Lehti ilman kuvaajia

Terho Aalto

63-vuotias hämeenlinnalainen lehtikuvaaja.

Valmistunut valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1986.

Työskennellyt Hämeen Sanomissa vuodesta 1984. Pitänyt päätyön ohella kymmeniä valokuvanäyttelyitä ja tehnyt useita taiteellisia yhteistuotantoja Suomessa ja ulkomailla.

Suomen lehtikuvaajat ry:n hallituksen jäsen vuosina 2013–2015.

JOURNALISTI
24.11.2016

Janne Salomaa, teksti
Harri Nurminen, kuva

Hämeen Sanomat lakkauttaa kuvausosastonsa. 32 vuotta lehdessä työskennellyt Terho Aalto uskoo, että jos lukijat eivät reagoi, kuvaus ulkoistetaan muuallakin.

Terho Aallon unelma toteutui 1980-luvun alussa. Hän työskenteli tuolloin elektroniikkaalan tehtaassa asentajana ja opiskeli iltaisin yleisiä taideaineita Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksessa. Vuonna 1980 hän pääsi Taikin valokuvauslinjalle ja neljä vuotta myöhemmin kuvaajaksi Hämeen Sanomiin.

Yli 30 vuotta samassa lehdessä kestäneen uran piti päättyä eläkepäiviin ensi heinäkuussa. Toisin kävi.

Marraskuun alussa Hämeen Sanomat Oy ilmoitti yt-neuvotteluiden päätteeksi irtisanovansa lehdistään kaikki valokuvaajat. Hämeen Sanomista potkut sai kolme kuvaajaa ja Forssan Lehdestä kaksi.

Vastaisuudessa Hämeen Sanomien kuvauksista vastaavat paikallinen valokuvayrittäjä ja hänelle työskentelevät kuvaajat.

”Ulkoistuksesta ei neuvoteltu kuvaajien kanssa, se vain ilmoitettiin meille”, Aalto kertoo.

Luopumalla kuvausosastoista lehtikon-serni pyrkii paikkaamaan ilmoitustulojen vähentymistä. Kuvaajien lisäksi yhtiö irtisanoi yhden työntekijän sekä myynnistä että hallinnosta.

”Ihmettelen, miten kuvauksista selvitään pienemmällä joukolla, kun nykyisetkään valmiudet eivät aina riitä. Pelkään, että yrittäjällä ei ole tarpeeksi kokemusta tämän karusellin pyörittämiseen”, Aalto sanoo.

Muillakin Hämeen Sanomien irtisanotuilla kuvaajilla on takanaan pitkä ura lehdessä.

”Toimitus on ollut tiivis yhteisö, kuin vanha avioliitto. Kuvaajat ja toimittajat ovat tunteneet toisensa niin hyvässä kuin pahassa. Kuinka nopeasti yhteishenki löytyy uuden yrittäjän kanssa?”

Aalto myös epäilee, että käytännössä toimittajat joutuvat itse yhä useammin tarttumaan kameraan, vaikka lehden johto on ilmoittanut, että ”kuvaamisen palvelutaso säilyy”.

”Lehtemme on nyt koekaniini. Jos ulkoistuksella saadaan säästöjä ja lukijat eivät reagoi, niin kokeilun seuraajia riittää.”

Toistaiseksi työt Hämeen Sanomissa jatkuvat kuitenkin kuten tähän asti, sillä kuvaajien työvelvoite jatkuu toukokuuhun, jolloin irtisanomisajan palkanmaksu päättyy. Usein potkut saaneet vapautetaan heti työvelvoitteesta.

”Työvelvollisuus tuntuu aika absurdilta, kun on muuttunut tarpeellisesta kuluksi. Teen kuitenkin työni loppuun asti niin hyvin kuin osaan, teenhän sen lukijoille.”

Hämeen Sanomien päätoimittaja on ehdottanut Aallolle freelancetöitä toukokuusta alkaen. Kuvaaja ei ole kuitenkaan kiinnostunut avustajakeikoista, koska hänelle ehtii kertyä normaali eläke.

”Aion tehdä yhteisöllisiä projekteja muiden taiteenalojen ammattilaisten kanssa ja nauttia jokaisesta päivästä. Minä satuin olemaan hyvässä asemassa, mutta kollegoiden puolesta surettaa.”

Terho Aalto

63-vuotias hämeenlinnalainen lehtikuvaaja.

Valmistunut valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1986.

Työskennellyt Hämeen Sanomissa vuodesta 1984. Pitänyt päätyön ohella kymmeniä valokuvanäyttelyitä ja tehnyt useita taiteellisia yhteistuotantoja Suomessa ja ulkomailla.

Suomen lehtikuvaajat ry:n hallituksen jäsen vuosina 2013–2015.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta