Vihapuhe kuriin

JOURNALISTI
13.10.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Meeri Utti, kuva

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sai nettisolvaajista tarpeekseen. Poliisihallitus suunnittelee vihapuheen tutkintaan keskittyvää yksikköä.

Hallitus lupasi syyskuun lopussa poliisille lisää resursseja netissä tapahtuvien kunnianloukkausten ja uhkailujen torjuntaan. Se ilahdutti poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista, joka on kurkkuaan myöten täynnä netin vihapuhetta.

”Tavoite on perustaa vihapuheisiin keskittyvä verkkorikosyksikkö ja vihapuhetta paljastava, tutkiva sekä ennaltaehkäisyyn keskittyvä yksikkö”, Kolehmainen twiittasi 22. syyskuuta.

Hän kertoo Journalistille, että sai sen jälkeen taas kerran maistaa vihapuhetta Twitterissä. Soimaus oli siihenastisista törkein.

Twiitissä fantasioitiin Kolehmaisen joutumisella vakavan rikoksen uhriksi. Se oli hänelle viimeinen pisara.

”Mietin, pitäisikö se panna rikostutkintaan.”

 

Kolehmainen saa paljon vihapuhetta sisältävää palautetta etenkin Twitterissä mutta myös suoraan virkasähköpostiinsa. Sitä alkoi sadella, kun poliisiylijohtaja antoi lausuntoja turvapaikanhakijoiden määrän alettua kasvaa noin vuosi sitten.

”Minä olin tietysti sitä mieltä, että me oikeus- ja sivistysvaltiona olemme velvolliset ottamaan hädässä olevia Suomeen. Siitä tuli sitten sontaa naamalle”, Kolehmainen kertoo.

Toisaalta kun Kolehmainen rinnasti vastaanottokeskuspaikkakunnille havitellut katupartiot talkootoimintaan, seurasi myös toisenlaista arvostelua.

”Minua haukuttiin suurin piirtein natsiksi.”

Nyt Kolehmainen sanoo olleensa lausunnossaan liian varovainen, kun ei tuominnut heti kaikkia katupartioita: hän ajatteli hyvää talkootyötä – sellaista, jota tehdään vaikkapa venekerhojen vartioimiseksi.

”En missään nimessä tarkoittanut Soldiers of Odineita. Olisi pitänyt heti tuomita ne. Enhän minä missään tapauksessa hyväksy rasismia enkä sentyyppistä toimintaa.”

 

Kolehmainen sanoo aistineensa, että tavalliset ihmiset, viranomaiset ja poliitikot ovat kyllästyneitä internetissä vellovaan vihapuheeseen. Kirjoittajat syyllistyvät usein rikoksiin.

”Kun poliisi tekee tutkinnan, se yleensä menestyykin. Mutta valitettavasti voimavaramme ovat vähentyneet niin paljon, että tarvitsemme yksikön, joka paljastaisi, ja ehkä siihen tutkivan porukan, joka sitten hoitaisi rikosten tutkinnan.”

Toimintatavat ovat poliisille tuttuja, sillä keskusrikospoliisiin luotiin syksyllä 2014 kyberrikosten torjuntakeskus.

”Mutta kun esimerkiksi poliisille ilmoitettujen lievien nettipetosten määrä kasvoi vuonna 2015 edellisvuodesta 189 prosenttia, meillä kerta kaikkiaan on liian vähän resursseja”, Kolehmainen sanoo.

Tässä vaiheessa poliisihallitus pohtii erillistä vihapuheyksikköä, jossa olisi tutkinnanjohtaja sekä muutamia rikostutkijoita, yhteensä viidestä kymmeneen poliisia.

Kolehmaisen mukaan vielä ei ole mietitty, tulisiko yksikkö esimerkiksi paikallispoliisin vai kenties keskusrikospoliisin yhteyteen.

”Se voi olla Helsingissä, tai se voi olla muuallakin. Ideaali on, että netissä toimivia rikostutkijoita on kaikkialla valtakunnallisesti.”

Kaikki riippuu siitä, osoittaako hallitus hankkeeseen rahaa, kuten sisäministeri Paula Risikko (kok.) on antanut ymmärtää.

 

Poliisiylijohtaja Kolehmainen on kiinnittänyt huomiota myös toimittajiin kohdistuvaan vihapuheeseen.

”Ajattelen siitä samalla tavalla kuin tässä omassa asemassani: tarvitseeko journalistien sietää mitä tahansa? Ymmärrän, että kriittinen pitää olla, mutta kun puututaan henkilökohtaisuuksiin ja mennään täysin asiattomuuksiin, ei missään tehtävässä tarvitse sietää sellaista.”

Viime viikolla yksi huomiota herättänyt tapaus nytkähti eteenpäin, kun poliisi sai päätökseen esitutkinnan Uuden Suomen toimittajan laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta. Tapaus siirtyi syyteharkintaan.

Poliisi oli jo kertaalleen lopettanut esitutkinnan, mutta käynnisti sen uudelleen valtakunnansyyttäjän määräyksestä.

Syyskuun aikana tuomioistuimetkin ovat maakunnissa ottaneet nettivihaan kantaa. Pirkanmaalaismies tuomittiin 25 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. 29-vuotias mies oli netissä nimittänyt pakolaisia ”ihmisjätteeksi” ja rinnastanut heidät ”muihin elukoihin”.

Tapauksesta uutisoineen Aamulehden toimittajan Tuomas Rimpiläisen kommenttikirjoituksen mukaan tuomio on harvinainen.

Rimpiläinen kirjoittaa, että nyt tuomioon johtaneen rikoksen tunnusmerkistö täyttyy netissä päivittäin. Siksi moista tekstiä suoltavien tulisi ruveta ajattelemaan, että heidätkin saatetaan tuomita.

Karjalainen puolestaan kertoi, että niin ikään syyskuussa Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä kunnianloukkauksesta 27-vuotiaalle miehelle. Hän oli valheellisesti väittänyt Facebook-sivuillaan, että tunnettu bloggaaja olisi pedofiili.

Se, päätyvätkö Uuden Suomen toimittajan kunnian loukkaamisesta epäilty mies sekä toimittajan uhkaamisesta epäillyt kaksi miestä Helsingin käräjäoikeuteen, selvinnee kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorfin mukaan lokakuun aikana.

Kuolemantapaus herätti

Hallitus sopi 26. syyskuuta keinoista, joilla puututaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Taustalla oli Helsingin asemaaukiolla tapahtunut pahoinpitely, jossa mielenosoitukseen osallistunutta uusnatsia epäillään kuolemantuottamuksesta.

Hallitus linjasi, että viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan. Hallituksen mukaan näkyvä poliisitoiminta sosiaalisessa mediassa lisää kansalaisten turvallisuutta.

Ari Lahdenmäki



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta