Lähdesuoja kuntoon ennen tiedustelua

Perustuslain muutos antaisi viranomaisille laveat oikeudet, sanoo Oikeustoimittajien puheenjohtaja Rami Mäkinen.

Uusia lakeja

Suomessa ei ole tällä hetkellä ajantasaista tiedustelulainsäädäntöä.

Tiedustelutietoa hankittaisiin kansallisten turvallisuusviranomaisten ja maan ylimmän johdon käyttöön.

Lakeja valmistellaan kolmessa ministeriössä, ja hanketta seuraa parlamentaarinen työryhmä.

JOURNALISTI
3.11.2016

Marja Honkonen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Ilta-Sanomien rikos- ja oikeusuutisista vastaava tuottaja Rami Mäkinen kantaa huolta lähteiden suojasta, kun Suomeen sorvataan uutta tiedustelulainsäädäntöä.

Tähän mennessä annetut esitykset laventaisivat viranomaisten tiedonhankintaoikeuksia merkittävästi. Niissä ei myöskään juuri arvioida, miten lähdesuojasta pidetään huolta.

”Journalistin lähdesuoja ei nykyisinkään ole paras mahdollinen. Minua askarruttaa, mitä käytännössä tarkoittaa, kun soveltamisalaa laajennetaan”, Mäkinen sanoo.

Kritiikkiä ovat esittäneet myös oikeusoppineet. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin mielestä perusoikeuksia ollaan nyt kaventamassa rajusti ja ylimalkaisesti.

 

Tähän mennessä lakikokonaisuudesta on valmistunut oikeusministeriön mietintö perustuslain muuttamisesta. Muutos tarvitaan, jotta tiedustelu olisi mahdollista.

Esitys on, että luottamuksellisen viestin, kuten puhelun tai sähköpostin, suoja voitaisiin rikkoa jatkossa ilman rikosepäilyä silloin, kun kyse on toiminnasta, joka voi vakavasti uhata kansallista turvallisuutta.

 

Lihan luidensa ympärille perustuslain muutos saa siviili- ja sotilastiedustelulaeista, joita valmistellaan sisä- ja puolustusministeriöissä. Nämä pykälät ovat ”tavallisia” lakeja, joita voidaan muuttaa yhden eduskunnan voimin.

”Se antaa tuleville eduskunnille aika vapaat kädet määritellä, mitä esimerkiksi kansallinen turvallisuus on”, Mäkinen sanoo.

Siviili- ja sotilastiedustelulakien mietintöjen on tarkoitus valmistua vuoden lopulla.

Uusien lakien on pelätty tarkoittavan laajaa verkkovalvontaa, joka voisi kohdistua myös journalisteihin. Sisäministeriö vakuuttaa, että valvonnan voi kohdentaa. Lisäksi tiettyjä ammattiryhmiä, kuten toimittajia, voitaisiin suojata.

”Yksittäinen lehtimies ei saa immuniteettia, vaan median edustajan ja lähteen luottamuksellinen suhde saa suojan”, sisäministeriön erityisasiantuntija Marko Meriniemi kertoo.

Lähdesuoja ei ole hänen mukaansa uusien lakien valmistelun keskiössä, mutta se huomioidaan tiedustelumenetelmien käytössä.

 

Pulmallista journalistien kannalta on Rami Mäkisen mukaan myös se, mitä tiedustelussa kertyvällä ylimääräisellä tiedolla voi tehdä. Helsingin Sanomien 11. lokakuuta julkaisemien tietojen mukaan uudet lait antaisivat Suojelupoliisille oikeuden luovuttaa tietoja muun muassa rikoksen estämiseksi ja poliisin toiminnan suuntaamiseksi.

”Meillä on jo nyt lainsäädäntöä, jonka turvin toimittajaa voi syyttää yllyttämisestä salassapitorikokseen, vaikka vain kysymällä salassa pidetävää tietoa haastattelussa”, Mäkinen sanoo.

Toimittajien kannalta on kiinnostavaa, miten tiedustelua valvotaan. Siitä oikeusministeriö on luvannut linjauksia helmikuuksi.

Mäkinen huomauttaa, että poliisi on saanut salaisten pakkokeinojen käyttöön luvan tuomioistuimesta lähes aina. Kieltäviä päätöksiä on arvioitu annettavan vuosittain vain muutama. Myöhemmin on käynyt ilmi, että lupia on haettu myös väärillä tiedoilla.

”Julkisuus on usein tehokas valvoja, mutta tässä ollaan ei-julkisten asioiden äärellä”, Mäkinen sanoo.

Toki tiedustelua tarvitaan, Mäkinen myöntää. Samalla olisi kuitenkin hyvä tilaisuus kirjata myös journalistinen lähdesuoja lakiin selkeämmin. Mallia antaa Ruotsi, missä virkamiestaustaisen lähteen selvittäminen on kielletty.

Mäkisen mielestä poliisissa vuotajajahtiin lähdetään herkästi.

”Lainsäädäntö aiheuttaa ’pilliinpuhaltajalle’ riskin seuraamuksista. Lähdesuojaa olisi syytä tarkistaa korruption torjunnan takia.”

Uusia lakeja

Suomessa ei ole tällä hetkellä ajantasaista tiedustelulainsäädäntöä.

Tiedustelutietoa hankittaisiin kansallisten turvallisuusviranomaisten ja maan ylimmän johdon käyttöön.

Lakeja valmistellaan kolmessa ministeriössä, ja hanketta seuraa parlamentaarinen työryhmä.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta