Hylätyt kuvat. Valtioneuvoston kanslia ehdotti, että valtion virkamies olisi valinnut kuvista julkaistaviksi soveltuvat. Juha Rehula pitää kuvia neutraaleina tilannekuvina. Alexander Stubb ei halunnut kommentoida kuvia ja Juha Sipilä ei vastannut Journalistin sähköpostiviesteihin.

Kuvien kieltämisestä kielteisiä reaktioita

JOURNALISTI
24.11.2016

Manu Marttinen, teksti
Sakari Piippo, kuvat

Valokuvaaja Sakari Piipon valokuvien oikeuksista syntyneestä riidasta muodostui valtioneuvoston kanslialle viestintätappio.

Valtioneuvoston kanslia (VNK) sai sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoittajilta paljon kritiikkiä yrittäessään estää valokuvaaja Sakari Piipon kuvien julkaisua. 

VNK:n ja valokuvaaja Sakari Piipon välinen riita kuvien käytöstä nousi julkisuuteen torstaina 17. marraskuuta, kun Suomen Kuvalehti ja Journalisti julkaisivat laajat artikkelit asiasta. 

 Tampereen yliopiston visuaalisen viestinnän professori Janne Seppänen kirjoitti blogissaan 17. marraskuuta, että ”jos kanslian viestinnässä olisi hieman pysähdytty ajattelemaan, se ei olisi ajanut itseään ja maan hallitusta nyt syntyneeseen koomiseen tilanteeseen ja julkisuustappioon. Viestinnässä olisi ymmärretty, että sensuuriyritys kääntyy sitä itseään vastaan ja viime kädessä kuvaajan voitoksi. Myös kanslian lakimiehillä terästetyt uhkailut kääntävät sympatiat kuvaajan puolelle.” 

Yhteiskunta- ja poliitiikka-aiheita blogissaan usein käsittelevä Turun yliopiston väitöstutkija Lotta Aarikka puolestaan kirjoitti, että ”vakavasti ottaen on aivan kertakaikkisen järkyttävää, että valtioneuvoston kanslia, joka on suomalaisen poliittisen vallan päämaja, syventyy sensuroimaan journalistista ja taiteellista työtä tällaisella määrätietoisuudella”. 

Aarikka muistuttaa, että ei ole vain viestinnällisen maineensuojelun hätävarjelun liioittelua, kun valtiovalta pyrkii rajoittamaan toimittajien ja taiteilijoiden työtä. 

”Kyse on oikeusvaltion perustavanlaatuisesta hygieniavaateesta: valtiovallan ei tule puuttua journalismiin ja journalistien toimintaan uhkailemalla ja kiristämällä yksittäisiä toimittajia”, Aarikka kirjoittaa.

Myös Journalistin ja SK:n Twitter-tileillä tapaus nosti vilkasta keskustelua. Esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi, että valtioneuvoston ”linjaus on käsittämätön”. 

”Sananvapautta, median vapautta sekä demokratiaa pitää puolustaa joka päivä”, Fjäder kirjoitti Twitterissä 17. marraskuuta.

 

Journalisti kysyi kuvien julkaisun jälkeen VNK:n viestintäjohtajalta Markku Mantilalta, miten kanslia vastaa asiasta tulleeseen kritiikkiin ja some-keskusteluun.

”Minulle asti ei ole suoraan tullut yhdeltäkään merkittävältä taholta palautetta aiheesta. Somea en ole ehtinyt juuri seuraamaan. Virkamiehet tekevät töitään, toimittajat omiaan”, Mantila sanoo.  

Mantilan mukaan kanslia harkitsee edelleen jatkotoimia.

”Kuten haastattelussa sanoin, emme sulje pois oikeustoimia. Tämä ei ole muuksi muuttunut”, Mantila sanoi perjantaina 18. marraskuuta. 

 

Riidassa on kyse siitä, kummalla on oikeus kuvien käyttöön. Valtioneuvosto katsoo, että Piippo ei saisi julkaista kanslian palkkaamana valokuvaajana toimiessaan ottamiaan kuvia. Kanslia pitää niitä oikeudettomina, koska ne on kuvattu työajalla ilman työnantajan myöntämää sivutoimilupaa ja ilman kohteiden suostumusta. VNK katsoo, että kuvat myös saattavat rikkoa kohteidensa yksityisyyden  suojaa. 

Markku Mantila sanoo, että kyse on myös kuvien sisällöstä: miltä ihmiset näyttävät niissä. Mantilan mielestä moni henkilö näyttää ”kauhealta – suorastaan hirviöltä”.

”Osa kuvista on sellaisia, että ne esittävät kohteen hyvin nolossa valossa, ne ovat täysin asiattomia. Suorastaan räävittömiä. Meistä jokaisen saa, kun sopivasti kuvaa, näyttämään vaikka miltä”, Mantila sanoi Journalistin verkkolehden jutussa.

Journalistiliiton kanta on, että valtioneuvoston kanslialla ei ole lakiin tai sopimukseen perustuvaa oikeutta kieltää Piippoa julkaisemasta tai muutoin käyttämästä virkasuhteen aikana otettuja valokuvia. 

Journalistiliiton lakimiehen Sanna Nikulan mukaan Piipolla on kuviin tekijänoikeudet, koska niiden luovuttamisesta työantajalle ei ole sovittu.


Lue lisää aiheesta: 

Kielletyt kuvat

Hyväksytyt ja hylätyt kuvat

Kommentti: Valtio makutuomarina



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta