Vastinetta jäsenmaksuille

JOURNALISTI
3.11.2016

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, kuva

Jäsenpalveluiden pitää tavoittaa kaikki Journalistiliiton jäsenet, sanoo SJL:n uusi palvelujohtaja Simon Huldén.

Journalistiliitto on viime vuosina kehittänyt aktiivisesti uusia jäsenpalveluita. Tänä vuonna liitto on kokeillut uraohjausta, ja ensi vuoden alussa aloittaa työosuuskunta Mediakunta.

Lisää uusia palveluita on tulossa, sanoo joulukuussa liiton palvelujohtajana aloittava Simon Huldén, 41.

”Tavoitteeni on, että palvelutarjonta ei jättäisi yhtäkään jäsentä ulkopuoliseksi. Tämän ei tarvitse tarkoittaa yhtä palvelua kaikkia varten, vaan se voi myös tarkoittaa eri jäsenryhmille kohdennettuja palveluja ja koulutuksia.”

Huldén on työskennellyt vuodesta 2006 akavalaisessa asiantuntijoiden ja esimiesten Specia ry:ssä kehittämispäällikkönä ja viime vuodet toiminnanjohtajana.

Journalistiliitossa Huldén voi hyödyntää kokemuksiaan, joita hän on saanut suunnitellessaan Specian uusia palveluita. Huldén kuitenkin korostaa, että ennen uudistuksiin ryhtymistä hän haluaa kuulla kattavasti SJL:n jäsenten ja jäsenyhdistysten toiveita.

”Tähänkin asti olen tehnyt kaikki uudistukset yhdessä jäsenten kanssa, ja niin tulen tekemään niitä myös vastaisuudessa.”

Huldénista tulee SJL:n ensimmäinen palvelujohtaja. Tehtävä on osittain jatkoa vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävän järjestöasiamies Marja Palmusen työlle, mutta tarkka työnkuva muotoutuu vasta Huldénin aloitettua.

”On loistava mahdollisuus päästä aloittamaan melkein tyhjältä pöydältä. Olen hyvin etuoikeutettu.”

Pitkään toimittajina työskennelleiden vanhempiensa esimerkin mukaisesti myös Simon Huldén kokeili journalistin uraa 2000-luvun alussa. Hän toimitti Ylen Radio Extremin iltapäiväohjelmaa ja kirjoitti Kuntaliiton ruotsinkieliseen lehteen.

”Huomasin kuitenkin, että etenkään kirjoittamisessa en ollut vahvimmillani.”

Kokemukset lisäsivät Huldénin arvostusta toimittajan ammattia kohtaan.

”Harvassa työssä joutuu tuottamaan yhtä lyhyessä ajassa yhtä paljon.”

Huldén kuvailee itseään ”tyypilliseksi median sekakäyttäjäksi”. Hän lukee lehtiä hieman enemmän digitaalisessa muodossa, mutta tilaa paperiversioina Hufvudstadsbladetia ja Helsingin Sanomia.

Vapaa-ajallaan Huldén urheilee mielellään. Reippailuista pitävät kuitenkin huolen myös 6- ja 9-vuotiaat pojat.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta