Yle kiri ohi lehdistön

Muutoksia journalistien ansioissa

Keskenjääneet korkeakouluopinnot eli ns. vanhan polven journalistien tausta ei tuota enää kovimpia ansioita. Syynä on ikäpolven muutos.

Lehdistössä maakuntapääkaupunkien työntekijöiden ansiot ovat nousseet pääkaupunkiseutua paremmin.

Ylessä ja lehdistössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien osuus on kasvanut. Kaikista vastaajista 87 prosenttia on vakityössä.

Vastaajista 24 prosenttia sai tulospalkkioita vuonna 2015. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että tutkimuksen tietoja voi käyttää myös palkkaneuvotteluissa ja työn haussa. Tutkimus löytyy Journalistiliiton verkkosivuilta.

JOURNALISTI
13.10.2016

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Journalistien ansiot ovat nousseet kahdessa vuodessa parilla prosentilla. Palkkaero miesten ja naisten välillä on pysynyt ennallaan.

Haluatko lyödä rahoiksi journalistina? Kannattaa seurata ulkomaanasioita, politiikkaa tai taloutta, työskennellä pääkaupunkiseudulla tai pysytellä alalla yli 25 vuotta. Asiaa auttaa myös, jos olet mies.

Journalistiliiton teettämän työmarkkinatutkimuksen mukaan muun muassa näillä määreillä pääsee keskimääräistä paremmille ansioille.

Huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan liiton jäsenten keskimääräinen kokonaisansio eli kuukausipalkka, erilaiset lisät sekä luontoisedut olivat yhteensä 3 698 euroa. Ansiot nousivat vuodesta 2014 pari prosenttia.

”Huomion arvoista on, että Yle on kirinyt kokonaisansioissa jo lehdistön ohi”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.

Tämä johtuu Savolaisen mukaan paitsi vuorotyön ja lisien määrästä myös palkkausjärjestelmän uudistamisesta.

Toinen syy voi olla se, että kaupallisella puolella muita kuin työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia maksetaan enää kitsaasti, liiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi. Esimerkiksi lehdistössä ansiot ovat nousseet yleistä kehitystä hitaammin, vain puolisen prosenttia.

 

Kuten aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2014, naisjournalistin euro oli uudessa tutkimuksessa 92 senttiä. Miehet tienaavat naisia paremmin lähes kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä. Koulutusta tarkastellessa palkkaerot ovat suurimmat niiden kesken, jotka ovat suorittaneet korkeakouluopintonsa muulta kuin journalistiselta alalta.

Naiset ovat kirineet miesten edelle yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. 40 – 49-vuotiaiden ansiot ovat käytännössä tasoissa.

30 – 39-vuotiaat ja 50 – 59-vuotiaat miehet ansaitsevat naisia noin kymmeneksen enemmän, alle 30-vuotiaat peräti neljänneksen.

Toimittajan tehtävässä palkkaero on suurempi kuin kyselyyn vastanneilla keskimäärin.

”Perinteisesti palkkaeroja on perusteltu sillä, että miehet tekevät enemmän iltavuoroja ja päällikkötehtäviä. 92 senttiin ei pidä tyytyä, vaikka se onkin suomalaisittain hyvä luku”, Aho sanoo.

 

Tutkimuksessa Aho pitää erityisen mielenkiintoisena sitä, miten journalistinen seuranta-alue vaikuttaa palkkaan. Perinteisiä kuningasaloja ovat olleet ulkomaat sekä talous, politiikka ja työmarkkinat. Nyt niiden niskaan hengittävät lifestyle ja viihde.

”Palkkaa maksetaan siis niille, missä mainosraha pyörii”, Aho toteaa.

Journalistiliiton työmarkkinatutkimukseen vastasi viime huhtikuussa 727 liiton jäsentä. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein, ja sen toteutti TNS Gallup.

Muutoksia journalistien ansioissa

Keskenjääneet korkeakouluopinnot eli ns. vanhan polven journalistien tausta ei tuota enää kovimpia ansioita. Syynä on ikäpolven muutos.

Lehdistössä maakuntapääkaupunkien työntekijöiden ansiot ovat nousseet pääkaupunkiseutua paremmin.

Ylessä ja lehdistössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien osuus on kasvanut. Kaikista vastaajista 87 prosenttia on vakityössä.

Vastaajista 24 prosenttia sai tulospalkkioita vuonna 2015. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että tutkimuksen tietoja voi käyttää myös palkkaneuvotteluissa ja työn haussa. Tutkimus löytyy Journalistiliiton verkkosivuilta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta