Lehti ilman kuvaajia

Terho Aalto

63-vuotias hämeenlinnalainen lehtikuvaaja.

Valmistunut valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1986.

Työskennellyt Hämeen Sanomissa vuodesta 1984. Pitänyt päätyön ohella kymmeniä valokuvanäyttelyitä ja tehnyt useita taiteellisia yhteistuotantoja Suomessa ja ulkomailla.

Suomen lehtikuvaajat ry:n hallituksen jäsen vuosina 2013–2015.

JOURNALISTI
24.11.2016

Janne Salomaa, teksti
Harri Nurminen, kuva

Hämeen Sanomat lakkauttaa kuvausosastonsa. 32 vuotta lehdessä työskennellyt Terho Aalto uskoo, että jos lukijat eivät reagoi, kuvaus ulkoistetaan muuallakin.

Terho Aallon unelma toteutui 1980-luvun alussa. Hän työskenteli tuolloin elektroniikkaalan tehtaassa asentajana ja opiskeli iltaisin yleisiä taideaineita Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksessa. Vuonna 1980 hän pääsi Taikin valokuvauslinjalle ja neljä vuotta myöhemmin kuvaajaksi Hämeen Sanomiin.

Yli 30 vuotta samassa lehdessä kestäneen uran piti päättyä eläkepäiviin ensi heinäkuussa. Toisin kävi.

Marraskuun alussa Hämeen Sanomat Oy ilmoitti yt-neuvotteluiden päätteeksi irtisanovansa lehdistään kaikki valokuvaajat. Hämeen Sanomista potkut sai kolme kuvaajaa ja Forssan Lehdestä kaksi.

Vastaisuudessa Hämeen Sanomien kuvauksista vastaavat paikallinen valokuvayrittäjä ja hänelle työskentelevät kuvaajat.

”Ulkoistuksesta ei neuvoteltu kuvaajien kanssa, se vain ilmoitettiin meille”, Aalto kertoo.

Luopumalla kuvausosastoista lehtikon-serni pyrkii paikkaamaan ilmoitustulojen vähentymistä. Kuvaajien lisäksi yhtiö irtisanoi yhden työntekijän sekä myynnistä että hallinnosta.

”Ihmettelen, miten kuvauksista selvitään pienemmällä joukolla, kun nykyisetkään valmiudet eivät aina riitä. Pelkään, että yrittäjällä ei ole tarpeeksi kokemusta tämän karusellin pyörittämiseen”, Aalto sanoo.

Muillakin Hämeen Sanomien irtisanotuilla kuvaajilla on takanaan pitkä ura lehdessä.

”Toimitus on ollut tiivis yhteisö, kuin vanha avioliitto. Kuvaajat ja toimittajat ovat tunteneet toisensa niin hyvässä kuin pahassa. Kuinka nopeasti yhteishenki löytyy uuden yrittäjän kanssa?”

Aalto myös epäilee, että käytännössä toimittajat joutuvat itse yhä useammin tarttumaan kameraan, vaikka lehden johto on ilmoittanut, että ”kuvaamisen palvelutaso säilyy”.

”Lehtemme on nyt koekaniini. Jos ulkoistuksella saadaan säästöjä ja lukijat eivät reagoi, niin kokeilun seuraajia riittää.”

Toistaiseksi työt Hämeen Sanomissa jatkuvat kuitenkin kuten tähän asti, sillä kuvaajien työvelvoite jatkuu toukokuuhun, jolloin irtisanomisajan palkanmaksu päättyy. Usein potkut saaneet vapautetaan heti työvelvoitteesta.

”Työvelvollisuus tuntuu aika absurdilta, kun on muuttunut tarpeellisesta kuluksi. Teen kuitenkin työni loppuun asti niin hyvin kuin osaan, teenhän sen lukijoille.”

Hämeen Sanomien päätoimittaja on ehdottanut Aallolle freelancetöitä toukokuusta alkaen. Kuvaaja ei ole kuitenkaan kiinnostunut avustajakeikoista, koska hänelle ehtii kertyä normaali eläke.

”Aion tehdä yhteisöllisiä projekteja muiden taiteenalojen ammattilaisten kanssa ja nauttia jokaisesta päivästä. Minä satuin olemaan hyvässä asemassa, mutta kollegoiden puolesta surettaa.”

Terho Aalto

63-vuotias hämeenlinnalainen lehtikuvaaja.

Valmistunut valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1986.

Työskennellyt Hämeen Sanomissa vuodesta 1984. Pitänyt päätyön ohella kymmeniä valokuvanäyttelyitä ja tehnyt useita taiteellisia yhteistuotantoja Suomessa ja ulkomailla.

Suomen lehtikuvaajat ry:n hallituksen jäsen vuosina 2013–2015.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta