Vaalivalvoja

Peter Miller

33-vuotias yhdysvaltalainen politiikan tutkija.

Työskentelee Fulbright-professorina Tampereen yliopistossa 2016–2017.

Tekee tällä hetkellä vertailevaa tutkimusta ennakkoäänestyskäyttäytymisestä Suomen ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Rekisteröitynyt äänestäjänä riippumattomaksi. Äänesti ennakkoon.

JOURNALISTI
3.11.2016

Marja Honkonen, teksti
Laura Vesa, kuva

Monet mediat ovat rikkoneet perinteitään ja asettuneet toisen ehdokkaan taakse USA:n presidentinvaaleissa. Tuloksen kannalta sillä on vähän merkitystä, sanoo professori Peter Miller.

Yhdysvaltain 8. marraskuuta ratkeavat presidentinvaalit ovat olleet poikkeukselliset. Republikaanien ehdokas Donald Trump on saanut toimittajatkin takajaloilleen. Esimerkiksi riippumattomuudestaan tarkka sananvapausjärjestö Committee to Protect Journalists (CPJ) julisti Trumpin valinnan olevan uhka lehdistönvapaudelle.

Myös monet aiemmin puolueettomana pysytelleet mediat ovat ilmoittaneet pääkirjoituksissa tukevansa demokraattien Hillary Clintonia tai ehdokasta ”joka ei ole Trump”.

Onko sillä merkitystä äänestäjille? Ei juurikaan, vastaa yhdysvaltalainen vaalitutkija Peter Miller.

Tiedostava äänestäjä voi toki antaa suosituksille painoarvoa, hän sanoo. Mutta tämä kampanja on erilainen.

”Ihmiset ovat tehneet päätöksensä.”

Millerin mukaan kiinnostavaa on, onko lehtien linjanmuutos pysyvä. Yhdysvaltain mediatodellisuus on aatteellisesti vahvasti jakautunut, eivätkä itselleen mieluisat uutislähteet valitseva kuluttaja juuri vilkuile sivuille.

 

Miller on erikoistunut äänestyskäyttäytymiseen ja yleisen mielipiteen muodostumiseen. Hän työskentelee tämän lukuvuoden Tampereen yliopistossa Fulbright-professorina.

Tutkijan mukaan nämä vaalit ovat olleet hankalat ennustaa. Toimittajat heräsivät esimerkiksi republikaanien esivaaleissa Trumpin nousuun myöhään.

Myös gallup-teollisuus on kriisissä: halukkaiden vastaajien määrä on vähentynyt ja eri tavat painottaa vastauksia johtavat ristiriitaisiin lopputuloksiin.

Miller pitää silti melko turvallisena ennustaa tulosta useamman kyselyn anti yhdistäen – vaikka vaalikampanjassa lyhytkin aika on ikuisuus.

”Sen, pitivätkö gallupit paikkaansa, tiedämme vasta vaalipäivän jälkeen.”

Vaaliväittelyillä Miller arvioi olleen jonkun verran normaalia enemmän vaikutusta, sillä ehdokkaat itse ovat korostaneet niiden merkitystä.

Tällä kertaa esimerkiksi toisen väittelyn jälkeen noin yhdeksän prosenttia kertoi muuttaneensa mieltään, normaalisti luku on kolmesta viiteen prosenttia.

 

Trumpin kohtaloksi Miller epäilee koituvan kampanjan strategiset virheet. Ehdokas on jo alkanut lietsoa kannattajiaan uskomaan vaalien olevan vilpilliset.

Sitä Miller pitää hyvin huolestuttavana.

”Trumpin maalailema vilppi on häviävän harvinaista. Se ei vaikuta tulokseen, vaikka kyseessä olisi kyläkunnan koirarankkurin vaali.”

Tutkijasta on tuntunut helpottavalta olla etäällä vaalien mediamyllytyksestä.

”Suomen näkökulma vaaleihin antaa vastapainoa, vaikka joudunkin selittelemään vaalijärjestelmäämme aika monille.”

Peter Miller

33-vuotias yhdysvaltalainen politiikan tutkija.

Työskentelee Fulbright-professorina Tampereen yliopistossa 2016–2017.

Tekee tällä hetkellä vertailevaa tutkimusta ennakkoäänestyskäyttäytymisestä Suomen ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Rekisteröitynyt äänestäjänä riippumattomaksi. Äänesti ennakkoon.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta