Voitko tarkentaa?

JOURNALISTI
13.10.2016

Janne Zareff, teksti
janne.zareff@yle.fi
Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Vanha sanonta pitää edelleen paikkansa: mikään ei tapa hyvää juttua niin varmasti kuin asioiden tarkistaminen, kirjoittaa Janne Zareff.

”Mietityttää tietysti. Mutta meikäläinen on pikku taapero ja tapahtuneen asian tutkinnanjohtaja.” Näin totesi Helsingin asema-aukion natsiväkivallan tutkintaa johtava poliisi. Kysymyksessä oli vastaus kysymykseen siitä, eikö poliisia mietitytä se, miksei uusnatsijärjestö SVL:n toimintaa ole kielletty.

Poliisi siis totesi, että järjestön toiminnan arviointi kokonaisuutena ei kuulu hänelle vaan isommille päättäjille. ”Meikäläinen on pikku taapero” alkoi kuitenkin levitä sosiaalisessa mediassa vauhdilla, usein ilman mainintaa siitä, missä asiayhteydessä näin oli sanottu. 

Pian vaadittiin päätä vadille: Eihän näin puhuva ihminen voi olla tehtäviensä tasalla. Tutkinnanjohtajahan horisee täysin käsittämättömiä!

Tässä on jotain hyvin tuttua. Haastattelussa sanotaan jokin epämääräiseksi jäävä lause, joka päätyy valmiiseen juttuun sellaisenaan. Koska epämääräisyys jättää paljon tilaa tulkinnalle, sosiaalinen media myös tulkitsee ja varsin usein päädytään nimenomaan toteamaan puhuja täydellisen kelvottomaksi.

Usein seuraavassa vaiheessa haastateltu kertoo jatkojutussa, ettei tietenkään tarkoittanut sanomaansa ymmärrettäväksi niin kuin se sosiaalisessa mediassa on ymmär- retty. Joskus näin voikin olla, kyseessä on oikea väärinymmärrys. 

Joskus kyseessä on populistinen retoriikka, jossa omia kannattajia varten julkisuuteen sanotaan yhtä, mutta suurta yleisöä varten sama sisältö näön vuoksi kiistetään.

Molemmissa tapauksissa äärimmäisen yksinkertainen jatkokysymys palvelisi journalismin yleisöä hyvin. ”Mitä tarkoitat tällä?” tai jopa ”Tarkoitatko sanomallasi sitä, että” säästäisivät meidät monelta hyödyttömältä kiistalta. Ongelma on kuitenkin se, että näin ei syntyisi yhtä raflaavia juttuja.

Jutun kiinnostavuuden kannalta on parempi, että haastatellun sanoma voidaan ymmärtää suuttumusta herättävällä tavalla. Jos jatkokysymyksellä rajataan osa räväkimmistä tulkinnan mahdollisuuksista pois, on luultavaa, ettei juttua jaeta sosiaalisessa mediassa niin paljon, eikä se herätä samanlaista pöhinää. Eikä se synnytä sitä jatkojuttuakaan, minkä vuoksi taas jää somepöhinää syntymättä.

Vanha sanonta pitää edelleen paikkansa: mikään ei tapa hyvää juttua niin varmasti kuin asioiden tarkistaminen.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta