Eläkesaarnaajat

Jari Hanska ja Teemu Muhonen

Jari Hanskan ja Teemu Muhosen Eläketurma-kirja käsittelee suomalaista eläkejärjestelmää. Kirja ilmestyi lokakuussa. Sen tekemistä rahoitti Koneen Säätiö.

Hanska on vapaa toimittaja, joka on ollut käsikirjoittamassa ja näyttelemässä Eduskunta-trilogiassa. Hän on työskennellyt myös viestintätoimisto Pohjoisrannassa ja Voima-lehden päätoimittajana ja toimittajana. Koulutukseltaan Hanska on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Muhonen on Taloussanomien toimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Voiman toimitussihteerinä ja tutkivana toimit-tajana. Koulutukseltaan Muhonen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

JOURNALISTI
15.12.2016

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Kun Teemu Muhonen ja Jari Hanska kirjoittivat tietokirjan, Muhonen toimi ohjaajana ja Hanska tykitti tietopyyntöjä. Molempien käsitys tutusta aiheesta mullistui.

Kaksi toimittajaa, yksi kirja. Kun Jari Hanska aloitti Eläketurma-kirjan tekemisen Teemu Muhosen kanssa, hän päätti kirjoittaa, kuten työparinsa kirjoittaisi.

”Vaikeinta oli toisen ihmisen ajattelu- ja kirjoitustavan omaksuminen niin, että syntyy yhtenäinen kokonaisuus”, Hanska sanoo.

Kaikki alkoi taittokaljojen hausta. Hanska, Muhonen ja muu Voiman silloinen toimitus olivat saaneet lehden painoon. Lähikaupassa Hanska kutsui eläkejärjestelmästä pitkiä lehtijuttuja kirjoittaneen Muhosen mukaan tekemään kirjaa, jota häneltä oli toivottu.

Kirja on kummallekin ensimmäinen, ja oppirahoja on makseltu. Tekijät saivat Koneen Säätiöltä apurahan vuoden 2014 lopussa suunnitelmalla, joka oli varsin erilainen kuin lopputulos.

Tai oikeastaan suunnitelmaa ei edes ollut.

”Jos kirjoittaa niin laajasta aiheesta kuin eläkejärjestelmä, pitäisi miettiä etukäteen, mitä haluaa sanoa. Meillä se oli aluksi hukassa”, Muhonen kertoo.

Eläketurman piti käsitellä eläkerahastoja, mutta sitten Muhoselle ja Hanskalle tuli vastaan luku 28. Liki niin monella miljardilla eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 – julkisista varoista, vaikka moni mieltää eläkkeiden olevan oma, erillinen pottinsa.

Kirjoittajat huomasivat itsekin joutuvansa muuttamaan näkemystään siitä, miten eläkkeet vaikuttavat julkiseen talouteen.

 

Kirjaprojektia työparista veti Muhonen, joka on Hanskan mukaan häntä parempi editori ja terävä hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.

”Tehtävä vaati valistuneen yksinvaltiaan vähän kuten teatteri vaatii ohjaajan”, Hanska vertaa.

Pari kertaa kävi niin, että Muhonen laittoi koko kirjan rakenteen uusiksi ja unohti kertoa siitä Hanskalle. Siihen tämä suhtautui kärsivällisesti.

”Jos näkemyseroja oli, ei Jari ainakaan sanonut mitään. Se toisaalta olisi Jarin tyylistä”, Muhonen sanoo.

Hänen mielestään Hanska on mainettaan lempeämpi ja tulee hyvin toimeen päättäjien kanssa.

Työparista Hanska tosin on se, joka ensimmäisenä tarttuu puhelimeen tai tekee tietopyynnön.

”Hän on nopeampi, minä jään vellomaan”, Muhonen kertoo.

Viranomaiset suhtautuivat tekijöiden pyyntöihin pääosin suopeasti. Keskeiset luvut he saivat viipymättä.

Jopa valtiovarainministeriö, jonka kanssa Hanska väänsi samaan aikaan toisesta asiasta oikeusasiamiestä myöten, antoi tietoja mukisematta.

”Jarin maineen vuoksi ihmiset saattavat kuvitella, että taistelimme tuulimyllyjä vastaan sananvapauden ritareina. Emme me niin tehneet. Kaikilla on ollut meihin tosi hyvä suhtautuminen”, Muhonen kertoo.

 

Se, mikä alkoi kaljoilta, myös kruunattiin niillä. Viime elokuun loppurutistuksen jälkeen Hanska ja Muhonen joivat tuopin pari Janoisessa Lohessa Helsingin Töölössä. Nyt he kiertävät puhumassa eläkejärjestelmästä muun muassa eduskuntaryhmille.

Pääosin Eläketurma ei ole poliittinen kirja, mutta joitain uudistuksia se ehdottaa. Näiden ehdotusten matkasaarnaajina Hanska ja Muhonen haluavat toimia.

”Jos on käyttänyt puolitoista vuotta jonkun homman perkaamiseen, on journalistinakin velvollisuus kertoa, mitä sille voisi tehdä”, Hanska sanoo.

Jari Hanska ja Teemu Muhonen

Jari Hanskan ja Teemu Muhosen Eläketurma-kirja käsittelee suomalaista eläkejärjestelmää. Kirja ilmestyi lokakuussa. Sen tekemistä rahoitti Koneen Säätiö.

Hanska on vapaa toimittaja, joka on ollut käsikirjoittamassa ja näyttelemässä Eduskunta-trilogiassa. Hän on työskennellyt myös viestintätoimisto Pohjoisrannassa ja Voima-lehden päätoimittajana ja toimittajana. Koulutukseltaan Hanska on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Muhonen on Taloussanomien toimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Voiman toimitussihteerinä ja tutkivana toimit-tajana. Koulutukseltaan Muhonen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta