Leipälajina kriisialueet

JOURNALISTI
3.11.2016

Elina Järvinen

Kirjoittaja on Jari Lindholmin kollega.

Kuolleita: Jari Lindholm

Suomen Kuvalehden toimittaja Jari Lindholm kuoli 20. lokakuuta äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Helsingissä. Hän oli 55-vuotias.

Kuvalehteen Lindholm tuli keväällä 2006. Hän oli kokenut journalisti: yli kymmenen vuotta Helsingin Sanomissa, vuosia Aasiassa, lukuisia keikkoja maailman kriisialueilla.

Hän oli myös esimies – Nytissä, Seurassa ja Kuvalehdessä – mutta aina hän palasi kriisialueille. Ne olivat hänen leipälajinsa. Viime vuodet hän kulki keikoillaan yksin. Kirjoitti ja kuvasi.

Vuonna 2015 Lindholm sai Bonnierin Suuren journalistipalkinnon ja kaksi Edit-palkintoa. Ne tulivat jutuista, jotka hän teki Sierra Leonesta. Lindholm matkusti Keneman kenttäsairaalaan ja kertoi, mitä näki.

Lindholm oli vahva persoona – tinkimätön, mielipiteissään järkkymätön.

Mutta journalistina hän oli ylivoimainen. Hän matkusti paikkoihin, joihin muut eivät menneet. Hän kirjoitti tavalla, johon muut eivät pystyneet.

19. lokakuuta Lindholm lähti töistä kuten tavallisesti. Jos pojat olivat tulossa, hän lähti aina ajoissa. Hänellä on kolme poikaa, kaksi vielä koululaisia.

Työhuone jäi sen näköiseksi, että sinne palataan. Pöydällä nauhuri, kuulokkeet, lehtiö ja kynä. Nurkassa rinkka, luotiliivit ja kypärä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta