Vaalivalvoja

Peter Miller

33-vuotias yhdysvaltalainen politiikan tutkija.

Työskentelee Fulbright-professorina Tampereen yliopistossa 2016–2017.

Tekee tällä hetkellä vertailevaa tutkimusta ennakkoäänestyskäyttäytymisestä Suomen ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Rekisteröitynyt äänestäjänä riippumattomaksi. Äänesti ennakkoon.

JOURNALISTI
3.11.2016

Marja Honkonen, teksti
Laura Vesa, kuva

Monet mediat ovat rikkoneet perinteitään ja asettuneet toisen ehdokkaan taakse USA:n presidentinvaaleissa. Tuloksen kannalta sillä on vähän merkitystä, sanoo professori Peter Miller.

Yhdysvaltain 8. marraskuuta ratkeavat presidentinvaalit ovat olleet poikkeukselliset. Republikaanien ehdokas Donald Trump on saanut toimittajatkin takajaloilleen. Esimerkiksi riippumattomuudestaan tarkka sananvapausjärjestö Committee to Protect Journalists (CPJ) julisti Trumpin valinnan olevan uhka lehdistönvapaudelle.

Myös monet aiemmin puolueettomana pysytelleet mediat ovat ilmoittaneet pääkirjoituksissa tukevansa demokraattien Hillary Clintonia tai ehdokasta ”joka ei ole Trump”.

Onko sillä merkitystä äänestäjille? Ei juurikaan, vastaa yhdysvaltalainen vaalitutkija Peter Miller.

Tiedostava äänestäjä voi toki antaa suosituksille painoarvoa, hän sanoo. Mutta tämä kampanja on erilainen.

”Ihmiset ovat tehneet päätöksensä.”

Millerin mukaan kiinnostavaa on, onko lehtien linjanmuutos pysyvä. Yhdysvaltain mediatodellisuus on aatteellisesti vahvasti jakautunut, eivätkä itselleen mieluisat uutislähteet valitseva kuluttaja juuri vilkuile sivuille.

 

Miller on erikoistunut äänestyskäyttäytymiseen ja yleisen mielipiteen muodostumiseen. Hän työskentelee tämän lukuvuoden Tampereen yliopistossa Fulbright-professorina.

Tutkijan mukaan nämä vaalit ovat olleet hankalat ennustaa. Toimittajat heräsivät esimerkiksi republikaanien esivaaleissa Trumpin nousuun myöhään.

Myös gallup-teollisuus on kriisissä: halukkaiden vastaajien määrä on vähentynyt ja eri tavat painottaa vastauksia johtavat ristiriitaisiin lopputuloksiin.

Miller pitää silti melko turvallisena ennustaa tulosta useamman kyselyn anti yhdistäen – vaikka vaalikampanjassa lyhytkin aika on ikuisuus.

”Sen, pitivätkö gallupit paikkaansa, tiedämme vasta vaalipäivän jälkeen.”

Vaaliväittelyillä Miller arvioi olleen jonkun verran normaalia enemmän vaikutusta, sillä ehdokkaat itse ovat korostaneet niiden merkitystä.

Tällä kertaa esimerkiksi toisen väittelyn jälkeen noin yhdeksän prosenttia kertoi muuttaneensa mieltään, normaalisti luku on kolmesta viiteen prosenttia.

 

Trumpin kohtaloksi Miller epäilee koituvan kampanjan strategiset virheet. Ehdokas on jo alkanut lietsoa kannattajiaan uskomaan vaalien olevan vilpilliset.

Sitä Miller pitää hyvin huolestuttavana.

”Trumpin maalailema vilppi on häviävän harvinaista. Se ei vaikuta tulokseen, vaikka kyseessä olisi kyläkunnan koirarankkurin vaali.”

Tutkijasta on tuntunut helpottavalta olla etäällä vaalien mediamyllytyksestä.

”Suomen näkökulma vaaleihin antaa vastapainoa, vaikka joudunkin selittelemään vaalijärjestelmäämme aika monille.”

Peter Miller

33-vuotias yhdysvaltalainen politiikan tutkija.

Työskentelee Fulbright-professorina Tampereen yliopistossa 2016–2017.

Tekee tällä hetkellä vertailevaa tutkimusta ennakkoäänestyskäyttäytymisestä Suomen ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Rekisteröitynyt äänestäjänä riippumattomaksi. Äänesti ennakkoon.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta