Takasivu

JOURNALISTI
24.11.2016


Provokatiivisia huomioita.

Vihdoin suoraa puhetta

Perussuomalaisten puoluelehden Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa 12. marraskuuta, että kansan ääntä ei voi vaientaa. Päätimme kokeilla, miltä täysin vaientamaton lähetys kuulostaa.

– Tervetuloa tänne meidän iltalähetyksen pariin. Meillä on sana vapaa ja asioista puhutaan suoraan kuin Matias Turkkilan kauppareissulta konsanaan.

– Tänään meillä on vieraana kansanedustaja Aura Luhtasaari. Mennäänpä suoraan asiaan ja aloitetaan lukijakysymyksellä:

Aura, relaa vähän, olet taas sen näköinen, että sinunkin pitäisi päästä purkamaan paineitasi tuonne vokin mokkakikkelileirille!

– Kansanedustaja Aura Luhtasaari, mitä mieltä olet lukijamme ideasta?

– Anteeksi mitä!!? Tämä on törkeää, minä luulin että tämä valtamedian lähetys.

– No tämä on sitä teidän toivomaa aitoa kansan puhetta. Ei voi sensuroida tai vaientaa. Otetaanpa uusi kysymys: Parrua perseeseen kaikille mokuttajille, mamuille, suvakeille, homoille, kyrpäkyrpäkyrpä.

– Mitä mieltä sinä olet Aura?

– Minä poistun lähetyksestä nyt!

Manu Marttinen

 

Vaihtelu virkistää

Kun Keskisuomalainen otsikoi isosti 12. marraskuuta, että Jyväskyläläinen hiusguru arvioi Donald Trumpin hiukset, herne oli jo lähellä nenää laatujournalismin puolesta. Mitä ihmeen väliä on tukalla, kun ihminen uhkaa ilmastosopimuksia?

Tarkemmin ajatellen juttu oli nerokas. Relevantti tai ei, näkökulma virkisti aihetta, josta tuore sanottava on kortilla. Toisaalta jutun päähenkilö ei edes ollut Trump vaan paikallinen hiusmuotoilija – maakuntalehden valtit siis kohdallaan, mutta sofistikoituneemmin kuin ottamalla”mies torilta”.

Parasta oli kirjoittajan rohkeus laskea kollektiviinen itseruoskamme jo alas ja lähteä kohti uusia analyyseja. Sekä jättää huomauttamatta, että kyllähän minäkin koko ajan tiesin, että Trump voidaan valita.

Hatunnosto myös oivallukselle, että toisinaan harkittu kepeys tylsyttää pelottavia teriä paremmin kuin paheksuva päivittely ja saarnat.

Nina Erho

 

Lärvit vai ei?

Suomalaisia toimittajia moititaan usein siitä, etteivät nämä haasta poliitikkoja Hard Talkin hengessä. Tiukinkin revolverihaastattelu meillä on sitä, että toimittaja kysyy puolustusministeriltä kansliapäällikön nimityksestä kolme kertaa asiallisesti, minkä jälkeen ministeri uhkaa lähteä pois. Syytä on siis myös haastateltavissa.

Siksi Ilta-Sanomien juttu (19. marraskuuta), jossa toimittaja Tuomas Manninen panee sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) lujille, ansaitsee vilpittömän papukaijamerkin.

Juttu käsittelee puhemies Maria Lohelan (ps.) päätöstä poistaa juhlaillallisilta kaksi kansanedustajaa, Mattilan ja Katja Hännisen (vas.) siksi, että nämä olivat humalassa.

Haastattelussa Manninen kysyy Mattilalta lukuisilla tavoilla muun muassa sitä, ehtiikö puolessatoista tunnissa vetää lärvit. Juttu huipentuu Mattilan parahdukseen:

”Mutta ei, ei. Ei puolessatoista tunnissa pohjia vedetä!”

Mattilan kunniaksi sanottakoon, että haastateltava ei uhkaillut lähteä litomaan. Me jäämme Takasivulla toivomaan, että Mattilan sitaatti kääntyy punk-kappaleeksi:

”En ole lärvejä vetänyt, en ole tanssinut pöydällä, en ole oksennellut eikä minua ole kannettu mistään.”

Marja Honkonen



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta