Yrittäjyys vaatii pokkaa

JOURNALISTI
3.11.2016

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Kaikki tietävät, että yrittäjyys vaatii tietynlaista mentaliteettia, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, pohtii Anna-Sofia Nieminen.

Kaikki tietävät, että yrittäjyys vaatii tietynlaista mentaliteettia, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten tulla hyväksi yrittäjäksi?

Olen opetellut yrittäjyyttä nyt reilun vuoden verran ja ymmärtänyt, että olen paitsi journalisti, myös muun muassa myyjä ja tuotekehittäjä – se on mahtavaa! Monipuolinen tekeminen pitää skarppina.

Jaan tässä muutaman vinkin, joista voi olla apua yrittäjille tai yrittäjyydestä haaveileville.

1. Noudata toimeksiantoa. Se voi olla keino erottua edukseen ja siten myyntivaltti. Olen törmännyt yllättävän usein freelancereihin, jotka eivät pidä kiinni esimerkiksi deadlineista tai merkkimääristä. Toki deadlineja voi joskus siirtää, mutta siihen tarvitsee olla hyvä syy, kuten flunssa. Silloinkin myöhästymisestä tulee sopia toimeksiantajan kanssa.

2. Neuvottele palkkioista. Usein niissä on joustovaraa, kun vain ottaa asian esiin. Itse olen asettanut minimipalkkioita erilaisille jutuille. Pienempää palkkiota ehdottavalle selitän, että sellaiseen suostuminen ei ole minulle taloudellisesti kannattava. Joskus sopimukseen ei päästä. Silloin etsin hommia muualta, koska ei ole järkeä tehdä töitä kannattamattomasti.

3. Älä jää yksin. Edellisessä kolumnissani hain maksullista sparrauskumppania – ja sain ilahduttavan monta tarjousta. Nyt olen tavannut valitsemani kanssatoimittajan ensimmäisen kerran. Hän kommentoi tekstejäni, pallottelee ideoitani ja pohtii kanssani, mitä kaikkea voisin tehdä. Tällainen työskentely on tuotekehittelyä parhaimmillaan.

4. Lomaile. On legendaa, että yrittäjä ei voisi lomailla, ja on tärkeää, että yrittäjä pitää huolta työkyvystään. Kannattaa heti hankkiutua eroon siitä harhaluulosta, että hommat eivät hoidu, jos juuri minä en ole niitä hoitamassa. Toimeksiantajille on tietysti hyvä ilmoittaa mahdollisimman ajoissa, milloin aikoo lomailla.

Minä en todellakaan ole yrittäjänä valmis, vaan jatkan opettelua. Vuoden yrittäjäkokemuksella uskallan kuitenkin sanoa, että yrittäjän mentaliteettiin kuuluu ainakin kekseliäisyyttä, pokkaa ja jatkuvaa halua kehittyä.

Sota-alueita kiertänyt kuvajournalisti Niklas Meltio sanoi lokakuussa Journalismin päivässä hyvin: ”Freelanceriuden täytyy olla valinta. Se on identiteetti.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta