Voitko tarkentaa?

JOURNALISTI
13.10.2016

Janne Zareff, teksti
janne.zareff@yle.fi
Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Vanha sanonta pitää edelleen paikkansa: mikään ei tapa hyvää juttua niin varmasti kuin asioiden tarkistaminen, kirjoittaa Janne Zareff.

”Mietityttää tietysti. Mutta meikäläinen on pikku taapero ja tapahtuneen asian tutkinnanjohtaja.” Näin totesi Helsingin asema-aukion natsiväkivallan tutkintaa johtava poliisi. Kysymyksessä oli vastaus kysymykseen siitä, eikö poliisia mietitytä se, miksei uusnatsijärjestö SVL:n toimintaa ole kielletty.

Poliisi siis totesi, että järjestön toiminnan arviointi kokonaisuutena ei kuulu hänelle vaan isommille päättäjille. ”Meikäläinen on pikku taapero” alkoi kuitenkin levitä sosiaalisessa mediassa vauhdilla, usein ilman mainintaa siitä, missä asiayhteydessä näin oli sanottu. 

Pian vaadittiin päätä vadille: Eihän näin puhuva ihminen voi olla tehtäviensä tasalla. Tutkinnanjohtajahan horisee täysin käsittämättömiä!

Tässä on jotain hyvin tuttua. Haastattelussa sanotaan jokin epämääräiseksi jäävä lause, joka päätyy valmiiseen juttuun sellaisenaan. Koska epämääräisyys jättää paljon tilaa tulkinnalle, sosiaalinen media myös tulkitsee ja varsin usein päädytään nimenomaan toteamaan puhuja täydellisen kelvottomaksi.

Usein seuraavassa vaiheessa haastateltu kertoo jatkojutussa, ettei tietenkään tarkoittanut sanomaansa ymmärrettäväksi niin kuin se sosiaalisessa mediassa on ymmär- retty. Joskus näin voikin olla, kyseessä on oikea väärinymmärrys. 

Joskus kyseessä on populistinen retoriikka, jossa omia kannattajia varten julkisuuteen sanotaan yhtä, mutta suurta yleisöä varten sama sisältö näön vuoksi kiistetään.

Molemmissa tapauksissa äärimmäisen yksinkertainen jatkokysymys palvelisi journalismin yleisöä hyvin. ”Mitä tarkoitat tällä?” tai jopa ”Tarkoitatko sanomallasi sitä, että” säästäisivät meidät monelta hyödyttömältä kiistalta. Ongelma on kuitenkin se, että näin ei syntyisi yhtä raflaavia juttuja.

Jutun kiinnostavuuden kannalta on parempi, että haastatellun sanoma voidaan ymmärtää suuttumusta herättävällä tavalla. Jos jatkokysymyksellä rajataan osa räväkimmistä tulkinnan mahdollisuuksista pois, on luultavaa, ettei juttua jaeta sosiaalisessa mediassa niin paljon, eikä se herätä samanlaista pöhinää. Eikä se synnytä sitä jatkojuttuakaan, minkä vuoksi taas jää somepöhinää syntymättä.

Vanha sanonta pitää edelleen paikkansa: mikään ei tapa hyvää juttua niin varmasti kuin asioiden tarkistaminen.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta