Osaaminen pähkinänkuoressa

Jutun vinkit antoivat

Uravalmentaja Susan Calonius, UP Partners

Henkilöstöpäällikkö, HR-asiantuntija Leila Svanberg, Yleisradio

JOURNALISTI
24.11.2016

Nina Erho, teksti
Jukka Peltosaari, kuvitus

Hyvä CV eli ansioluettelo on selkeä, tiivis ja räätälöity. Se on osa vastausta kysymykseen, miksi juuri sinä olisit hakemaasi tehtävään hyvä.

1

Peilaa osaamistasi. Hyvästä työhakemuksesta ja CV:stä näkee, että hakija on ymmärtänyt, mitä hakee. Mieti siis, miksi haet tehtävää, miksi olisit hyvä siinä ja miten viestit sen.

Kerro CV:ssä aikaansaannoksiasi konkreettisesti, aktiiviverbein ja numeroin: kirjoitin x juttua, hankin x uutta some-seuraajaa, uudistin toimitusprosessia niin, että säästimme x euroa. Muista myös, että journalistit osaavat muutakin kuin tehdä juttuja, esimerkiksi hankkia nopeasti tietoa, selviytyä yllättävistä tilanteista ja tilata sopivaa työtä sopivilta ihmisiltä.

Etenkin jos työhistoriasi on sillisalaattia tai olet vaihtamassa alaa, listaa ennemmin osaamisia kuin titteleitä. Esimerkiksi toimittajan nimikkeellä tehdään eri kokoisissa medioissa eri asioita, eivätkä media-alan termit aukea sen ulkopuoliselle itsestään. Kirjoita esimerkiksi: kokemus printtilehdistä, kokemus liikkuvasta kuvasta, kokemus sosiaalisesta mediasta.

Viimeistään haastatteluun mieti, missä tarvitsisit tehtävän hoitamisessa tukea tai mitkä olisivat omat, uudet ideasi sen hoitamiseen. Rekrytoijan näkökulmasta osaamisen lisäksi arvossaan ovat halu oppia ja opetella, innostus ja intohimo.

 

2

Tiivistä. Pidä CV yhdessä sivussa, enintään kahdessa. Tee itsellesi master-CV, johon listaat tekemisiäsi laajemmin. Pohdi sen pohjalta, millaista osaamista olet kerännyt ja miten sitä kannattaa työnantajalle jäsennellä. Kirjoita yhteystietosi, tiivistelmä ja luettelo osaamisestasi, koulutuksesi, kielitaitosi ja it-taitosi.

Malleja visuaalisesti erottuvan CV:n rakentamiseen antavat esimerkiksi novoresume.com, hloom.com ja canva.com. Älä kuitenkaan kikkaile liikaa vaan muista, että sisältö on a ja o.

Jos teet video-CV:n, pidä sen kesto alle kahdessa minuutissa. Kerro, kuka olet ammatillisesti, mitkä ovat toimialatuntemuksesi, osaamisesi ja vahvuutesi sekä miksi haet juuri tähän tehtävään tai organisaatioon. Konkretisoi kertomalla jostakin onnistumisestasi. Tekniseksi laaduksi riittää ”siisti tausta, hiljainen tila ja sinä”. Toki ympäristö voi olla muukin, jos se liittyy esimerkiksi tuoreeseen koulutukseesi. Näytä ammatiltasi ja siltä, mitä lupaat. Päätä video avoimeen kysymykseen, joka houkuttelee vastaanottajan vuoropuheluun.

 

3

Kerro ehjä historia. Jos epäilet, että työnantaja ei lumoudu iästäsi tai elämäntilanteestasi, älä listaa niitä ensimmäiseksi. Asioiden korostamatta jättäminen on kuitenkin eri asia kuin niiden kertomatta jättäminen.

Älä listaa pitkästi vanhoja asioita, juttuja tai muita yksityiskohtia, mutta kata jollain tavalla koko työhistoria. Siihen kuuluvat myös perhevapaat, työttömyysjaksot ja työt, joiden et usko olevan eduksesi tai ratkaisevia. Jos työhistoria alkaa myöhään tai siinä on aukkoja ilman selitystä, se näyttää oudolta ja vaatii rekrytoijalta selvittämistä.

CV:ltä odotetaan kokonaiskuvaa tekemisestä ja osaamisesta, joten avaa myös mahdollista freelancerin kokemustasi. Osaamista kertyy myös harrastuksista, ja ne osoittavat, että hoidat jaksamistasi. Ole kuitenkin tiivis, selkeä ja kerro viimeisin kokemus ensimmäisenä.

 

4

Testaa. Oikolueta ja koelueta CV:tä, jotta saat siitä mahdollisimman virheettömän ja ymmärrettävän. Jos haet muita kuin media-alan töitä, lueta CV:tä muilla kuin toi-silla journalisteilla. Tarkista, että CV tulostuu kunnolla. Varmista, että mainitsemasi suosittelijat tietävät roolistaan.

 

5 

Räätälöi. CV kertoo sinun tekemisistäsi ja osaamisestasi. Siksi sitä ei voi kopioida keneltäkään, kukaan voi tehdä sitä puolestasi eikä siihen voi antaa ”taatusti toimivaa mallia”. Mieti, mitä osaat ja mihin haet ja tee CV:stä itsesi ja alasi näköinen. Esimerkiksi kirjoittavan toimittajan valtti on teksti, radiotoimittajan ääni ja kameran eteen hakevan video.

Vaikka olisit tehnyt paljon hakemuksia, älä kopioi edellisiä, vaan kirjoita jokaiselle työnantajalle myös CV:n alkuun oma tiivistelmä. Mieti, miten saat CV:n, hakemuksen ja sen, millainen todennäköisesti olet haastattelussa, kertomaan samaa tarinaa. Enemmän kuin CV:ssä, persoonallisuudelle on tilaa hakemuksessa. Jos haluat korostaa persoonaa CV:ssä, älä kikkaile muodolla vaan tuo luonnettasi esiin esimerkiksi kuvalla.

 

6

Irtoa ruuhkasta. Vaikka takana olisi paljon tuloksettomia hakemuksia, kiirehtiminen ja hätäily ei auta. Ajattele, analysoi ja räätälöi. Laadi työnhakuun aikataulu. Tutki yrityksiä ja etsi piilotyöpaikkoja, joihin ei ole lannistavaa hakijavyöryä. Uusia ideoita voit löytää esimerkiksi Kauppalehden Menestyjät-listalta.

Jutun vinkit antoivat

Uravalmentaja Susan Calonius, UP Partners

Henkilöstöpäällikkö, HR-asiantuntija Leila Svanberg, Yleisradio



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta