Lähdesuoja kuntoon ennen tiedustelua

Uusia lakeja

Suomessa ei ole tällä hetkellä ajantasaista tiedustelulainsäädäntöä.

Tiedustelutietoa hankittaisiin kansallisten turvallisuusviranomaisten ja maan ylimmän johdon käyttöön.

Lakeja valmistellaan kolmessa ministeriössä, ja hanketta seuraa parlamentaarinen työryhmä.

JOURNALISTI
3.11.2016

Marja Honkonen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Perustuslain muutos antaisi viranomaisille laveat oikeudet, sanoo Oikeustoimittajien puheenjohtaja Rami Mäkinen.

Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Ilta-Sanomien rikos- ja oikeusuutisista vastaava tuottaja Rami Mäkinen kantaa huolta lähteiden suojasta, kun Suomeen sorvataan uutta tiedustelulainsäädäntöä.

Tähän mennessä annetut esitykset laventaisivat viranomaisten tiedonhankintaoikeuksia merkittävästi. Niissä ei myöskään juuri arvioida, miten lähdesuojasta pidetään huolta.

”Journalistin lähdesuoja ei nykyisinkään ole paras mahdollinen. Minua askarruttaa, mitä käytännössä tarkoittaa, kun soveltamisalaa laajennetaan”, Mäkinen sanoo.

Kritiikkiä ovat esittäneet myös oikeusoppineet. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin mielestä perusoikeuksia ollaan nyt kaventamassa rajusti ja ylimalkaisesti.

 

Tähän mennessä lakikokonaisuudesta on valmistunut oikeusministeriön mietintö perustuslain muuttamisesta. Muutos tarvitaan, jotta tiedustelu olisi mahdollista.

Esitys on, että luottamuksellisen viestin, kuten puhelun tai sähköpostin, suoja voitaisiin rikkoa jatkossa ilman rikosepäilyä silloin, kun kyse on toiminnasta, joka voi vakavasti uhata kansallista turvallisuutta.

 

Lihan luidensa ympärille perustuslain muutos saa siviili- ja sotilastiedustelulaeista, joita valmistellaan sisä- ja puolustusministeriöissä. Nämä pykälät ovat ”tavallisia” lakeja, joita voidaan muuttaa yhden eduskunnan voimin.

”Se antaa tuleville eduskunnille aika vapaat kädet määritellä, mitä esimerkiksi kansallinen turvallisuus on”, Mäkinen sanoo.

Siviili- ja sotilastiedustelulakien mietintöjen on tarkoitus valmistua vuoden lopulla.

Uusien lakien on pelätty tarkoittavan laajaa verkkovalvontaa, joka voisi kohdistua myös journalisteihin. Sisäministeriö vakuuttaa, että valvonnan voi kohdentaa. Lisäksi tiettyjä ammattiryhmiä, kuten toimittajia, voitaisiin suojata.

”Yksittäinen lehtimies ei saa immuniteettia, vaan median edustajan ja lähteen luottamuksellinen suhde saa suojan”, sisäministeriön erityisasiantuntija Marko Meriniemi kertoo.

Lähdesuoja ei ole hänen mukaansa uusien lakien valmistelun keskiössä, mutta se huomioidaan tiedustelumenetelmien käytössä.

 

Pulmallista journalistien kannalta on Rami Mäkisen mukaan myös se, mitä tiedustelussa kertyvällä ylimääräisellä tiedolla voi tehdä. Helsingin Sanomien 11. lokakuuta julkaisemien tietojen mukaan uudet lait antaisivat Suojelupoliisille oikeuden luovuttaa tietoja muun muassa rikoksen estämiseksi ja poliisin toiminnan suuntaamiseksi.

”Meillä on jo nyt lainsäädäntöä, jonka turvin toimittajaa voi syyttää yllyttämisestä salassapitorikokseen, vaikka vain kysymällä salassa pidetävää tietoa haastattelussa”, Mäkinen sanoo.

Toimittajien kannalta on kiinnostavaa, miten tiedustelua valvotaan. Siitä oikeusministeriö on luvannut linjauksia helmikuuksi.

Mäkinen huomauttaa, että poliisi on saanut salaisten pakkokeinojen käyttöön luvan tuomioistuimesta lähes aina. Kieltäviä päätöksiä on arvioitu annettavan vuosittain vain muutama. Myöhemmin on käynyt ilmi, että lupia on haettu myös väärillä tiedoilla.

”Julkisuus on usein tehokas valvoja, mutta tässä ollaan ei-julkisten asioiden äärellä”, Mäkinen sanoo.

Toki tiedustelua tarvitaan, Mäkinen myöntää. Samalla olisi kuitenkin hyvä tilaisuus kirjata myös journalistinen lähdesuoja lakiin selkeämmin. Mallia antaa Ruotsi, missä virkamiestaustaisen lähteen selvittäminen on kielletty.

Mäkisen mielestä poliisissa vuotajajahtiin lähdetään herkästi.

”Lainsäädäntö aiheuttaa ’pilliinpuhaltajalle’ riskin seuraamuksista. Lähdesuojaa olisi syytä tarkistaa korruption torjunnan takia.”

Uusia lakeja

Suomessa ei ole tällä hetkellä ajantasaista tiedustelulainsäädäntöä.

Tiedustelutietoa hankittaisiin kansallisten turvallisuusviranomaisten ja maan ylimmän johdon käyttöön.

Lakeja valmistellaan kolmessa ministeriössä, ja hanketta seuraa parlamentaarinen työryhmä.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta