Kohti nollatoleranssia

JOURNALISTI
3.11.2016

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Uhkailu, vihapuhe ja häirintä ovat tuttuja ilmiöitä monelle journalistille. Sähköpostiin tipahtelee ilkeämielisiä viestejä, somessa tykitetään kovin sanoin. Joku joutuu vihasivuston maalitauluksi – joku toinen saa kirjeitse sitä itseään. Väkivallalla uhkaaminenkaan ei ole tavatonta, samoin vihjaukset lapsiin ja muihin perheenjäseniin kohdistuvista toimista.

Ahdistelun tarkoituksena on vaikuttaa journalismin sisältöön ja sitä kautta yleisön oikeuteen saada oikeita ja olennaisia tietoja maailman menosta. Uhkailusta kärsivät myös muut tiedonvälitysketjun lenkit, kuten taustatietoja ja lausuntoja antavat asiantuntijat sekä sisällöissä esiintyvät yhteisöt.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta TJNK ja kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PEN ovat ryhtyneet tiivistämään yhteistyötään vihapuhetta vastaan. Tavoitteena on luoda verkosto tutkijoiden, kirjailijoiden ja toimittajien tueksi ja torjumaan pelkoon perustuvaa itsesensuuria.

TJNK toteutti 2015 kyselyn tutkijoiden kohtaamasta vihapuheesta ja häiritsevästä palautteesta. Kävi ilmi, että yhä useampi tutkija miettii entistä tarkemmin julkisia esiintymisiään. Samansuuntaisia ovat Journalistin (4/2016) kyselyn tulokset viime keväältä: joka kuudes kyselyn vastaaja on joutunut työssään uhkailun kohteeksi kahden viime vuoden aikana. Vastaajia oli 1 400.

Suomessa uhkailun laajuutta ja luonnetta ei kuitenkaan ole järjestelmällisesti tutkittu. Monet merkit viittaavat siihen, että ilmiö voimistuu edelleen. Siitä kertovat nämä kyselymuotoiset kartoitukset.

Ruotsissa kustantajien etujärjestö on tutkinut mediaan ja sen tekijöihin kohdistuvaa uhkailua pitempään. Tuoreimman raportin tulokset ovat karut: lähes puolet tutkimuksen kohteena olleista toimituksista on kokenut uhkailua viimeksi kuluneen vuoden aikana. Jo kolmatta kertaa toistettu tutkimus osoittaa, että ilmiö on vuosi toisensa jälkeen laajentunut. Siitä on tullut jokapäiväistä, se on saanut entistä ikävämpiä muotoja.

Ainoa lääke vakavaa uhkailua vastaan on nollatoleranssi. Sitä ei sovi eikä pidä sietää, siihen ei saa tottua. Tottuminen merkitsee väistämättä monien merkityksellisten aiheiden välttelyä, itsesensuuria, joka on vakava uhka koko demokraattiselle yhteiskunnalle. Kriittistä keskustelua asioista ei pidä suitsia, mutta uhkailu ei ole oikeutettua missään tilanteessa.

Merkittävä linjaus

Valtiovarainministeriö ja sen viestintäjohtaja Liinu Lehto toimivat moitittavasti evätessään freelancetoimittaja Jari Hanskan pääsyn ministeriön taustatilaisuuteen. Hanskan viime syksynä tekemästä kantelusta antamassaan päätöksessä eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pitää ministeriön toimia tasapuolisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisina.

Oikeusasiamiehen päätös on merkittävä linjaus journalistien toiminnan ja kansalaisten tiedonsaannin näkökulmasta.

Päätöksessä otetaan kantaa myös siihen, millaisia rajoituksia kuvaamiselle ja sitaattien käytölle voidaan asettaa. Rajoitusten tulisi olla mahdollisimman suppeita.

Oikeusasiamies toteaa epäasianmukaiseksi myös sen, että ministeriön johto on julkisessa tiedonannossaan todennut Hanskan toimineen hyvän journalistisen tavan vastaisesti.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta