Hylätyt kuvat. Valtioneuvoston kanslia ehdotti, että valtion virkamies olisi valinnut kuvista julkaistaviksi soveltuvat. Juha Rehula pitää kuvia neutraaleina tilannekuvina. Alexander Stubb ei halunnut kommentoida kuvia ja Juha Sipilä ei vastannut Journalistin sähköpostiviesteihin.

Kuvien kieltämisestä kielteisiä reaktioita

JOURNALISTI
24.11.2016

Manu Marttinen, teksti
Sakari Piippo, kuvat

Valokuvaaja Sakari Piipon valokuvien oikeuksista syntyneestä riidasta muodostui valtioneuvoston kanslialle viestintätappio.

Valtioneuvoston kanslia (VNK) sai sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoittajilta paljon kritiikkiä yrittäessään estää valokuvaaja Sakari Piipon kuvien julkaisua. 

VNK:n ja valokuvaaja Sakari Piipon välinen riita kuvien käytöstä nousi julkisuuteen torstaina 17. marraskuuta, kun Suomen Kuvalehti ja Journalisti julkaisivat laajat artikkelit asiasta. 

 Tampereen yliopiston visuaalisen viestinnän professori Janne Seppänen kirjoitti blogissaan 17. marraskuuta, että ”jos kanslian viestinnässä olisi hieman pysähdytty ajattelemaan, se ei olisi ajanut itseään ja maan hallitusta nyt syntyneeseen koomiseen tilanteeseen ja julkisuustappioon. Viestinnässä olisi ymmärretty, että sensuuriyritys kääntyy sitä itseään vastaan ja viime kädessä kuvaajan voitoksi. Myös kanslian lakimiehillä terästetyt uhkailut kääntävät sympatiat kuvaajan puolelle.” 

Yhteiskunta- ja poliitiikka-aiheita blogissaan usein käsittelevä Turun yliopiston väitöstutkija Lotta Aarikka puolestaan kirjoitti, että ”vakavasti ottaen on aivan kertakaikkisen järkyttävää, että valtioneuvoston kanslia, joka on suomalaisen poliittisen vallan päämaja, syventyy sensuroimaan journalistista ja taiteellista työtä tällaisella määrätietoisuudella”. 

Aarikka muistuttaa, että ei ole vain viestinnällisen maineensuojelun hätävarjelun liioittelua, kun valtiovalta pyrkii rajoittamaan toimittajien ja taiteilijoiden työtä. 

”Kyse on oikeusvaltion perustavanlaatuisesta hygieniavaateesta: valtiovallan ei tule puuttua journalismiin ja journalistien toimintaan uhkailemalla ja kiristämällä yksittäisiä toimittajia”, Aarikka kirjoittaa.

Myös Journalistin ja SK:n Twitter-tileillä tapaus nosti vilkasta keskustelua. Esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi, että valtioneuvoston ”linjaus on käsittämätön”. 

”Sananvapautta, median vapautta sekä demokratiaa pitää puolustaa joka päivä”, Fjäder kirjoitti Twitterissä 17. marraskuuta.

 

Journalisti kysyi kuvien julkaisun jälkeen VNK:n viestintäjohtajalta Markku Mantilalta, miten kanslia vastaa asiasta tulleeseen kritiikkiin ja some-keskusteluun.

”Minulle asti ei ole suoraan tullut yhdeltäkään merkittävältä taholta palautetta aiheesta. Somea en ole ehtinyt juuri seuraamaan. Virkamiehet tekevät töitään, toimittajat omiaan”, Mantila sanoo.  

Mantilan mukaan kanslia harkitsee edelleen jatkotoimia.

”Kuten haastattelussa sanoin, emme sulje pois oikeustoimia. Tämä ei ole muuksi muuttunut”, Mantila sanoi perjantaina 18. marraskuuta. 

 

Riidassa on kyse siitä, kummalla on oikeus kuvien käyttöön. Valtioneuvosto katsoo, että Piippo ei saisi julkaista kanslian palkkaamana valokuvaajana toimiessaan ottamiaan kuvia. Kanslia pitää niitä oikeudettomina, koska ne on kuvattu työajalla ilman työnantajan myöntämää sivutoimilupaa ja ilman kohteiden suostumusta. VNK katsoo, että kuvat myös saattavat rikkoa kohteidensa yksityisyyden  suojaa. 

Markku Mantila sanoo, että kyse on myös kuvien sisällöstä: miltä ihmiset näyttävät niissä. Mantilan mielestä moni henkilö näyttää ”kauhealta – suorastaan hirviöltä”.

”Osa kuvista on sellaisia, että ne esittävät kohteen hyvin nolossa valossa, ne ovat täysin asiattomia. Suorastaan räävittömiä. Meistä jokaisen saa, kun sopivasti kuvaa, näyttämään vaikka miltä”, Mantila sanoi Journalistin verkkolehden jutussa.

Journalistiliiton kanta on, että valtioneuvoston kanslialla ei ole lakiin tai sopimukseen perustuvaa oikeutta kieltää Piippoa julkaisemasta tai muutoin käyttämästä virkasuhteen aikana otettuja valokuvia. 

Journalistiliiton lakimiehen Sanna Nikulan mukaan Piipolla on kuviin tekijänoikeudet, koska niiden luovuttamisesta työantajalle ei ole sovittu.


Lue lisää aiheesta: 

Kielletyt kuvat

Hyväksytyt ja hylätyt kuvat

Kommentti: Valtio makutuomarina



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta