Lähdesuoja kuntoon ennen tiedustelua

Uusia lakeja

Suomessa ei ole tällä hetkellä ajantasaista tiedustelulainsäädäntöä.

Tiedustelutietoa hankittaisiin kansallisten turvallisuusviranomaisten ja maan ylimmän johdon käyttöön.

Lakeja valmistellaan kolmessa ministeriössä, ja hanketta seuraa parlamentaarinen työryhmä.

JOURNALISTI
3.11.2016

Marja Honkonen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Perustuslain muutos antaisi viranomaisille laveat oikeudet, sanoo Oikeustoimittajien puheenjohtaja Rami Mäkinen.

Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Ilta-Sanomien rikos- ja oikeusuutisista vastaava tuottaja Rami Mäkinen kantaa huolta lähteiden suojasta, kun Suomeen sorvataan uutta tiedustelulainsäädäntöä.

Tähän mennessä annetut esitykset laventaisivat viranomaisten tiedonhankintaoikeuksia merkittävästi. Niissä ei myöskään juuri arvioida, miten lähdesuojasta pidetään huolta.

”Journalistin lähdesuoja ei nykyisinkään ole paras mahdollinen. Minua askarruttaa, mitä käytännössä tarkoittaa, kun soveltamisalaa laajennetaan”, Mäkinen sanoo.

Kritiikkiä ovat esittäneet myös oikeusoppineet. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin mielestä perusoikeuksia ollaan nyt kaventamassa rajusti ja ylimalkaisesti.

 

Tähän mennessä lakikokonaisuudesta on valmistunut oikeusministeriön mietintö perustuslain muuttamisesta. Muutos tarvitaan, jotta tiedustelu olisi mahdollista.

Esitys on, että luottamuksellisen viestin, kuten puhelun tai sähköpostin, suoja voitaisiin rikkoa jatkossa ilman rikosepäilyä silloin, kun kyse on toiminnasta, joka voi vakavasti uhata kansallista turvallisuutta.

 

Lihan luidensa ympärille perustuslain muutos saa siviili- ja sotilastiedustelulaeista, joita valmistellaan sisä- ja puolustusministeriöissä. Nämä pykälät ovat ”tavallisia” lakeja, joita voidaan muuttaa yhden eduskunnan voimin.

”Se antaa tuleville eduskunnille aika vapaat kädet määritellä, mitä esimerkiksi kansallinen turvallisuus on”, Mäkinen sanoo.

Siviili- ja sotilastiedustelulakien mietintöjen on tarkoitus valmistua vuoden lopulla.

Uusien lakien on pelätty tarkoittavan laajaa verkkovalvontaa, joka voisi kohdistua myös journalisteihin. Sisäministeriö vakuuttaa, että valvonnan voi kohdentaa. Lisäksi tiettyjä ammattiryhmiä, kuten toimittajia, voitaisiin suojata.

”Yksittäinen lehtimies ei saa immuniteettia, vaan median edustajan ja lähteen luottamuksellinen suhde saa suojan”, sisäministeriön erityisasiantuntija Marko Meriniemi kertoo.

Lähdesuoja ei ole hänen mukaansa uusien lakien valmistelun keskiössä, mutta se huomioidaan tiedustelumenetelmien käytössä.

 

Pulmallista journalistien kannalta on Rami Mäkisen mukaan myös se, mitä tiedustelussa kertyvällä ylimääräisellä tiedolla voi tehdä. Helsingin Sanomien 11. lokakuuta julkaisemien tietojen mukaan uudet lait antaisivat Suojelupoliisille oikeuden luovuttaa tietoja muun muassa rikoksen estämiseksi ja poliisin toiminnan suuntaamiseksi.

”Meillä on jo nyt lainsäädäntöä, jonka turvin toimittajaa voi syyttää yllyttämisestä salassapitorikokseen, vaikka vain kysymällä salassa pidetävää tietoa haastattelussa”, Mäkinen sanoo.

Toimittajien kannalta on kiinnostavaa, miten tiedustelua valvotaan. Siitä oikeusministeriö on luvannut linjauksia helmikuuksi.

Mäkinen huomauttaa, että poliisi on saanut salaisten pakkokeinojen käyttöön luvan tuomioistuimesta lähes aina. Kieltäviä päätöksiä on arvioitu annettavan vuosittain vain muutama. Myöhemmin on käynyt ilmi, että lupia on haettu myös väärillä tiedoilla.

”Julkisuus on usein tehokas valvoja, mutta tässä ollaan ei-julkisten asioiden äärellä”, Mäkinen sanoo.

Toki tiedustelua tarvitaan, Mäkinen myöntää. Samalla olisi kuitenkin hyvä tilaisuus kirjata myös journalistinen lähdesuoja lakiin selkeämmin. Mallia antaa Ruotsi, missä virkamiestaustaisen lähteen selvittäminen on kielletty.

Mäkisen mielestä poliisissa vuotajajahtiin lähdetään herkästi.

”Lainsäädäntö aiheuttaa ’pilliinpuhaltajalle’ riskin seuraamuksista. Lähdesuojaa olisi syytä tarkistaa korruption torjunnan takia.”

Uusia lakeja

Suomessa ei ole tällä hetkellä ajantasaista tiedustelulainsäädäntöä.

Tiedustelutietoa hankittaisiin kansallisten turvallisuusviranomaisten ja maan ylimmän johdon käyttöön.

Lakeja valmistellaan kolmessa ministeriössä, ja hanketta seuraa parlamentaarinen työryhmä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta