Vastinetta jäsenmaksuille

JOURNALISTI
3.11.2016

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, kuva

Jäsenpalveluiden pitää tavoittaa kaikki Journalistiliiton jäsenet, sanoo SJL:n uusi palvelujohtaja Simon Huldén.

Journalistiliitto on viime vuosina kehittänyt aktiivisesti uusia jäsenpalveluita. Tänä vuonna liitto on kokeillut uraohjausta, ja ensi vuoden alussa aloittaa työosuuskunta Mediakunta.

Lisää uusia palveluita on tulossa, sanoo joulukuussa liiton palvelujohtajana aloittava Simon Huldén, 41.

”Tavoitteeni on, että palvelutarjonta ei jättäisi yhtäkään jäsentä ulkopuoliseksi. Tämän ei tarvitse tarkoittaa yhtä palvelua kaikkia varten, vaan se voi myös tarkoittaa eri jäsenryhmille kohdennettuja palveluja ja koulutuksia.”

Huldén on työskennellyt vuodesta 2006 akavalaisessa asiantuntijoiden ja esimiesten Specia ry:ssä kehittämispäällikkönä ja viime vuodet toiminnanjohtajana.

Journalistiliitossa Huldén voi hyödyntää kokemuksiaan, joita hän on saanut suunnitellessaan Specian uusia palveluita. Huldén kuitenkin korostaa, että ennen uudistuksiin ryhtymistä hän haluaa kuulla kattavasti SJL:n jäsenten ja jäsenyhdistysten toiveita.

”Tähänkin asti olen tehnyt kaikki uudistukset yhdessä jäsenten kanssa, ja niin tulen tekemään niitä myös vastaisuudessa.”

Huldénista tulee SJL:n ensimmäinen palvelujohtaja. Tehtävä on osittain jatkoa vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävän järjestöasiamies Marja Palmusen työlle, mutta tarkka työnkuva muotoutuu vasta Huldénin aloitettua.

”On loistava mahdollisuus päästä aloittamaan melkein tyhjältä pöydältä. Olen hyvin etuoikeutettu.”

Pitkään toimittajina työskennelleiden vanhempiensa esimerkin mukaisesti myös Simon Huldén kokeili journalistin uraa 2000-luvun alussa. Hän toimitti Ylen Radio Extremin iltapäiväohjelmaa ja kirjoitti Kuntaliiton ruotsinkieliseen lehteen.

”Huomasin kuitenkin, että etenkään kirjoittamisessa en ollut vahvimmillani.”

Kokemukset lisäsivät Huldénin arvostusta toimittajan ammattia kohtaan.

”Harvassa työssä joutuu tuottamaan yhtä lyhyessä ajassa yhtä paljon.”

Huldén kuvailee itseään ”tyypilliseksi median sekakäyttäjäksi”. Hän lukee lehtiä hieman enemmän digitaalisessa muodossa, mutta tilaa paperiversioina Hufvudstadsbladetia ja Helsingin Sanomia.

Vapaa-ajallaan Huldén urheilee mielellään. Reippailuista pitävät kuitenkin huolen myös 6- ja 9-vuotiaat pojat.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta