Ei enää yhdistyshyppelyä. Helsingin Sanomien artikkelitoimittaja Jyrki Räikkä on uuden yhdistyksen HSJ:n puheenjohtaja. Journalistiliittoon hän liittyi vuonna 1997 SAL:n kautta. ”HSY:n ja SAL:n yhdistymisellä kaadetaan tarpeettomia raja-aitoja”, Räikkä sanoo.

Koulutusta ja kuorolaulua

JOURNALISTI
24.11.2016

Janne Salomaa, teksti
Liisa Huima, kuva

HSY:n ja SAL:n yhdistyminen parantaa jäsenpalveluja, lupaa suuryhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Räikkä.

Koulutusta, virkistystä sekä stipendejä – aiempaa useammalle ja monipuolisemmin. Näin jäsenet hyötyvät Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton yhdistymisestä, sanoo suuryhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Räikkä.

Yhdistykset hyväksyivät fuusion lokakuussa pidetyissä yleiskokouksissaan.

Käytännössä yhdistyminen tapahtui niin, että SAL lakkautti itsensä ja HSY muutti nimeään. Yhdistyksen nimi on nyt Helsingin Seudun Journalistit (HSJ), ja SAL:n jäsenet ovat kuuluneet siihen marraskuun alusta lähtien.

Puheenjohtaja Räikän mielestä yhdistyminen on luontevaa, koska toimittajien työssä sanomalehdissä ja aikakauslehdissä ei ole suuria eroja.

”Työpaikan vaihtuessa sanomalehdestä aikakauslehteen tai toisinpäin jäsenet ovat joutuneet vaihtamaan yhdistyksestä toiseen. Yhä useampi tekee myös rutiininomaisesti saman työnantajan leivissä sisältöjä sekä sanomalehtiin että aikakauslehtiin.”

Räikkä uskoo, että iso yhdistys luo yhteisöllisyyttä eri välineissä työskentelevien journalistien välille. Käytännössä yhteishenkeä synnytetään koulutusten ja virkistystoiminnan avulla.

”Pyrimme yhdistämään kummankin yhdistyksen parhaat puolet, mutta tarkoitus on myös luoda uusia toimintamuotoja, esimerkiksi kuoron perustamisesta on ollut puhetta.”

HSJ:ssä on noin 4 500 jäsentä, lähes yhtä paljon kuin RTTL:ssä, joka on Journalistiliiton suurin yhdistys. Räikän mukaan suuri koko ei heikennä jäsenten vaikutusmahdollisuuksia.

”Jos jäsenellä on intoa, ideoita ja osallistumishalukkuutta, hän voi varmasti vaikuttaa yhdistyksen toimintaan uudessakin yhdistyksessä – ja ellei hän pidä varaansa, hänet luultavasti suorastaan imaistaan yhdistysaktiiviksi.”

Jos siis suurempaan toimijaan kuulumisesta on jäsenille pelkästään hyötyä, pitäisikö yhdistykset lakkauttaa ja keskittää kaikki resurssit Journalistiliitolle?

”Järjestörakennetta voidaan varmasti kehittää ja SJL:n suorajäsenyyden hyötyjä ja haittoja selvittää, mutta se on Journalistiliitossa valtakunnallisesti pohdittava asia. HSJ:n kaltaiset paikallisyhdistykset puolustavat paikkaansa niin kauan kuin ne tarjoavat alueellaan koulutusta, virkistystä ja muita palveluita, joita valtakunnallinen organisaatio ei pysty tarjoamaan yhtä laajasti.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta