Tieto liikkumaan

JOURNALISTI
3.11.2016

Nina Erho, teksti
Marko Happo, kuva
Timo Filpus, kuvitus

Timo Filpuksen animaatioissa heräävät eloon historia ja lehden kysymys-vastaus-palsta.

Savon Sanomien graafikko Timo Filpus oli lapsena innostunut kaitafilmeistä. Uusi kipinä liikkuvaan kuvaan syttyi, kun verkkotoimitus pyysi infografiikan, ”jossa pallot ja piirakat vähän liikkuvat”.

”Mietin, että tämän voi viedä pidemmällekin. Titanicin uppoamisen satavuotispäiväksi tein jo animaation, jossa on myös draamaa.”

Yleisöpalaute Tragedy of the Titanicissa vilis-tävistä teksteistä paljasti, että ”kärsimätön nettiyleisö” arvostaa muutakin kuin vauhtia. Toisaalta videota ei pelasta loisteliaskaan ulkoasu, jos tarina ei rullaa.

”Joskus tarvitaan lisää pätkiä, joskus niiden vähentämistä. Jo tehdystä luopuminen sattuu, mutta palkinto on napakampi ja tiiviimpi tarina.”

Mieluiten Filpus animoi historian henkilöitä ja aiheita, joista löytyy paljon luotettavaa tietoa. Silloin taustatyöt onnistuvat kohtuullisella vaivalla. Koska hän animoi oman toimensa ohella, deadlinet joustavat, mikä on kivaa vaihtelua uutistyölle. Hyvältä tuntuu myös se, että vaikka nettivideot ovat sanomalehdissä valtavirtaa, piirrosanimaatioilla voi erottua.

Yksi Filpuksen aiheista on savolaistaustainen taiteilija Pekka Halonen. Sen sijaan intonsa animoida Sarajevon laukauksina tunnetut tapahtumat hän yritti unohtaa, koska tarina tuntui itsestään selvältä eikä ole aivan maakuntalehden ydintä.

Tehtyä se kuitenkin tuli, kun Filpus huomasi, ettei itsekään tiennyt aiheesta kaikkea. Samalla hän opetteli kääntämään piirrettyä maisemaa 180 astetta, mikä on 2D-animaatioissa uudehko asia.

”Ei siitä disneyn veroinen tullut, mutta olen tyytyväinen. Jotta se on niinkin luonteva, huomioon piti ottaa monta pientä asiaa.”

Kun tekemiseen on polte, löytyy myös aikaa, Filpus sanoo. Usein hän animoi iltavuorossa, jossa graafikolla ei ole normaalina uutispäivänä tulipalokiirettä.

Tuoreimmassa filmissä eloon herää ”Veikko Virtanen”, jolla on lehdessä kysymys-vastaus-palsta. Animaatiossa hahmo esimerkiksi piirtää, kuinka korkealle Savossa pitäisi nousta, jotta pystyisi ihailemaan keskiyön aurinkoa.

Vaikka Filpus uskoo, että tekniikan kehitys tulee yhä helpottamaan ja muuttamaan kerrontaa, toistaiseksi hän arvioi animaatioillaan olevan eniten viihdearvoa. Vähän toista mieltä on hänen animoimansa ”Veikko Virtanen”, joka sanoo, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja videossa kuvia vilistää 24 sekunnissa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta