Lähdesuoja kuntoon ennen tiedustelua

Uusia lakeja

Suomessa ei ole tällä hetkellä ajantasaista tiedustelulainsäädäntöä.

Tiedustelutietoa hankittaisiin kansallisten turvallisuusviranomaisten ja maan ylimmän johdon käyttöön.

Lakeja valmistellaan kolmessa ministeriössä, ja hanketta seuraa parlamentaarinen työryhmä.

JOURNALISTI
3.11.2016

Marja Honkonen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Perustuslain muutos antaisi viranomaisille laveat oikeudet, sanoo Oikeustoimittajien puheenjohtaja Rami Mäkinen.

Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Ilta-Sanomien rikos- ja oikeusuutisista vastaava tuottaja Rami Mäkinen kantaa huolta lähteiden suojasta, kun Suomeen sorvataan uutta tiedustelulainsäädäntöä.

Tähän mennessä annetut esitykset laventaisivat viranomaisten tiedonhankintaoikeuksia merkittävästi. Niissä ei myöskään juuri arvioida, miten lähdesuojasta pidetään huolta.

”Journalistin lähdesuoja ei nykyisinkään ole paras mahdollinen. Minua askarruttaa, mitä käytännössä tarkoittaa, kun soveltamisalaa laajennetaan”, Mäkinen sanoo.

Kritiikkiä ovat esittäneet myös oikeusoppineet. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin mielestä perusoikeuksia ollaan nyt kaventamassa rajusti ja ylimalkaisesti.

 

Tähän mennessä lakikokonaisuudesta on valmistunut oikeusministeriön mietintö perustuslain muuttamisesta. Muutos tarvitaan, jotta tiedustelu olisi mahdollista.

Esitys on, että luottamuksellisen viestin, kuten puhelun tai sähköpostin, suoja voitaisiin rikkoa jatkossa ilman rikosepäilyä silloin, kun kyse on toiminnasta, joka voi vakavasti uhata kansallista turvallisuutta.

 

Lihan luidensa ympärille perustuslain muutos saa siviili- ja sotilastiedustelulaeista, joita valmistellaan sisä- ja puolustusministeriöissä. Nämä pykälät ovat ”tavallisia” lakeja, joita voidaan muuttaa yhden eduskunnan voimin.

”Se antaa tuleville eduskunnille aika vapaat kädet määritellä, mitä esimerkiksi kansallinen turvallisuus on”, Mäkinen sanoo.

Siviili- ja sotilastiedustelulakien mietintöjen on tarkoitus valmistua vuoden lopulla.

Uusien lakien on pelätty tarkoittavan laajaa verkkovalvontaa, joka voisi kohdistua myös journalisteihin. Sisäministeriö vakuuttaa, että valvonnan voi kohdentaa. Lisäksi tiettyjä ammattiryhmiä, kuten toimittajia, voitaisiin suojata.

”Yksittäinen lehtimies ei saa immuniteettia, vaan median edustajan ja lähteen luottamuksellinen suhde saa suojan”, sisäministeriön erityisasiantuntija Marko Meriniemi kertoo.

Lähdesuoja ei ole hänen mukaansa uusien lakien valmistelun keskiössä, mutta se huomioidaan tiedustelumenetelmien käytössä.

 

Pulmallista journalistien kannalta on Rami Mäkisen mukaan myös se, mitä tiedustelussa kertyvällä ylimääräisellä tiedolla voi tehdä. Helsingin Sanomien 11. lokakuuta julkaisemien tietojen mukaan uudet lait antaisivat Suojelupoliisille oikeuden luovuttaa tietoja muun muassa rikoksen estämiseksi ja poliisin toiminnan suuntaamiseksi.

”Meillä on jo nyt lainsäädäntöä, jonka turvin toimittajaa voi syyttää yllyttämisestä salassapitorikokseen, vaikka vain kysymällä salassa pidetävää tietoa haastattelussa”, Mäkinen sanoo.

Toimittajien kannalta on kiinnostavaa, miten tiedustelua valvotaan. Siitä oikeusministeriö on luvannut linjauksia helmikuuksi.

Mäkinen huomauttaa, että poliisi on saanut salaisten pakkokeinojen käyttöön luvan tuomioistuimesta lähes aina. Kieltäviä päätöksiä on arvioitu annettavan vuosittain vain muutama. Myöhemmin on käynyt ilmi, että lupia on haettu myös väärillä tiedoilla.

”Julkisuus on usein tehokas valvoja, mutta tässä ollaan ei-julkisten asioiden äärellä”, Mäkinen sanoo.

Toki tiedustelua tarvitaan, Mäkinen myöntää. Samalla olisi kuitenkin hyvä tilaisuus kirjata myös journalistinen lähdesuoja lakiin selkeämmin. Mallia antaa Ruotsi, missä virkamiestaustaisen lähteen selvittäminen on kielletty.

Mäkisen mielestä poliisissa vuotajajahtiin lähdetään herkästi.

”Lainsäädäntö aiheuttaa ’pilliinpuhaltajalle’ riskin seuraamuksista. Lähdesuojaa olisi syytä tarkistaa korruption torjunnan takia.”

Uusia lakeja

Suomessa ei ole tällä hetkellä ajantasaista tiedustelulainsäädäntöä.

Tiedustelutietoa hankittaisiin kansallisten turvallisuusviranomaisten ja maan ylimmän johdon käyttöön.

Lakeja valmistellaan kolmessa ministeriössä, ja hanketta seuraa parlamentaarinen työryhmä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta