Ei enää yhdistyshyppelyä. Helsingin Sanomien artikkelitoimittaja Jyrki Räikkä on uuden yhdistyksen HSJ:n puheenjohtaja. Journalistiliittoon hän liittyi vuonna 1997 SAL:n kautta. ”HSY:n ja SAL:n yhdistymisellä kaadetaan tarpeettomia raja-aitoja”, Räikkä sanoo.

Koulutusta ja kuorolaulua

JOURNALISTI
24.11.2016

Janne Salomaa, teksti
Liisa Huima, kuva

HSY:n ja SAL:n yhdistyminen parantaa jäsenpalveluja, lupaa suuryhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Räikkä.

Koulutusta, virkistystä sekä stipendejä – aiempaa useammalle ja monipuolisemmin. Näin jäsenet hyötyvät Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton yhdistymisestä, sanoo suuryhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Räikkä.

Yhdistykset hyväksyivät fuusion lokakuussa pidetyissä yleiskokouksissaan.

Käytännössä yhdistyminen tapahtui niin, että SAL lakkautti itsensä ja HSY muutti nimeään. Yhdistyksen nimi on nyt Helsingin Seudun Journalistit (HSJ), ja SAL:n jäsenet ovat kuuluneet siihen marraskuun alusta lähtien.

Puheenjohtaja Räikän mielestä yhdistyminen on luontevaa, koska toimittajien työssä sanomalehdissä ja aikakauslehdissä ei ole suuria eroja.

”Työpaikan vaihtuessa sanomalehdestä aikakauslehteen tai toisinpäin jäsenet ovat joutuneet vaihtamaan yhdistyksestä toiseen. Yhä useampi tekee myös rutiininomaisesti saman työnantajan leivissä sisältöjä sekä sanomalehtiin että aikakauslehtiin.”

Räikkä uskoo, että iso yhdistys luo yhteisöllisyyttä eri välineissä työskentelevien journalistien välille. Käytännössä yhteishenkeä synnytetään koulutusten ja virkistystoiminnan avulla.

”Pyrimme yhdistämään kummankin yhdistyksen parhaat puolet, mutta tarkoitus on myös luoda uusia toimintamuotoja, esimerkiksi kuoron perustamisesta on ollut puhetta.”

HSJ:ssä on noin 4 500 jäsentä, lähes yhtä paljon kuin RTTL:ssä, joka on Journalistiliiton suurin yhdistys. Räikän mukaan suuri koko ei heikennä jäsenten vaikutusmahdollisuuksia.

”Jos jäsenellä on intoa, ideoita ja osallistumishalukkuutta, hän voi varmasti vaikuttaa yhdistyksen toimintaan uudessakin yhdistyksessä – ja ellei hän pidä varaansa, hänet luultavasti suorastaan imaistaan yhdistysaktiiviksi.”

Jos siis suurempaan toimijaan kuulumisesta on jäsenille pelkästään hyötyä, pitäisikö yhdistykset lakkauttaa ja keskittää kaikki resurssit Journalistiliitolle?

”Järjestörakennetta voidaan varmasti kehittää ja SJL:n suorajäsenyyden hyötyjä ja haittoja selvittää, mutta se on Journalistiliitossa valtakunnallisesti pohdittava asia. HSJ:n kaltaiset paikallisyhdistykset puolustavat paikkaansa niin kauan kuin ne tarjoavat alueellaan koulutusta, virkistystä ja muita palveluita, joita valtakunnallinen organisaatio ei pysty tarjoamaan yhtä laajasti.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta