Kohti nollatoleranssia

JOURNALISTI
3.11.2016

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Uhkailu, vihapuhe ja häirintä ovat tuttuja ilmiöitä monelle journalistille. Sähköpostiin tipahtelee ilkeämielisiä viestejä, somessa tykitetään kovin sanoin. Joku joutuu vihasivuston maalitauluksi – joku toinen saa kirjeitse sitä itseään. Väkivallalla uhkaaminenkaan ei ole tavatonta, samoin vihjaukset lapsiin ja muihin perheenjäseniin kohdistuvista toimista.

Ahdistelun tarkoituksena on vaikuttaa journalismin sisältöön ja sitä kautta yleisön oikeuteen saada oikeita ja olennaisia tietoja maailman menosta. Uhkailusta kärsivät myös muut tiedonvälitysketjun lenkit, kuten taustatietoja ja lausuntoja antavat asiantuntijat sekä sisällöissä esiintyvät yhteisöt.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta TJNK ja kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PEN ovat ryhtyneet tiivistämään yhteistyötään vihapuhetta vastaan. Tavoitteena on luoda verkosto tutkijoiden, kirjailijoiden ja toimittajien tueksi ja torjumaan pelkoon perustuvaa itsesensuuria.

TJNK toteutti 2015 kyselyn tutkijoiden kohtaamasta vihapuheesta ja häiritsevästä palautteesta. Kävi ilmi, että yhä useampi tutkija miettii entistä tarkemmin julkisia esiintymisiään. Samansuuntaisia ovat Journalistin (4/2016) kyselyn tulokset viime keväältä: joka kuudes kyselyn vastaaja on joutunut työssään uhkailun kohteeksi kahden viime vuoden aikana. Vastaajia oli 1 400.

Suomessa uhkailun laajuutta ja luonnetta ei kuitenkaan ole järjestelmällisesti tutkittu. Monet merkit viittaavat siihen, että ilmiö voimistuu edelleen. Siitä kertovat nämä kyselymuotoiset kartoitukset.

Ruotsissa kustantajien etujärjestö on tutkinut mediaan ja sen tekijöihin kohdistuvaa uhkailua pitempään. Tuoreimman raportin tulokset ovat karut: lähes puolet tutkimuksen kohteena olleista toimituksista on kokenut uhkailua viimeksi kuluneen vuoden aikana. Jo kolmatta kertaa toistettu tutkimus osoittaa, että ilmiö on vuosi toisensa jälkeen laajentunut. Siitä on tullut jokapäiväistä, se on saanut entistä ikävämpiä muotoja.

Ainoa lääke vakavaa uhkailua vastaan on nollatoleranssi. Sitä ei sovi eikä pidä sietää, siihen ei saa tottua. Tottuminen merkitsee väistämättä monien merkityksellisten aiheiden välttelyä, itsesensuuria, joka on vakava uhka koko demokraattiselle yhteiskunnalle. Kriittistä keskustelua asioista ei pidä suitsia, mutta uhkailu ei ole oikeutettua missään tilanteessa.

Merkittävä linjaus

Valtiovarainministeriö ja sen viestintäjohtaja Liinu Lehto toimivat moitittavasti evätessään freelancetoimittaja Jari Hanskan pääsyn ministeriön taustatilaisuuteen. Hanskan viime syksynä tekemästä kantelusta antamassaan päätöksessä eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pitää ministeriön toimia tasapuolisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisina.

Oikeusasiamiehen päätös on merkittävä linjaus journalistien toiminnan ja kansalaisten tiedonsaannin näkökulmasta.

Päätöksessä otetaan kantaa myös siihen, millaisia rajoituksia kuvaamiselle ja sitaattien käytölle voidaan asettaa. Rajoitusten tulisi olla mahdollisimman suppeita.

Oikeusasiamies toteaa epäasianmukaiseksi myös sen, että ministeriön johto on julkisessa tiedonannossaan todennut Hanskan toimineen hyvän journalistisen tavan vastaisesti.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta