Vähän kuin kotonaan. Päivi Mäki-Petäjä ei ajatellut päätyä Kuusamosta Helsinkiin, mutta ”täällä sitä on oltu jo aika kauan”. Luontokaipuuta helpottaa ulkoilu Keskuspuistossa.

Herätys miettimään

JOURNALISTI
3.11.2016

Nina Erho, teksti
Anna Autio, kuva

Ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä ajattelee jokaista katsojaa mahdollisuutena.

Jos MTV Uutisten ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä tekisi unelmiensa jutun, se olisi ”Ilmastonmuutos on pysäytetty”. Todellisuudessa uran huippuhetkiä on Pariisin ilmastokokous viime joulukuussa.

”Koska Kööpenhaminassa petyttiin, en odottanut Pariisilta paljoa. Siksi oli uskomatonta, kun sopimus syntyi ja sain olla todistamassa sitä.”

Kun uutiskisa kovenee mutta väki vähenee, hitaasti muuttuvia ympäristöaiheita luulisi olevan vaikea saada uutisiin. Näin ei kuitenkaan ole, Mäki-Petäjä sanoo.

”Viherpiiperryksestä on kasvanut valtavirtaa. Kun ympäristöasioista puhutaan kaikkialla ja yleisöä kiinnostaa, päällikötkin ovat alkaneet sanoa, että tästä pitäisi tehdä juttua.”

Globaaleja liikahduksia odotellessa Mäki-Petäjää ilahduttaa esimerkiksi valkoselkätikan parantunut tilanne. Kun ehtimisen rajat turhauttavat, hän ajattelee uutisten satojatuhansia katsojia. Heistä kuka vaan voi olla se, jonka ympäristöjuttu saa juuri tänään miettimään.

Kun Mäki-Petäjä aloitti MTV:ssä vuonna 1989, uutisjuttu kesti minuutteja, ja sellainenkin aika oli, kun hän sai tehdä pelkkiä ympäristöaiheita. Nykyinen puolentoista minuutin uutinen vaatii selkeän aiheen ja rajua yksinkertaistamista.

”Onneksi on netti, jonne voi purkaa sävyjä ja näkökulmia. Nettijuttuni ovatkin usein pitkiä.”

Nuorena ympäristötoimittajana Mäki-Petäjä ajatteli jargonin olevan luonnonlaki, mutta kokemus on opettanut kysymään, mitä asia on suomeksi ja mitä se tarkoittaa ihmisten arjessa. Pysyvää on jo kesätoimittajana syttynyt rakkaus hyvään kuvakerrontaan.

”Sillä televisio voi erottua muista. Ihannetapauksessa juttua pystyisi seuraamaan myös ilman ääntä.”

Somea Mäki-Petäjä päivittää keikoiltaan. Facebookin hän aikoi yksityiseksi, kunnes lähetti tuliterällä puhelimellaan vahingossa miljoona kaveripyyntöä.

”Mutta siitä tulikin hauskaa. Eri alojen ihmiset keskustelevat, ja koko laaja verkostoni pysyy selvillä, mistä aiheesta olen milloinkin tekemässä.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta