Ei enää yhdistyshyppelyä. Helsingin Sanomien artikkelitoimittaja Jyrki Räikkä on uuden yhdistyksen HSJ:n puheenjohtaja. Journalistiliittoon hän liittyi vuonna 1997 SAL:n kautta. ”HSY:n ja SAL:n yhdistymisellä kaadetaan tarpeettomia raja-aitoja”, Räikkä sanoo.

Koulutusta ja kuorolaulua

JOURNALISTI
24.11.2016

Janne Salomaa, teksti
Liisa Huima, kuva

HSY:n ja SAL:n yhdistyminen parantaa jäsenpalveluja, lupaa suuryhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Räikkä.

Koulutusta, virkistystä sekä stipendejä – aiempaa useammalle ja monipuolisemmin. Näin jäsenet hyötyvät Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton yhdistymisestä, sanoo suuryhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Räikkä.

Yhdistykset hyväksyivät fuusion lokakuussa pidetyissä yleiskokouksissaan.

Käytännössä yhdistyminen tapahtui niin, että SAL lakkautti itsensä ja HSY muutti nimeään. Yhdistyksen nimi on nyt Helsingin Seudun Journalistit (HSJ), ja SAL:n jäsenet ovat kuuluneet siihen marraskuun alusta lähtien.

Puheenjohtaja Räikän mielestä yhdistyminen on luontevaa, koska toimittajien työssä sanomalehdissä ja aikakauslehdissä ei ole suuria eroja.

”Työpaikan vaihtuessa sanomalehdestä aikakauslehteen tai toisinpäin jäsenet ovat joutuneet vaihtamaan yhdistyksestä toiseen. Yhä useampi tekee myös rutiininomaisesti saman työnantajan leivissä sisältöjä sekä sanomalehtiin että aikakauslehtiin.”

Räikkä uskoo, että iso yhdistys luo yhteisöllisyyttä eri välineissä työskentelevien journalistien välille. Käytännössä yhteishenkeä synnytetään koulutusten ja virkistystoiminnan avulla.

”Pyrimme yhdistämään kummankin yhdistyksen parhaat puolet, mutta tarkoitus on myös luoda uusia toimintamuotoja, esimerkiksi kuoron perustamisesta on ollut puhetta.”

HSJ:ssä on noin 4 500 jäsentä, lähes yhtä paljon kuin RTTL:ssä, joka on Journalistiliiton suurin yhdistys. Räikän mukaan suuri koko ei heikennä jäsenten vaikutusmahdollisuuksia.

”Jos jäsenellä on intoa, ideoita ja osallistumishalukkuutta, hän voi varmasti vaikuttaa yhdistyksen toimintaan uudessakin yhdistyksessä – ja ellei hän pidä varaansa, hänet luultavasti suorastaan imaistaan yhdistysaktiiviksi.”

Jos siis suurempaan toimijaan kuulumisesta on jäsenille pelkästään hyötyä, pitäisikö yhdistykset lakkauttaa ja keskittää kaikki resurssit Journalistiliitolle?

”Järjestörakennetta voidaan varmasti kehittää ja SJL:n suorajäsenyyden hyötyjä ja haittoja selvittää, mutta se on Journalistiliitossa valtakunnallisesti pohdittava asia. HSJ:n kaltaiset paikallisyhdistykset puolustavat paikkaansa niin kauan kuin ne tarjoavat alueellaan koulutusta, virkistystä ja muita palveluita, joita valtakunnallinen organisaatio ei pysty tarjoamaan yhtä laajasti.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta