Hylätyt kuvat. Valtioneuvoston kanslia ehdotti, että valtion virkamies olisi valinnut kuvista julkaistaviksi soveltuvat. Juha Rehula pitää kuvia neutraaleina tilannekuvina. Alexander Stubb ei halunnut kommentoida kuvia ja Juha Sipilä ei vastannut Journalistin sähköpostiviesteihin.

Kuvien kieltämisestä kielteisiä reaktioita

JOURNALISTI
24.11.2016

Manu Marttinen, teksti
Sakari Piippo, kuvat

Valokuvaaja Sakari Piipon valokuvien oikeuksista syntyneestä riidasta muodostui valtioneuvoston kanslialle viestintätappio.

Valtioneuvoston kanslia (VNK) sai sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoittajilta paljon kritiikkiä yrittäessään estää valokuvaaja Sakari Piipon kuvien julkaisua. 

VNK:n ja valokuvaaja Sakari Piipon välinen riita kuvien käytöstä nousi julkisuuteen torstaina 17. marraskuuta, kun Suomen Kuvalehti ja Journalisti julkaisivat laajat artikkelit asiasta. 

 Tampereen yliopiston visuaalisen viestinnän professori Janne Seppänen kirjoitti blogissaan 17. marraskuuta, että ”jos kanslian viestinnässä olisi hieman pysähdytty ajattelemaan, se ei olisi ajanut itseään ja maan hallitusta nyt syntyneeseen koomiseen tilanteeseen ja julkisuustappioon. Viestinnässä olisi ymmärretty, että sensuuriyritys kääntyy sitä itseään vastaan ja viime kädessä kuvaajan voitoksi. Myös kanslian lakimiehillä terästetyt uhkailut kääntävät sympatiat kuvaajan puolelle.” 

Yhteiskunta- ja poliitiikka-aiheita blogissaan usein käsittelevä Turun yliopiston väitöstutkija Lotta Aarikka puolestaan kirjoitti, että ”vakavasti ottaen on aivan kertakaikkisen järkyttävää, että valtioneuvoston kanslia, joka on suomalaisen poliittisen vallan päämaja, syventyy sensuroimaan journalistista ja taiteellista työtä tällaisella määrätietoisuudella”. 

Aarikka muistuttaa, että ei ole vain viestinnällisen maineensuojelun hätävarjelun liioittelua, kun valtiovalta pyrkii rajoittamaan toimittajien ja taiteilijoiden työtä. 

”Kyse on oikeusvaltion perustavanlaatuisesta hygieniavaateesta: valtiovallan ei tule puuttua journalismiin ja journalistien toimintaan uhkailemalla ja kiristämällä yksittäisiä toimittajia”, Aarikka kirjoittaa.

Myös Journalistin ja SK:n Twitter-tileillä tapaus nosti vilkasta keskustelua. Esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi, että valtioneuvoston ”linjaus on käsittämätön”. 

”Sananvapautta, median vapautta sekä demokratiaa pitää puolustaa joka päivä”, Fjäder kirjoitti Twitterissä 17. marraskuuta.

 

Journalisti kysyi kuvien julkaisun jälkeen VNK:n viestintäjohtajalta Markku Mantilalta, miten kanslia vastaa asiasta tulleeseen kritiikkiin ja some-keskusteluun.

”Minulle asti ei ole suoraan tullut yhdeltäkään merkittävältä taholta palautetta aiheesta. Somea en ole ehtinyt juuri seuraamaan. Virkamiehet tekevät töitään, toimittajat omiaan”, Mantila sanoo.  

Mantilan mukaan kanslia harkitsee edelleen jatkotoimia.

”Kuten haastattelussa sanoin, emme sulje pois oikeustoimia. Tämä ei ole muuksi muuttunut”, Mantila sanoi perjantaina 18. marraskuuta. 

 

Riidassa on kyse siitä, kummalla on oikeus kuvien käyttöön. Valtioneuvosto katsoo, että Piippo ei saisi julkaista kanslian palkkaamana valokuvaajana toimiessaan ottamiaan kuvia. Kanslia pitää niitä oikeudettomina, koska ne on kuvattu työajalla ilman työnantajan myöntämää sivutoimilupaa ja ilman kohteiden suostumusta. VNK katsoo, että kuvat myös saattavat rikkoa kohteidensa yksityisyyden  suojaa. 

Markku Mantila sanoo, että kyse on myös kuvien sisällöstä: miltä ihmiset näyttävät niissä. Mantilan mielestä moni henkilö näyttää ”kauhealta – suorastaan hirviöltä”.

”Osa kuvista on sellaisia, että ne esittävät kohteen hyvin nolossa valossa, ne ovat täysin asiattomia. Suorastaan räävittömiä. Meistä jokaisen saa, kun sopivasti kuvaa, näyttämään vaikka miltä”, Mantila sanoi Journalistin verkkolehden jutussa.

Journalistiliiton kanta on, että valtioneuvoston kanslialla ei ole lakiin tai sopimukseen perustuvaa oikeutta kieltää Piippoa julkaisemasta tai muutoin käyttämästä virkasuhteen aikana otettuja valokuvia. 

Journalistiliiton lakimiehen Sanna Nikulan mukaan Piipolla on kuviin tekijänoikeudet, koska niiden luovuttamisesta työantajalle ei ole sovittu.


Lue lisää aiheesta: 

Kielletyt kuvat

Hyväksytyt ja hylätyt kuvat

Kommentti: Valtio makutuomarina



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta