Nimi julki vai ei?

Journalistin ohjeet 31 ja 32

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

JOURNALISTI
24.11.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

JSN on antanut langettavia päätöksiä, kun henkilöstä ei ole kerrottu nimeä, mutta hänet on silti voinut tunnistaa.

Iltalehti sai Julkisen sanan neuvostolta 19. lokakuuta langettavan päätöksen, kun se oli elokuussa uutisoinut törkeästä raiskauksesta epäillystä miehestä niin tarkkoja tietoja, että mies oli JSN:n mielestä mahdollista tunnistaa.

Mies tuomittiin JSN:n päätöksen antamisen jälkeen raiskauksesta pitkään vankeusrangaistukseen, jolloin median nimenjulkaisukynnys ylittyi, mutta sillä ei ollut päätöksen kannalta merkitystä. JSN ratkaisee kantelut jutun julkaisuhetkellä käytettävissä olleiden tietojen mukaan.

Iltalehti kertoi, että mies on kolmikymppinen, ulkomaalainen ja opettaa melontaa pääkaupunkiseudulla toimivassa yrityksessä ja että häneltä voi melontakoulun Facebook-sivun mukaan ”varata suosittuja sup-tunteja edelleen”.

Journalistin ohjeiden mukaan tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on oltava varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

 

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kehottaa toimittajia käyttämään arkijärkeä, kun nämä harkitsevat, mitä esimerkiksi rikoksesta epäillystä voi kertoa.

”Jos Journalistin ohjeiden perusteella päätetään salata henkilöys eikä nimeä kerrota, ei pidä myöskään kertoa niin takkoja ammatti-, asuinpaikka-, ikä- tai muita tietoja, että henkilö on tunnistettavissa.”

Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Rami Mäkinen sanoo, ettei henkilöyden paljastamisessa oikein ole välimuotoa.

”Henkilöys joko paljastetaan tai ei paljasteta. Toki kun on päätetty, että joku on tunnistettavissa, voi tarvittaessa harkita, mitä kaikkia tietoja hänestä julkaisee.”

Mediassa on tapana kertoa epäillyn henkilöys esimerkiksi, jos hän on tärkeässä yhteiskunnallisessa asemassa, etenkin kun rikosepäily liittyy hänen tehtäviensä hoitoon.

Tuomitun henkilöyden voi Journalistin ohjeiden mukaan julkaista, ”ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta”.

Esimerkiksi Suomen Tietotoimiston tyylikirjassa rajaksi on asetettu kahden vuoden vankeusrangaistus. Vähintään kahden vuoden tuomion saaneen nimi jätetään kertomatta STT:llä vain poikkeuksellisesti.

 

Nimenjulkaisukysymykset eivät aina koske vain rikos- ja oikeusjournalismia. Grundström ottaa esimerkiksi toisen JSN:n tuoreehkon ratkaisun, jossa on käsitelty samaa ongelmaa vaikkakin Journalistin ohjeiden eri kohtien perusteella.

JSN antoi Kouvolan Sanomia koskevan langettavan päätöksen 24. elokuuta, koska lehteen nimettömänä haastateltu alkoholistin läheinen oli neuvoston mukaan jutun perusteella tunnistettavissa.

Kantelija kertoi suostuneensa haastatteluun sillä ehdolla, että juttu julkaistaan nimettömänä. Hän sanoi tulleensa tunnistetuksi jutusta, koska siinä kerrottiin tarkkoja tietoja muun muassa hänen iästään, asuinpaikastaan ja ammatistaan.

Haastattelu oli sovittu erään yhdistyksen aloitteesta. JSN katsoi, että tällaisessa, erittäin arkaluonteisia asioita koskevassa haastattelussa toimittajan olisi pitänyt noudattaa erityistä huolellisuutta haastateltavan oikeuksien kertomisessa haastateltavalle.

Samoista syistä haastateltavan ja hänen läheistensä tunnistettavuuteen johtavien tietojen julkaisemista olisi JSN:n mukaan tullut harkita erityisen huolellisesti, vaikka haastateltava toi itse tiedot esiin haastattelussa.

”Vastuuta tietojen julkaisemisesta ei voi siirtää toimituksesta haastateltavalle”, JSN toteaa.

Grundströmin mukaan molemmissa tapauksissa toimittajan olisi pitänyt pohtia ilmoitetun ammatin tarkkuutta, paikkakunnan kokoa ja muuta sellaista.

”Tällä tarkoitan nimenomaan sitä, että jos on päätetty, ettei tunnistettavuuskynnys ylity, täytyy pitää huolta siitä, ettei henkilö ole tunnistettavissa”, Grundström sanoo.

Tällaisia tapauksia koskevat JSN:n ratkaisut ovat hänen mukaansa lakonisempia kuin neuvoston päätökset yleensä, koska neuvosto ei voi ratkaisussaan kertoa tapauksesta tarkasti juuri tunnistettavuuden vuoksi.

Journalistin ohjeet 31 ja 32

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta