Yle kiri ohi lehdistön

Muutoksia journalistien ansioissa

Keskenjääneet korkeakouluopinnot eli ns. vanhan polven journalistien tausta ei tuota enää kovimpia ansioita. Syynä on ikäpolven muutos.

Lehdistössä maakuntapääkaupunkien työntekijöiden ansiot ovat nousseet pääkaupunkiseutua paremmin.

Ylessä ja lehdistössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien osuus on kasvanut. Kaikista vastaajista 87 prosenttia on vakityössä.

Vastaajista 24 prosenttia sai tulospalkkioita vuonna 2015. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että tutkimuksen tietoja voi käyttää myös palkkaneuvotteluissa ja työn haussa. Tutkimus löytyy Journalistiliiton verkkosivuilta.

JOURNALISTI
13.10.2016

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Journalistien ansiot ovat nousseet kahdessa vuodessa parilla prosentilla. Palkkaero miesten ja naisten välillä on pysynyt ennallaan.

Haluatko lyödä rahoiksi journalistina? Kannattaa seurata ulkomaanasioita, politiikkaa tai taloutta, työskennellä pääkaupunkiseudulla tai pysytellä alalla yli 25 vuotta. Asiaa auttaa myös, jos olet mies.

Journalistiliiton teettämän työmarkkinatutkimuksen mukaan muun muassa näillä määreillä pääsee keskimääräistä paremmille ansioille.

Huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan liiton jäsenten keskimääräinen kokonaisansio eli kuukausipalkka, erilaiset lisät sekä luontoisedut olivat yhteensä 3 698 euroa. Ansiot nousivat vuodesta 2014 pari prosenttia.

”Huomion arvoista on, että Yle on kirinyt kokonaisansioissa jo lehdistön ohi”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.

Tämä johtuu Savolaisen mukaan paitsi vuorotyön ja lisien määrästä myös palkkausjärjestelmän uudistamisesta.

Toinen syy voi olla se, että kaupallisella puolella muita kuin työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia maksetaan enää kitsaasti, liiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi. Esimerkiksi lehdistössä ansiot ovat nousseet yleistä kehitystä hitaammin, vain puolisen prosenttia.

 

Kuten aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2014, naisjournalistin euro oli uudessa tutkimuksessa 92 senttiä. Miehet tienaavat naisia paremmin lähes kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä. Koulutusta tarkastellessa palkkaerot ovat suurimmat niiden kesken, jotka ovat suorittaneet korkeakouluopintonsa muulta kuin journalistiselta alalta.

Naiset ovat kirineet miesten edelle yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. 40 – 49-vuotiaiden ansiot ovat käytännössä tasoissa.

30 – 39-vuotiaat ja 50 – 59-vuotiaat miehet ansaitsevat naisia noin kymmeneksen enemmän, alle 30-vuotiaat peräti neljänneksen.

Toimittajan tehtävässä palkkaero on suurempi kuin kyselyyn vastanneilla keskimäärin.

”Perinteisesti palkkaeroja on perusteltu sillä, että miehet tekevät enemmän iltavuoroja ja päällikkötehtäviä. 92 senttiin ei pidä tyytyä, vaikka se onkin suomalaisittain hyvä luku”, Aho sanoo.

 

Tutkimuksessa Aho pitää erityisen mielenkiintoisena sitä, miten journalistinen seuranta-alue vaikuttaa palkkaan. Perinteisiä kuningasaloja ovat olleet ulkomaat sekä talous, politiikka ja työmarkkinat. Nyt niiden niskaan hengittävät lifestyle ja viihde.

”Palkkaa maksetaan siis niille, missä mainosraha pyörii”, Aho toteaa.

Journalistiliiton työmarkkinatutkimukseen vastasi viime huhtikuussa 727 liiton jäsentä. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein, ja sen toteutti TNS Gallup.

Muutoksia journalistien ansioissa

Keskenjääneet korkeakouluopinnot eli ns. vanhan polven journalistien tausta ei tuota enää kovimpia ansioita. Syynä on ikäpolven muutos.

Lehdistössä maakuntapääkaupunkien työntekijöiden ansiot ovat nousseet pääkaupunkiseutua paremmin.

Ylessä ja lehdistössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien osuus on kasvanut. Kaikista vastaajista 87 prosenttia on vakityössä.

Vastaajista 24 prosenttia sai tulospalkkioita vuonna 2015. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että tutkimuksen tietoja voi käyttää myös palkkaneuvotteluissa ja työn haussa. Tutkimus löytyy Journalistiliiton verkkosivuilta.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta