Kommentti: Valtio makutuomarina

JOURNALISTI
17.11.2016

Manu Marttinen, teksti
Sakari Piippo, kuvat

Sopii toivoa, että valtioneuvosto ja maan poliittinen johto ottavat oikeusasiamiehen nuhteista ja Sakari Piipon tapauksesta opikseen, kirjoittaa Journalistin toimitussihteeri Manu Marttinen.

Valtio uhkailee entistä työntekijäänsä valokuvaaja Sakari Piippoa rikosprosessilla, kun tämä on ottanut tyyliltään tavanomaisesta poikkeavia valokuvia Suomen ylimmistä vallanpitäjistä avoimessa tiedotustilaisuudessa.

Asia sopimiseksi valtio tarjoutuu poimimaan kuvasarjasta julkaistavaksi sopivat kuvat. Kaikki sellaiset kuvat, jotka valtion virkamies katsoo loukkaaviksi tai hyvän maun vastaisiksi, joutuvat roskakoriin.

Ei kuulosta hyvältä. Varsinkin kun tämä tapahtuu vuonna 2016 Suomessa  – maassa joka on viime vuodet ollut kärjessä sananvapauslistauksissa ja pärjännyt hyvin myös hallinnon laatua koskevissa vertailuissa. Presidentti Kekkosen aikoihin 1960–80-luvuilla tällaista poliitikkojen julkisuuskuvaa pönkittävää sensuuria – ja itsesensuuria – tapahtui enemmänkin.

Valtiovarainministeriö sai lokakuun lopussa eduskunnan oikeusasiamieheltä nuhteet toimittaja Jari Hanskaa koskevassa asiassa, johon liittyi myös valokuvaajien sulkeminen pois tiedotustilaisuudesta.

Oikeusasiamies katsoo, että sananvapauteen ja hyvään hallintoon kuuluvan suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta kuvaamisen ja siteeraamisen rajoitusten pitää olla mahdollisimman suppeita.

Oikeusasiamies katsoo myös, että tiedotustilaisuudessa olevat ihmiset ovat paikalla työtehtävissä, viranhoitajina ja poliitikkoina, joten kuvaaminen ei voi loukata heidän yksityisyyttään.

Lisäksi he ovat paikalle tullessaan varautuneet siihen, että heitä kuvataan avoimesti ja luvan kanssa. Silloin kyse ei ole oikeudettomasta kuvaamisesta, oikeusasiamiehen päätöksessä todetaan.

Sopii toivoa, että valtioneuvosto ja maan poliittinen johto ottavat oikeusasiamiehen nuhteista ja tästäkin tapauksesta opikseen.

Sananvapaus kuuluu kaikille, myös virkamiehelle. Vallanpitäjän vain pitää kestää, vaikka julkisuus ei aina kohtele myötäkarvaan. Piipon kuvissa ei ole edes kysymys kielteisestä julkisuudesta, vaan makuasiasta, ja sillä sektorilla valtion ei pitäisi ryhtyä tuomariksi.

Hyvä työnantaja ei myöskään uhkaile työntekijöitään rikosprosessilla, jos nämä ovat harjoittaneet ilmaisunvapauttaan ja innostuneet tekemään työajallaan muutakin kuin vaaditut työtehtävät.

Vai mitä pahaa näiden kuvien julkaiseminen oikeasti voisi kenellekään aiheuttaa?


Lue lisää aiheesta:

Kielletyt kuvat

Hylätyt ja hyväksytyt kuvat



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta