen tai tekee tietopyynnön.

”Hän on nopeampi, minä jään vellomaan”, Muhonen kertoo.

Viranomaiset suhtautuivat tekijöiden pyyntöihin pääosin suopeasti. Keskeiset luvut he saivat viipymättä.

Jopa valtiovarainministeriö, jonka kanssa Hanska väänsi samaan aikaan toisesta asiasta oikeusasiamiestä myöten, antoi tietoja mukisematta.

”Jarin maineen vuoksi ihmiset saattavat kuvitella, että taistelimme tuulimyllyjä vastaan sananvapauden ritareina. Emme me niin tehneet. Kaikilla on ollut meihin tosi hyvä suhtautuminen”, Muhonen kertoo.

 

Se, mikä alkoi kaljoilta, myös kruunattiin niillä. Viime elokuun loppurutistuksen jälkeen Hanska ja Muhonen joivat tuopin pari Janoisessa Lohessa Helsingin Töölössä. Nyt he kiertävät puhumassa eläkejärjestelmästä muun muassa eduskuntaryhmille.

Pääosin Eläketurma ei ole poliittinen kirja, mutta joitain uudistuksia se ehdottaa. Näiden ehdotusten matkasaarnaajina Hanska ja Muhonen haluavat toimia.

”Jos on käyttänyt puolitoista vuotta jonkun homman perkaamiseen, on journalistinakin velvollisuus kertoa, mitä sille voisi tehdä”, Hanska sanoo.

Jari Hanska ja Teemu Muhonen

Jari Hanskan ja Teemu Muhosen Eläketurma-kirja käsittelee suomalaista eläkejärjestelmää. Kirja ilmestyi lokakuussa. Sen tekemistä rahoitti Koneen Säätiö.

Hanska on vapaa toimittaja, joka on ollut käsikirjoittamassa ja näyttelemässä Eduskunta-trilogiassa. Hän on työskennellyt myös viestintätoimisto Pohjoisrannassa ja Voima-lehden päätoimittajana ja toimittajana. Koulutukseltaan Hanska on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Muhonen on Taloussanomien toimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Voiman toimitussihteerinä ja tutkivana toimit-tajana. Koulutukseltaan Muhonen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta