Vihapuhe kuriin

JOURNALISTI
13.10.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Meeri Utti, kuva

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sai nettisolvaajista tarpeekseen. Poliisihallitus suunnittelee vihapuheen tutkintaan keskittyvää yksikköä.

Hallitus lupasi syyskuun lopussa poliisille lisää resursseja netissä tapahtuvien kunnianloukkausten ja uhkailujen torjuntaan. Se ilahdutti poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista, joka on kurkkuaan myöten täynnä netin vihapuhetta.

”Tavoite on perustaa vihapuheisiin keskittyvä verkkorikosyksikkö ja vihapuhetta paljastava, tutkiva sekä ennaltaehkäisyyn keskittyvä yksikkö”, Kolehmainen twiittasi 22. syyskuuta.

Hän kertoo Journalistille, että sai sen jälkeen taas kerran maistaa vihapuhetta Twitterissä. Soimaus oli siihenastisista törkein.

Twiitissä fantasioitiin Kolehmaisen joutumisella vakavan rikoksen uhriksi. Se oli hänelle viimeinen pisara.

”Mietin, pitäisikö se panna rikostutkintaan.”

 

Kolehmainen saa paljon vihapuhetta sisältävää palautetta etenkin Twitterissä mutta myös suoraan virkasähköpostiinsa. Sitä alkoi sadella, kun poliisiylijohtaja antoi lausuntoja turvapaikanhakijoiden määrän alettua kasvaa noin vuosi sitten.

”Minä olin tietysti sitä mieltä, että me oikeus- ja sivistysvaltiona olemme velvolliset ottamaan hädässä olevia Suomeen. Siitä tuli sitten sontaa naamalle”, Kolehmainen kertoo.

Toisaalta kun Kolehmainen rinnasti vastaanottokeskuspaikkakunnille havitellut katupartiot talkootoimintaan, seurasi myös toisenlaista arvostelua.

”Minua haukuttiin suurin piirtein natsiksi.”

Nyt Kolehmainen sanoo olleensa lausunnossaan liian varovainen, kun ei tuominnut heti kaikkia katupartioita: hän ajatteli hyvää talkootyötä – sellaista, jota tehdään vaikkapa venekerhojen vartioimiseksi.

”En missään nimessä tarkoittanut Soldiers of Odineita. Olisi pitänyt heti tuomita ne. Enhän minä missään tapauksessa hyväksy rasismia enkä sentyyppistä toimintaa.”

 

Kolehmainen sanoo aistineensa, että tavalliset ihmiset, viranomaiset ja poliitikot ovat kyllästyneitä internetissä vellovaan vihapuheeseen. Kirjoittajat syyllistyvät usein rikoksiin.

”Kun poliisi tekee tutkinnan, se yleensä menestyykin. Mutta valitettavasti voimavaramme ovat vähentyneet niin paljon, että tarvitsemme yksikön, joka paljastaisi, ja ehkä siihen tutkivan porukan, joka sitten hoitaisi rikosten tutkinnan.”

Toimintatavat ovat poliisille tuttuja, sillä keskusrikospoliisiin luotiin syksyllä 2014 kyberrikosten torjuntakeskus.

”Mutta kun esimerkiksi poliisille ilmoitettujen lievien nettipetosten määrä kasvoi vuonna 2015 edellisvuodesta 189 prosenttia, meillä kerta kaikkiaan on liian vähän resursseja”, Kolehmainen sanoo.

Tässä vaiheessa poliisihallitus pohtii erillistä vihapuheyksikköä, jossa olisi tutkinnanjohtaja sekä muutamia rikostutkijoita, yhteensä viidestä kymmeneen poliisia.

Kolehmaisen mukaan vielä ei ole mietitty, tulisiko yksikkö esimerkiksi paikallispoliisin vai kenties keskusrikospoliisin yhteyteen.

”Se voi olla Helsingissä, tai se voi olla muuallakin. Ideaali on, että netissä toimivia rikostutkijoita on kaikkialla valtakunnallisesti.”

Kaikki riippuu siitä, osoittaako hallitus hankkeeseen rahaa, kuten sisäministeri Paula Risikko (kok.) on antanut ymmärtää.

 

Poliisiylijohtaja Kolehmainen on kiinnittänyt huomiota myös toimittajiin kohdistuvaan vihapuheeseen.

”Ajattelen siitä samalla tavalla kuin tässä omassa asemassani: tarvitseeko journalistien sietää mitä tahansa? Ymmärrän, että kriittinen pitää olla, mutta kun puututaan henkilökohtaisuuksiin ja mennään täysin asiattomuuksiin, ei missään tehtävässä tarvitse sietää sellaista.”

Viime viikolla yksi huomiota herättänyt tapaus nytkähti eteenpäin, kun poliisi sai päätökseen esitutkinnan Uuden Suomen toimittajan laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta. Tapaus siirtyi syyteharkintaan.

Poliisi oli jo kertaalleen lopettanut esitutkinnan, mutta käynnisti sen uudelleen valtakunnansyyttäjän määräyksestä.

Syyskuun aikana tuomioistuimetkin ovat maakunnissa ottaneet nettivihaan kantaa. Pirkanmaalaismies tuomittiin 25 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. 29-vuotias mies oli netissä nimittänyt pakolaisia ”ihmisjätteeksi” ja rinnastanut heidät ”muihin elukoihin”.

Tapauksesta uutisoineen Aamulehden toimittajan Tuomas Rimpiläisen kommenttikirjoituksen mukaan tuomio on harvinainen.

Rimpiläinen kirjoittaa, että nyt tuomioon johtaneen rikoksen tunnusmerkistö täyttyy netissä päivittäin. Siksi moista tekstiä suoltavien tulisi ruveta ajattelemaan, että heidätkin saatetaan tuomita.

Karjalainen puolestaan kertoi, että niin ikään syyskuussa Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä kunnianloukkauksesta 27-vuotiaalle miehelle. Hän oli valheellisesti väittänyt Facebook-sivuillaan, että tunnettu bloggaaja olisi pedofiili.

Se, päätyvätkö Uuden Suomen toimittajan kunnian loukkaamisesta epäilty mies sekä toimittajan uhkaamisesta epäillyt kaksi miestä Helsingin käräjäoikeuteen, selvinnee kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorfin mukaan lokakuun aikana.

Kuolemantapaus herätti

Hallitus sopi 26. syyskuuta keinoista, joilla puututaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Taustalla oli Helsingin asemaaukiolla tapahtunut pahoinpitely, jossa mielenosoitukseen osallistunutta uusnatsia epäillään kuolemantuottamuksesta.

Hallitus linjasi, että viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan. Hallituksen mukaan näkyvä poliisitoiminta sosiaalisessa mediassa lisää kansalaisten turvallisuutta.

Ari Lahdenmäki



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta