Yrittäjyys vaatii pokkaa

JOURNALISTI
3.11.2016

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Kaikki tietävät, että yrittäjyys vaatii tietynlaista mentaliteettia, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, pohtii Anna-Sofia Nieminen.

Kaikki tietävät, että yrittäjyys vaatii tietynlaista mentaliteettia, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten tulla hyväksi yrittäjäksi?

Olen opetellut yrittäjyyttä nyt reilun vuoden verran ja ymmärtänyt, että olen paitsi journalisti, myös muun muassa myyjä ja tuotekehittäjä – se on mahtavaa! Monipuolinen tekeminen pitää skarppina.

Jaan tässä muutaman vinkin, joista voi olla apua yrittäjille tai yrittäjyydestä haaveileville.

1. Noudata toimeksiantoa. Se voi olla keino erottua edukseen ja siten myyntivaltti. Olen törmännyt yllättävän usein freelancereihin, jotka eivät pidä kiinni esimerkiksi deadlineista tai merkkimääristä. Toki deadlineja voi joskus siirtää, mutta siihen tarvitsee olla hyvä syy, kuten flunssa. Silloinkin myöhästymisestä tulee sopia toimeksiantajan kanssa.

2. Neuvottele palkkioista. Usein niissä on joustovaraa, kun vain ottaa asian esiin. Itse olen asettanut minimipalkkioita erilaisille jutuille. Pienempää palkkiota ehdottavalle selitän, että sellaiseen suostuminen ei ole minulle taloudellisesti kannattava. Joskus sopimukseen ei päästä. Silloin etsin hommia muualta, koska ei ole järkeä tehdä töitä kannattamattomasti.

3. Älä jää yksin. Edellisessä kolumnissani hain maksullista sparrauskumppania – ja sain ilahduttavan monta tarjousta. Nyt olen tavannut valitsemani kanssatoimittajan ensimmäisen kerran. Hän kommentoi tekstejäni, pallottelee ideoitani ja pohtii kanssani, mitä kaikkea voisin tehdä. Tällainen työskentely on tuotekehittelyä parhaimmillaan.

4. Lomaile. On legendaa, että yrittäjä ei voisi lomailla, ja on tärkeää, että yrittäjä pitää huolta työkyvystään. Kannattaa heti hankkiutua eroon siitä harhaluulosta, että hommat eivät hoidu, jos juuri minä en ole niitä hoitamassa. Toimeksiantajille on tietysti hyvä ilmoittaa mahdollisimman ajoissa, milloin aikoo lomailla.

Minä en todellakaan ole yrittäjänä valmis, vaan jatkan opettelua. Vuoden yrittäjäkokemuksella uskallan kuitenkin sanoa, että yrittäjän mentaliteettiin kuuluu ainakin kekseliäisyyttä, pokkaa ja jatkuvaa halua kehittyä.

Sota-alueita kiertänyt kuvajournalisti Niklas Meltio sanoi lokakuussa Journalismin päivässä hyvin: ”Freelanceriuden täytyy olla valinta. Se on identiteetti.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta