Yle kiri ohi lehdistön

Muutoksia journalistien ansioissa

Keskenjääneet korkeakouluopinnot eli ns. vanhan polven journalistien tausta ei tuota enää kovimpia ansioita. Syynä on ikäpolven muutos.

Lehdistössä maakuntapääkaupunkien työntekijöiden ansiot ovat nousseet pääkaupunkiseutua paremmin.

Ylessä ja lehdistössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien osuus on kasvanut. Kaikista vastaajista 87 prosenttia on vakityössä.

Vastaajista 24 prosenttia sai tulospalkkioita vuonna 2015. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että tutkimuksen tietoja voi käyttää myös palkkaneuvotteluissa ja työn haussa. Tutkimus löytyy Journalistiliiton verkkosivuilta.

JOURNALISTI
13.10.2016

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Journalistien ansiot ovat nousseet kahdessa vuodessa parilla prosentilla. Palkkaero miesten ja naisten välillä on pysynyt ennallaan.

Haluatko lyödä rahoiksi journalistina? Kannattaa seurata ulkomaanasioita, politiikkaa tai taloutta, työskennellä pääkaupunkiseudulla tai pysytellä alalla yli 25 vuotta. Asiaa auttaa myös, jos olet mies.

Journalistiliiton teettämän työmarkkinatutkimuksen mukaan muun muassa näillä määreillä pääsee keskimääräistä paremmille ansioille.

Huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan liiton jäsenten keskimääräinen kokonaisansio eli kuukausipalkka, erilaiset lisät sekä luontoisedut olivat yhteensä 3 698 euroa. Ansiot nousivat vuodesta 2014 pari prosenttia.

”Huomion arvoista on, että Yle on kirinyt kokonaisansioissa jo lehdistön ohi”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.

Tämä johtuu Savolaisen mukaan paitsi vuorotyön ja lisien määrästä myös palkkausjärjestelmän uudistamisesta.

Toinen syy voi olla se, että kaupallisella puolella muita kuin työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia maksetaan enää kitsaasti, liiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi. Esimerkiksi lehdistössä ansiot ovat nousseet yleistä kehitystä hitaammin, vain puolisen prosenttia.

 

Kuten aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2014, naisjournalistin euro oli uudessa tutkimuksessa 92 senttiä. Miehet tienaavat naisia paremmin lähes kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä. Koulutusta tarkastellessa palkkaerot ovat suurimmat niiden kesken, jotka ovat suorittaneet korkeakouluopintonsa muulta kuin journalistiselta alalta.

Naiset ovat kirineet miesten edelle yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. 40 – 49-vuotiaiden ansiot ovat käytännössä tasoissa.

30 – 39-vuotiaat ja 50 – 59-vuotiaat miehet ansaitsevat naisia noin kymmeneksen enemmän, alle 30-vuotiaat peräti neljänneksen.

Toimittajan tehtävässä palkkaero on suurempi kuin kyselyyn vastanneilla keskimäärin.

”Perinteisesti palkkaeroja on perusteltu sillä, että miehet tekevät enemmän iltavuoroja ja päällikkötehtäviä. 92 senttiin ei pidä tyytyä, vaikka se onkin suomalaisittain hyvä luku”, Aho sanoo.

 

Tutkimuksessa Aho pitää erityisen mielenkiintoisena sitä, miten journalistinen seuranta-alue vaikuttaa palkkaan. Perinteisiä kuningasaloja ovat olleet ulkomaat sekä talous, politiikka ja työmarkkinat. Nyt niiden niskaan hengittävät lifestyle ja viihde.

”Palkkaa maksetaan siis niille, missä mainosraha pyörii”, Aho toteaa.

Journalistiliiton työmarkkinatutkimukseen vastasi viime huhtikuussa 727 liiton jäsentä. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein, ja sen toteutti TNS Gallup.

Muutoksia journalistien ansioissa

Keskenjääneet korkeakouluopinnot eli ns. vanhan polven journalistien tausta ei tuota enää kovimpia ansioita. Syynä on ikäpolven muutos.

Lehdistössä maakuntapääkaupunkien työntekijöiden ansiot ovat nousseet pääkaupunkiseutua paremmin.

Ylessä ja lehdistössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien osuus on kasvanut. Kaikista vastaajista 87 prosenttia on vakityössä.

Vastaajista 24 prosenttia sai tulospalkkioita vuonna 2015. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että tutkimuksen tietoja voi käyttää myös palkkaneuvotteluissa ja työn haussa. Tutkimus löytyy Journalistiliiton verkkosivuilta.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta