Tehtävä Sodankylässä

Liisa Kuittinen, 38

Lapin Kansan aluetoimittaja Sodankylässä lokakuusta 2015 lähtien.

Muutti Sodankylään kaksi vuotta sitten ja työskenteli alkuun freelancetoimittajana.

Ennen Lappiin muuttoa työskenteli kymmenen vuotta eri mediataloissa Helsingissä, viimeksi Voi Hyvin -lehden toimituspäällikkönä.

Valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2004.

JOURNALISTI
24.11.2016

Nina Erho, teksti
Jouni Porsanger, kuva

Minut on otettu hyvin vastaan. Olen kyllä itsekin yrittänyt tehdä osani: kohdata ihmiset aidolla kiinnostuksella ja penkoa asioita lukijoiden puolesta, sanoo etelästä Lappiin muuttanut toimittaja Liisa Kuittinen.

Muutin Lappiin kaksi vuotta sitten. Aloitin freelancerina, ja nyt olen Lapin Kansan aluetoimittajana Sodankylässä. Seuraan myös Kittilän kunnallispolitiikkaa, josta kunnanjohtajan laittomat potkut ovat olleet valtakunnallisestikin tapetilla”, sanoo Liisa Kuittinen.

”Työn pääpaino on uutisissa, mutta teen muitakin juttuja. Otan myös kuvat ja teen videoita. Parasta on itsenäisyys, vaikeinta yksinäisyys. Olen yhteydessä toimitukseen Rovaniemelle, mutta kaipaan lähikollegoja. Välillä tunnen riittämättömyyttä kaiken kiinnostavan edessä.

Helsingissä työskentelin aikakauslehdissä. Uutisreportterina olin aluksi helisemässä tahdin kanssa, kunnes tajusin, että vähempi materiaali riittää ja leipis pitää ’rykäistä’. Vaikeinta on kirjoittaa ’sotkuista’, kuten Kakslauttasen lomakylän väärinkäytöksistä. Toisaalta Kakslauttas-juttuni ovat olleet skuuppeja.

Aluksi uutta oli myös kuntapolitiikka. Etsin esityslistat netistä ja luin, että Palkisvaaraan kaavaillaan tuulivoimaa. Sitten selvitin, missä on Palkisvaara. Sitten kysyin uutispäälliköltä, menenkö kunnanhallituksen kokoukseen. Vastaus oli, että ei sinne pääse.

Reilun vuoden jälkeen työ sujuu jo rutiinilla. Välillä ihmettelen edelleen, että tunnen ihmiset ja paikat, joista ei ollut ennen hajuakaan. Toisaalta Lapin mystiikka on karissut. Katson nyt asioita eri linjalta, mutta ei Sodankylä sinänsä ole kummempi kuin muutkaan Suomen paikat.

Ensimmäisistä jutuistani olen ajatellut, että kylläpä kirjoitin rohkeasti tietämättä mitään, mutta hyvin se meni. Kun en ole kotoisin täältä, ei tarvitse miettiä, mitä sukulaiset ajattelevat. Toisaalta juuret tarkoittaisivat tietoa taustoista. Ennakkoluuloja en ole kohdannut, vaan minut on otettu hyvin vastaan. Olen kyllä itsekin yrittänyt tehdä osani: kohdata ihmiset aidolla kiinnostuksella ja penkoa asioita lukijoiden puolesta.

Pian olen taas uuden edessä, kun sijaisuuteni päättyy vuodenvaihteessa. Tämä pesti on vahvistanut hurjasti ammattitaitoa ja identiteettiä. Jokohan vihdoin uskaltaisin sanoa: kokenut toimittaja.”

Liisa Kuittinen, 38

Lapin Kansan aluetoimittaja Sodankylässä lokakuusta 2015 lähtien.

Muutti Sodankylään kaksi vuotta sitten ja työskenteli alkuun freelancetoimittajana.

Ennen Lappiin muuttoa työskenteli kymmenen vuotta eri mediataloissa Helsingissä, viimeksi Voi Hyvin -lehden toimituspäällikkönä.

Valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2004.

Paula Alajärven valinta

Kulttuurilehti Jängän päätoimittaja Paula Alajärvi valitsi esiteltäväksi Liisa Kuittisen kädenjäljen Lapin Kansan aluetoimittajana Sodankylässä.

”Kuvittelen, että siirtyminen isojen mediatalojen työympäristöstä Helsingin seudulta Lappiin on ollut iso harppaus. Liisa on nopeasti onnistunut sukeltamaan lappilaiseen elinympäristöön ja mentaliteettiin. Hän löytää kiinnostavia haastateltavia ja osaa toimia niin Lokan kalastajien, hirvenmetsästäjien ja kirjailijoiden kuin kuntapäättäjienkin kanssa.

Liisa on ryhtynyt myös rohkeasti avaamaan asioita, joiden saattaminen päivänvaloon ei kaikkia miellytä.”



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta