Nimi julki vai ei?

Journalistin ohjeet 31 ja 32

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

JOURNALISTI
24.11.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

JSN on antanut langettavia päätöksiä, kun henkilöstä ei ole kerrottu nimeä, mutta hänet on silti voinut tunnistaa.

Iltalehti sai Julkisen sanan neuvostolta 19. lokakuuta langettavan päätöksen, kun se oli elokuussa uutisoinut törkeästä raiskauksesta epäillystä miehestä niin tarkkoja tietoja, että mies oli JSN:n mielestä mahdollista tunnistaa.

Mies tuomittiin JSN:n päätöksen antamisen jälkeen raiskauksesta pitkään vankeusrangaistukseen, jolloin median nimenjulkaisukynnys ylittyi, mutta sillä ei ollut päätöksen kannalta merkitystä. JSN ratkaisee kantelut jutun julkaisuhetkellä käytettävissä olleiden tietojen mukaan.

Iltalehti kertoi, että mies on kolmikymppinen, ulkomaalainen ja opettaa melontaa pääkaupunkiseudulla toimivassa yrityksessä ja että häneltä voi melontakoulun Facebook-sivun mukaan ”varata suosittuja sup-tunteja edelleen”.

Journalistin ohjeiden mukaan tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on oltava varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

 

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kehottaa toimittajia käyttämään arkijärkeä, kun nämä harkitsevat, mitä esimerkiksi rikoksesta epäillystä voi kertoa.

”Jos Journalistin ohjeiden perusteella päätetään salata henkilöys eikä nimeä kerrota, ei pidä myöskään kertoa niin takkoja ammatti-, asuinpaikka-, ikä- tai muita tietoja, että henkilö on tunnistettavissa.”

Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Rami Mäkinen sanoo, ettei henkilöyden paljastamisessa oikein ole välimuotoa.

”Henkilöys joko paljastetaan tai ei paljasteta. Toki kun on päätetty, että joku on tunnistettavissa, voi tarvittaessa harkita, mitä kaikkia tietoja hänestä julkaisee.”

Mediassa on tapana kertoa epäillyn henkilöys esimerkiksi, jos hän on tärkeässä yhteiskunnallisessa asemassa, etenkin kun rikosepäily liittyy hänen tehtäviensä hoitoon.

Tuomitun henkilöyden voi Journalistin ohjeiden mukaan julkaista, ”ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta”.

Esimerkiksi Suomen Tietotoimiston tyylikirjassa rajaksi on asetettu kahden vuoden vankeusrangaistus. Vähintään kahden vuoden tuomion saaneen nimi jätetään kertomatta STT:llä vain poikkeuksellisesti.

 

Nimenjulkaisukysymykset eivät aina koske vain rikos- ja oikeusjournalismia. Grundström ottaa esimerkiksi toisen JSN:n tuoreehkon ratkaisun, jossa on käsitelty samaa ongelmaa vaikkakin Journalistin ohjeiden eri kohtien perusteella.

JSN antoi Kouvolan Sanomia koskevan langettavan päätöksen 24. elokuuta, koska lehteen nimettömänä haastateltu alkoholistin läheinen oli neuvoston mukaan jutun perusteella tunnistettavissa.

Kantelija kertoi suostuneensa haastatteluun sillä ehdolla, että juttu julkaistaan nimettömänä. Hän sanoi tulleensa tunnistetuksi jutusta, koska siinä kerrottiin tarkkoja tietoja muun muassa hänen iästään, asuinpaikastaan ja ammatistaan.

Haastattelu oli sovittu erään yhdistyksen aloitteesta. JSN katsoi, että tällaisessa, erittäin arkaluonteisia asioita koskevassa haastattelussa toimittajan olisi pitänyt noudattaa erityistä huolellisuutta haastateltavan oikeuksien kertomisessa haastateltavalle.

Samoista syistä haastateltavan ja hänen läheistensä tunnistettavuuteen johtavien tietojen julkaisemista olisi JSN:n mukaan tullut harkita erityisen huolellisesti, vaikka haastateltava toi itse tiedot esiin haastattelussa.

”Vastuuta tietojen julkaisemisesta ei voi siirtää toimituksesta haastateltavalle”, JSN toteaa.

Grundströmin mukaan molemmissa tapauksissa toimittajan olisi pitänyt pohtia ilmoitetun ammatin tarkkuutta, paikkakunnan kokoa ja muuta sellaista.

”Tällä tarkoitan nimenomaan sitä, että jos on päätetty, ettei tunnistettavuuskynnys ylity, täytyy pitää huolta siitä, ettei henkilö ole tunnistettavissa”, Grundström sanoo.

Tällaisia tapauksia koskevat JSN:n ratkaisut ovat hänen mukaansa lakonisempia kuin neuvoston päätökset yleensä, koska neuvosto ei voi ratkaisussaan kertoa tapauksesta tarkasti juuri tunnistettavuuden vuoksi.

Journalistin ohjeet 31 ja 32

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta